Uutiset Lasten oikeudet

Nuoriso aktivoituu Nepalissa – Oppilaskunta-aktiivit puhdistavat vettä, murtavat kuukautistabuja ja fanittavat Greta Thunbergia

Nepalin hierarkkisessa kulttuurissa lasten ja nuorten ääni ei usein pääse kuuluviin. Paikallisen ECCA-järjestön tukemat oppilaskunta-aktiivit ovat kuitenkin viime vuosina onnistuneet esimerkiksi vähentämään tyttöjen koulupoissaoloja. Avaintekijä on se, että nuoret saavat toimia itse, sanoo Suomessa vieraillut hankekoordinaattori Ashmita Rai.
Neljä lasta juttelee
Oppilaskunnat ratkovat Nepalissa muun muassa kouluympäristön viihtyvyyteen liittyviä ongelmia. (Kuva: Pamela Arslan / Taksvärkki)

16-vuotiaasta ruotsalaisesta Greta Thunbergista on tullut ilmastonmuutoksesta ahdistuneen nuorison ja monen aikuisenkin esikuva ympäri maailman.

Nuorisoaktivismia on silti muuallakin kuin länsimaissa. Nepalissa monet koulujen oppilaskunta-aktiivit ovat viime vuosina ryhtyneet ehkäisemään lapsiavioliittoja, antamaan valistusta puhtaan juomaveden tärkeydestä ja parantamaan tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia.

”Nepalilaiset nuoret myös tukevat Greta Thunbergia ja järjestävät Fridays for Future -lakkoja. Nuoriso on aktiivisempaa kuin aikaisemmin”, kertoo Ashmita Rai.

Hän työskentelee kansalaisjärjestö ECCAssa, joka auttaa perustamaan kouluihin oppilaskuntia. Oppilaskunnat taas pyrkivät parantamaan kouluympäristöä ja puolustamaan nuorten oikeuksia. Tavoitteena on kasvattaa heistä aktiivisia kansalaisia, jotka pystyvät ratkomaan paikallisten yhteisöjen ongelmia laajemminkin.

Suomessa ECCAn toimintaa tukee kehitysyhteistyöjärjestö Taksvärkki. Rai vieraili elo–syyskuussa Suomessa kertomassa oppilaskuntien toiminnasta suomalaiskouluille.

Ashmita Rai toimistohuoneessa julisteilla koristellun seinän edessä
Ashmita Rain mielestä Suomen ja Nepalin koulujärjestelmien suurin ero on se, että Nepalissa lasten odotetaan tottelevan opettajia, Suomessa he saavat olla omia itsejään. Samaa kaivataan hänen mielestään myös Nepaliin. (Kuva: Teija Laakso)

Tyttöystävälliset vessat vähentävät kuukautispoissaoloja

Nepal kuuluu maailman köyhimpiin maihin ja epätasa-arvo on valtava ongelma. Kastijärjestelmä on kielletty, mutta käytännössä sitä noudatetaan yhä. Köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat valtavat ja etenkin naisten asema on huono.

Köyhyys heijastuu myös lasten ja nuorten asemaan ja näkyy esimerkiksi lapsityön ja -avioliittojen yleisyytenä. Koulujärjestelmä on hierarkkinen eikä lasten ja nuorten mielipidettä arvosteta.

Siksi oppilaskuntien toimintaa voi pitää melkeinpä vallankumouksellisina verrattuna vaikkapa Suomeen.

Ne järjestävät tiedotuskampanjoita, katuteatteria ja vedenpuhdistustalkoita, siivoavat ja parantavat kouluympäristöä ja juhlivat erilaisia teemapäiviä. Samalla levitetään tietoa etenkin puhtaan veden, hygienian, terveyden, koulutuksen ja ympäristön merkityksestä. Mukaan yhteistyöhön otetaan myös vanhemmat, opettajat ja paikallisviranomaiset.

”Nepalissa opetetaan perinteisellä tavalla. Opiskelijat istuvat ja opettaja opettaa. Suomessa oppilaat saavat olla enemmän omia itsejään. Mekin haluaisimme, että opettaja muistuttaisi vanhempaa ja koulu olisi kodinomaisempi”, Rai kertoo.

Oppilaskunnat ovat onnistuneet esimerkiksi tyttöjen kuukautispoissaolojen vähentämisessä. Kuukautiset ovat Nepalissa tabu, ja maan syrjäisissä länsiosissa tyttöjä ja naisia jopa eristetään kuukautisten ajaksi. Myös köyhyys vaikeuttaa kuukautishygieniasta huolehtimista.

”Nepalissa monilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa terveyssiteitä kaupasta. Siksi tytöt käyttävät vanhoja kankaanpaloja, kuten verhoja, siteenä. Sellaisia on vaikea hävittää, ja siksi he jäävät usein pois koulusta kuukautisten ajaksi”, Rai kertoo.

Kouluissa ei myöskään välttämättä ole kunnollisia vessoja, joissa siteen edes voisi vaihtaa. Oppilaskuntien ansiosta ongelma on ratkaistu rakentamalla kouluihin tyttöystävälliset vessat. Niissä on erilliset kopit, peseytymistila ja tärkeimpänä säiliö, jossa käytetyt siteet poltetaan. Tyttöjen koulupoissaolot ovat vessojen ansiosta vähentyneet.

Toinen innovaatio on ollut vedenpuhdistusohjelma. Oppilaskunnat puhdistavat vettä klooriliuoksen avulla, myyvät sitä paikallisille yhteisöille markkinahintaa edullisemmin ja käyttävät varat toimintansa kehittämiseen. Lapsiavioliittoja taas on yritetty ehkäistä muun muassa katuteatterin avulla.

Nuoria oppitunnilla katsomassa videota takaa kuvattuna
Ashmita Rai (vasemmassa reunassa) vieraili Helsingin normaalilyseon 9. luokkalaisten maantiedon tunnilla kertomassa Nepalista muun muassa videodokumentin avulla. (Kuva: Teija Laakso)

Eriarvoisuus mietityttää suomalaiskoulussa

ECCAn työstä kerrotaan myös Taksvärkin globaalikasvatustyöpajoissa suomalaiskouluissa. Ajatuksena on, että suomalaiset voivat oppia nepalilaisilta, ei vain toisin päin.

”Kaksisuuntainen kommunikaatio on tärkeää. Kerron itse Nepalissa, että Suomi oli köyhä maa sata vuotta sitten. Täkäläiset taas voivat oppia paljon oppilaskuntien aktiivisuudesta”, Rai sanoo.

Suomalaisnuoria Nepalin tilanne tuntuukin kiinnostavan. Helsingin normaalilyseon 9. luokkalaisten maantiedon tunnilla on hiljaista, kun Rai kertoo Nepalin kulttuurista ja perinteistä. Etenkin kastijärjestelmän olemassaolo ihmetyttää monia.

”En tiennyt, että kastijärjestelmä on vielä olemassa. Köyhyydestä kuuleminen palautti minut lähemmäs maanpintaa”, toteaa yksi oppilaista, Venla Vehviläinen, oppitunnin jälkeen.

Nuoriin tekee vaikutuksen myös nepalilaisten oppilaskuntien aktiivisuus.

”Nepalissa aikuiset eivät hirveästi tunnu puuttuvan nuorten ongelmiin vaan heidän pitää itse taistella niiden ratkaisemiseksi”, sanoo Saana Rantala.

Rain ja Taksvärkin oppitunnilla käsiteltiin etenkin nuorten ja lasten kokemaa eriarvoisuutta ja sen syitä ympäri maailman. Oppilaiden mukaan sitä ei tule arkipäivässä välttämättä mietittyä, mutta ilmiönä eriarvoisuus on tuttu.

”Median kautta tulee paljon tietoa ja eriarvoisuutta tulee mietittyä. Kannatan tietysti tasa-arvoa, mutta en ehkä itse tee sen toteutumiseksi mitään”, pohtii Seela Soirola.

Soirolan mukaan nepalilais- ja suomalaisnuorten elämässä tuntuu olevan ainakin joitakin yhteisiä piirteitä, kuten ystävien ja harrastusten merkitys. Ashmita Rain mukaan myös ongelmat ovat samantyyppisiä: päihteet, masennus, kiusaaminen ja teini-iän epävarmuus.

”Suomalaisnuorten tavoin myös nepalilaisnuoret ovat some-addikteja! Puhelimia ei saa meillä tuoda kouluun, mutta kotona nuoret käyttävät vaikka sitten vanhempien laitteita”, hän kertoo.

Samanikäistä on helpompi kuunnella

ECCA on toiminut Nepalissa yli 30 vuotta. Rai ei osaa arvioida tarkkaan mukana olevien koulujen tarkkaa määrää. Pelkästään Taksvärkin tukemia kouluja on 15, ja niissä on yhteensä tuhansia oppilaita.

Työn tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että vanhempien suhtautuminen koulutukseen on muuttunut myönteisemmäksi. Toisaalta haasteita tulee etenkin silloin, kun nuoret yrittävät vaikuttaa kulttuurisesti herkkiin asioihin, kuten kastijärjestelmään tai tyttöjen oikeuksiin. Silloin vanhemmat toistelevat usein vanhaa sanontaa, jonka mukaan lapset eivät saa puuttua aikuisten asioihin, Rai kertoo.

Toisaalta moniin ongelmiin on pystytty tarttumaan helpoimmin silloin, kun nimenomaan nuoret ja lapset toimivat viestinviejinä.

 ”Esimerkiksi lapsiavioliitosta on helpompi keskustella samanikäisen kanssa. Myös valistus juomavedestä otetaan paikallisissa yhteisöissä vastaan herkemmin nuorilta kuin viranomaisilta.”

Lasten oikeudet kehitysyhteistyölapsetnuorisoaktivismikansalaisyhteiskunta Nepal Taksvärkki ry

Lue myös

Nepalin lippu kahden muun lipun välissä, taustalla rakennuksia

Nepalin viranomaisten epäillään sekaantuneen laittomiin adoptioihin

Manju ja Bhimsen Khadka antoivat poikansa lastenkotiin, koska toivoivat näiden pääsevän kouluun. Pojat kuitenkin adoptoitiin Italiaan vanhempien tietämättä. Tapaus ei ole Nepalissa harvinainen.
Nuoria miehiä rivissä kädet puuskassa

Raportti: Terrorismin vastaiset toimet kurittavat lapsia

Terrorismin vastaisessa taistelussa ei riittävästi huomioida lapsia eikä ymmärretä, mitä haittaa heille aiheutetaan. Terroristijärjestöyhteyksistä epäiltyjä lapsia tulisi kohdella terrorismin uhreina, ei rikoskumppaneina, sanoo kansalaisjärjestö Watchlist on Children and Armed Conflict.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita