Osuuskunnat työllistävät Argentiinassa pitkäaikaistyöttömiä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Osuuskunnat työllistävät Argentiinassa pitkäaikaistyöttömiä

Argentiinassa pitkäaikaistyöttömien saamista takaisin "sorvin ääreen" helpottavat osuuskunnat, joita on syntynyt varsinkin rakennusalalle. Argentiinan työttömyys on nyt 12 prosenttia, ja maan 37-miljoonaisesta väestöstä on köyhiä 38 prosenttia. Talous on alkanut hiljalleen elpyä, mutta hallituksen kehitysohjelmat tuntuvat sivuuttavan köyhimmät.

Pitkäaikaistyöttömien saaminen takaisin ”sorvin ääreen” vaatii paljon muutakin kuin työpaikkoja. Argentiinassa tilannetta helpottavat osuuskunnat, joita on syntynyt varsinkin rakennusalalle.

”Vie vähintään puoli vuotta sopeuttaa takaisin työelämään työttömäksi joutunut ammattitaitoa vailla oleva henkilö tai kymmenen vuotta sitten työpaikkansa menettänyt”, Carlos Chile sanoo.

Hän johtaa Alueellinen vapautusliike -nimistä järjestöä, jonka perustamasta Emetele-osuuskunnasta on kasvanut varteenotettava rakennusyritys.

”Tyypillinen pitkäaikaistyötön mies elää kurittomasti. Hän tuijottaa televisiota yötä myöten, herää myöhään ja ottaa päivänokosia. ”Nämä ihmiset ovat myös huonosti ravittuja ja heikossa kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti. Palatessaan työelämään he ovat muita alttiimpia sairastumisille ja tapaturmille”, Chile selittää.

Argentiinan talouskriisi huipentui täydelliseen romahdukseen joulukuussa 2001. Maan 37-miljoonaisesta väestöstä suistui köyhyyteen 54 prosenttia, ja työttömyys kohosi 24 prosenttiin.

Talous on sittemmin alkanut elpyä alentaen köyhien osuuden 38:aan ja työttömyyden 12 prosenttiin.

Köyhyys vähenee kuitenkin hitaammin kuin talous kasvaa. Hallituksen kehitysohjelmat tuntuvat sivuuttavan köyhistä köyhimmät ja pitkäaikaistyöttömät.

Chilen mukaan Emetele-osuuskunnan kokemukset osoittavat, että valtion tuki olisi tarpeen puolen vuoden jaksolla, joka valmistelee pitkäaikaistyöttömien paluuta työelämään.

Emetele viimeistelee nyt 11 kerrostalon rakentamista Buenos Airesin etelälaidalla. Tontti ostettiin kaupungin myöntämällä lainalla, ja työhön osallistuu 250 entistä työtöntä, jotka kaikki jonottavat valmistuviin asuntoihin. Sitä ennen heidän on osoitettava kykenevänsä maksamaan lainanlyhennykset.

”Läheisen pankin väki oli varmasti kauhuissaan, kun rakentajamme menivät hakemaan ensimmäisen palkkansa”, Chile naureskelee.

Rahat piti nostaa automaatista, joka oli miehille entuudestaan tuntematon, joten monelle tuli kiusaus ratkaista ongelmat potkimalla laitetta.

Palkat vastaavat hänen mukaansa alan yleistä tasoa ja ylittävät valtion työttömyystuen seitsenkertaisesti. Työhönotossa on suosittu naisia, joita on rakennuksen väestä 40 prosenttia. Kuppilan ohella heitä on kelpuutettu myös muurareiksi ja sähkötöihin.

Chile korostaa, että osuuskunta tavoittelee paljon muutakin kuin asuntojen rakentamista. ”Rakennamme uutta kulttuuria, joka tuo onnellisuuden takaisin jäsentemme elämään.”

Pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla La Manzan alueella perustettiin jo 1990-luvun alussa Las Antenas -osuuskunta, joka rakensi ensin jäsenilleen 250 asuntoa ja on sittemmin saanut useita urakoita julkisten rakennusten korjaamisessa.

”Elimme ennen yhteiskunnan ulkopuolella ylikansoitetuissa slummeissa. Rakennushankkeet olivat keino palauttaa työn kulttuuri”, osuuskunnan puheenjohtaja Hugo Molinas muistelee.

”Nuorison kasvattajina olivat työttömät isät, jotka olivat unohtaneet ammattinsa, ja huumeita kaupattiin joka kadunkulmassa”, hän jatkaa.

Osuuskunta ryhtyi muuttamaan tilannetta asuntoprojektilla. Valtion tuella kyettiin maksamaan vaatimatonta palkkaa rakentajille.

Tukea tulee puoli vuotta huoneistoa kohti, mutta kun ammattitaito karttuu ja työ nopeutuu, niin palkkaakin kyetään nostamaan.

Molinasin mukaan koulutus on olennainen osa toimintaa – eikä kouluja käymätön väki olisi osannut pyörittää osuuskuntaakaan ilman sitä.

Vastaavia kokemuksia on myös Luganon lähiön Maaliskuun 25. päivän osuuskunnalla. Sen jäsenet saivat viisi vuotta sitten omistusoikeuden maahan, jolle he olivat aiemmin pystyttäneet luvattoman hökkelikylän.

Alueelle on nyt rakennettu valtion tuella 170 kaksikerroksista omakotitaloa. Lisäksi asukkaat ovat perustaneet puusepänverstaita valmistamaan ovia, ikkunoita ja huonekaluja, osuuskunnan hallintoa hoitava Marisa De León kertoo.

Osuuskunta on päällystänyt kadut alueella, jonne on myös saatu juokseva vesi, viemäröinti sekä sähkö ja kaasu.

”Meidän väkemme ei rakenna pelkästään taloja. Se rakentaa suurta kokemusta. Talot tarjoavat siihen oivan tekosyyn”, De León sanoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia