Uutiset Lasten oikeudet

Nuoriso aktivoituu Nepalissa – Oppilaskunta-aktiivit puhdistavat vettä, murtavat kuukautistabuja ja fanittavat Greta Thunbergia

Nepalin hierarkkisessa kulttuurissa lasten ja nuorten ääni ei usein pääse kuuluviin. Paikallisen ECCA-järjestön tukemat oppilaskunta-aktiivit ovat kuitenkin viime vuosina onnistuneet esimerkiksi vähentämään tyttöjen koulupoissaoloja. Avaintekijä on se, että nuoret saavat toimia itse, sanoo Suomessa vieraillut hankekoordinaattori Ashmita Rai.
Neljä lasta juttelee
Oppilaskunnat ratkovat Nepalissa muun muassa kouluympäristön viihtyvyyteen liittyviä ongelmia. (Kuva: Pamela Arslan / Taksvärkki)

16-vuotiaasta ruotsalaisesta Greta Thunbergista on tullut ilmastonmuutoksesta ahdistuneen nuorison ja monen aikuisenkin esikuva ympäri maailman.

Nuorisoaktivismia on silti muuallakin kuin länsimaissa. Nepalissa monet koulujen oppilaskunta-aktiivit ovat viime vuosina ryhtyneet ehkäisemään lapsiavioliittoja, antamaan valistusta puhtaan juomaveden tärkeydestä ja parantamaan tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia.

”Nepalilaiset nuoret myös tukevat Greta Thunbergia ja järjestävät Fridays for Future -lakkoja. Nuoriso on aktiivisempaa kuin aikaisemmin”, kertoo Ashmita Rai.

Hän työskentelee kansalaisjärjestö ECCAssa, joka auttaa perustamaan kouluihin oppilaskuntia. Oppilaskunnat taas pyrkivät parantamaan kouluympäristöä ja puolustamaan nuorten oikeuksia. Tavoitteena on kasvattaa heistä aktiivisia kansalaisia, jotka pystyvät ratkomaan paikallisten yhteisöjen ongelmia laajemminkin.

Suomessa ECCAn toimintaa tukee kehitysyhteistyöjärjestö Taksvärkki. Rai vieraili elo–syyskuussa Suomessa kertomassa oppilaskuntien toiminnasta suomalaiskouluille.

Ashmita Rai toimistohuoneessa julisteilla koristellun seinän edessä
Ashmita Rain mielestä Suomen ja Nepalin koulujärjestelmien suurin ero on se, että Nepalissa lasten odotetaan tottelevan opettajia, Suomessa he saavat olla omia itsejään. Samaa kaivataan hänen mielestään myös Nepaliin. (Kuva: Teija Laakso)

Tyttöystävälliset vessat vähentävät kuukautispoissaoloja

Nepal kuuluu maailman köyhimpiin maihin ja epätasa-arvo on valtava ongelma. Kastijärjestelmä on kielletty, mutta käytännössä sitä noudatetaan yhä. Köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat valtavat ja etenkin naisten asema on huono.

Köyhyys heijastuu myös lasten ja nuorten asemaan ja näkyy esimerkiksi lapsityön ja -avioliittojen yleisyytenä. Koulujärjestelmä on hierarkkinen eikä lasten ja nuorten mielipidettä arvosteta.

Siksi oppilaskuntien toimintaa voi pitää melkeinpä vallankumouksellisina verrattuna vaikkapa Suomeen.

Ne järjestävät tiedotuskampanjoita, katuteatteria ja vedenpuhdistustalkoita, siivoavat ja parantavat kouluympäristöä ja juhlivat erilaisia teemapäiviä. Samalla levitetään tietoa etenkin puhtaan veden, hygienian, terveyden, koulutuksen ja ympäristön merkityksestä. Mukaan yhteistyöhön otetaan myös vanhemmat, opettajat ja paikallisviranomaiset.

”Nepalissa opetetaan perinteisellä tavalla. Opiskelijat istuvat ja opettaja opettaa. Suomessa oppilaat saavat olla enemmän omia itsejään. Mekin haluaisimme, että opettaja muistuttaisi vanhempaa ja koulu olisi kodinomaisempi”, Rai kertoo.

Oppilaskunnat ovat onnistuneet esimerkiksi tyttöjen kuukautispoissaolojen vähentämisessä. Kuukautiset ovat Nepalissa tabu, ja maan syrjäisissä länsiosissa tyttöjä ja naisia jopa eristetään kuukautisten ajaksi. Myös köyhyys vaikeuttaa kuukautishygieniasta huolehtimista.

”Nepalissa monilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa terveyssiteitä kaupasta. Siksi tytöt käyttävät vanhoja kankaanpaloja, kuten verhoja, siteenä. Sellaisia on vaikea hävittää, ja siksi he jäävät usein pois koulusta kuukautisten ajaksi”, Rai kertoo.

Kouluissa ei myöskään välttämättä ole kunnollisia vessoja, joissa siteen edes voisi vaihtaa. Oppilaskuntien ansiosta ongelma on ratkaistu rakentamalla kouluihin tyttöystävälliset vessat. Niissä on erilliset kopit, peseytymistila ja tärkeimpänä säiliö, jossa käytetyt siteet poltetaan. Tyttöjen koulupoissaolot ovat vessojen ansiosta vähentyneet.

Toinen innovaatio on ollut vedenpuhdistusohjelma. Oppilaskunnat puhdistavat vettä klooriliuoksen avulla, myyvät sitä paikallisille yhteisöille markkinahintaa edullisemmin ja käyttävät varat toimintansa kehittämiseen. Lapsiavioliittoja taas on yritetty ehkäistä muun muassa katuteatterin avulla.

Nuoria oppitunnilla katsomassa videota takaa kuvattuna
Ashmita Rai (vasemmassa reunassa) vieraili Helsingin normaalilyseon 9. luokkalaisten maantiedon tunnilla kertomassa Nepalista muun muassa videodokumentin avulla. (Kuva: Teija Laakso)

Eriarvoisuus mietityttää suomalaiskoulussa

ECCAn työstä kerrotaan myös Taksvärkin globaalikasvatustyöpajoissa suomalaiskouluissa. Ajatuksena on, että suomalaiset voivat oppia nepalilaisilta, ei vain toisin päin.

”Kaksisuuntainen kommunikaatio on tärkeää. Kerron itse Nepalissa, että Suomi oli köyhä maa sata vuotta sitten. Täkäläiset taas voivat oppia paljon oppilaskuntien aktiivisuudesta”, Rai sanoo.

Suomalaisnuoria Nepalin tilanne tuntuukin kiinnostavan. Helsingin normaalilyseon 9. luokkalaisten maantiedon tunnilla on hiljaista, kun Rai kertoo Nepalin kulttuurista ja perinteistä. Etenkin kastijärjestelmän olemassaolo ihmetyttää monia.

”En tiennyt, että kastijärjestelmä on vielä olemassa. Köyhyydestä kuuleminen palautti minut lähemmäs maanpintaa”, toteaa yksi oppilaista, Venla Vehviläinen, oppitunnin jälkeen.

Nuoriin tekee vaikutuksen myös nepalilaisten oppilaskuntien aktiivisuus.

”Nepalissa aikuiset eivät hirveästi tunnu puuttuvan nuorten ongelmiin vaan heidän pitää itse taistella niiden ratkaisemiseksi”, sanoo Saana Rantala.

Rain ja Taksvärkin oppitunnilla käsiteltiin etenkin nuorten ja lasten kokemaa eriarvoisuutta ja sen syitä ympäri maailman. Oppilaiden mukaan sitä ei tule arkipäivässä välttämättä mietittyä, mutta ilmiönä eriarvoisuus on tuttu.

”Median kautta tulee paljon tietoa ja eriarvoisuutta tulee mietittyä. Kannatan tietysti tasa-arvoa, mutta en ehkä itse tee sen toteutumiseksi mitään”, pohtii Seela Soirola.

Soirolan mukaan nepalilais- ja suomalaisnuorten elämässä tuntuu olevan ainakin joitakin yhteisiä piirteitä, kuten ystävien ja harrastusten merkitys. Ashmita Rain mukaan myös ongelmat ovat samantyyppisiä: päihteet, masennus, kiusaaminen ja teini-iän epävarmuus.

”Suomalaisnuorten tavoin myös nepalilaisnuoret ovat some-addikteja! Puhelimia ei saa meillä tuoda kouluun, mutta kotona nuoret käyttävät vaikka sitten vanhempien laitteita”, hän kertoo.

Samanikäistä on helpompi kuunnella

ECCA on toiminut Nepalissa yli 30 vuotta. Rai ei osaa arvioida tarkkaan mukana olevien koulujen tarkkaa määrää. Pelkästään Taksvärkin tukemia kouluja on 15, ja niissä on yhteensä tuhansia oppilaita.

Työn tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että vanhempien suhtautuminen koulutukseen on muuttunut myönteisemmäksi. Toisaalta haasteita tulee etenkin silloin, kun nuoret yrittävät vaikuttaa kulttuurisesti herkkiin asioihin, kuten kastijärjestelmään tai tyttöjen oikeuksiin. Silloin vanhemmat toistelevat usein vanhaa sanontaa, jonka mukaan lapset eivät saa puuttua aikuisten asioihin, Rai kertoo.

Toisaalta moniin ongelmiin on pystytty tarttumaan helpoimmin silloin, kun nimenomaan nuoret ja lapset toimivat viestinviejinä.

 ”Esimerkiksi lapsiavioliitosta on helpompi keskustella samanikäisen kanssa. Myös valistus juomavedestä otetaan paikallisissa yhteisöissä vastaan herkemmin nuorilta kuin viranomaisilta.”

Lasten oikeudet kehitysyhteistyölapsetnuorisoaktivismikansalaisyhteiskunta Nepal Taksvärkki ry

Lue myös

Kaksi tyttöä istuu sängyllä katsoen toisiinsa

Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke

Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on päästä lapsiavioliitoista eroon vuoteen 2030 mennessä, mutta asiantuntijoiden mukaan näin tuskin tapahtuu. ”Tehtävää on aivan liian paljon ja liian monet maat suvaitsevat lapsiavioliittoja”, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Heather Barr toteaa.
Kaksi naista lajittelee tupakalehtiä, toisella sylissä lapsi

Oikeusjuttu tupakkayhtiö British American Tobaccoa vastaan antaa toivoa myös muille lapsityöläisille

Tupakkaviljelmien lapsityövoiman taustalla on perheiden köyhyys. Nyt lakifirma Leigh Dayn juristit ovat nostaneet oikeusjutun satojen malawilaisten vuokraviljelijöiden ja näiden lasten puolesta. Lapsityövoiman lopullinen kitkeminen vaatisi kuitenkin paljon muutakin, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Margaret Wurth.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu