Uutiset Lasten oikeudet

Nuoriso aktivoituu Nepalissa – Oppilaskunta-aktiivit puhdistavat vettä, murtavat kuukautistabuja ja fanittavat Greta Thunbergia

Nepalin hierarkkisessa kulttuurissa lasten ja nuorten ääni ei usein pääse kuuluviin. Paikallisen ECCA-järjestön tukemat oppilaskunta-aktiivit ovat kuitenkin viime vuosina onnistuneet esimerkiksi vähentämään tyttöjen koulupoissaoloja. Avaintekijä on se, että nuoret saavat toimia itse, sanoo Suomessa vieraillut hankekoordinaattori Ashmita Rai.
Neljä lasta juttelee
Oppilaskunnat ratkovat Nepalissa muun muassa kouluympäristön viihtyvyyteen liittyviä ongelmia. (Kuva: Pamela Arslan / Taksvärkki)

16-vuotiaasta ruotsalaisesta Greta Thunbergista on tullut ilmastonmuutoksesta ahdistuneen nuorison ja monen aikuisenkin esikuva ympäri maailman.

Nuorisoaktivismia on silti muuallakin kuin länsimaissa. Nepalissa monet koulujen oppilaskunta-aktiivit ovat viime vuosina ryhtyneet ehkäisemään lapsiavioliittoja, antamaan valistusta puhtaan juomaveden tärkeydestä ja parantamaan tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia.

”Nepalilaiset nuoret myös tukevat Greta Thunbergia ja järjestävät Fridays for Future -lakkoja. Nuoriso on aktiivisempaa kuin aikaisemmin”, kertoo Ashmita Rai.

Hän työskentelee kansalaisjärjestö ECCAssa, joka auttaa perustamaan kouluihin oppilaskuntia. Oppilaskunnat taas pyrkivät parantamaan kouluympäristöä ja puolustamaan nuorten oikeuksia. Tavoitteena on kasvattaa heistä aktiivisia kansalaisia, jotka pystyvät ratkomaan paikallisten yhteisöjen ongelmia laajemminkin.

Suomessa ECCAn toimintaa tukee kehitysyhteistyöjärjestö Taksvärkki. Rai vieraili elo–syyskuussa Suomessa kertomassa oppilaskuntien toiminnasta suomalaiskouluille.

Ashmita Rai toimistohuoneessa julisteilla koristellun seinän edessä
Ashmita Rain mielestä Suomen ja Nepalin koulujärjestelmien suurin ero on se, että Nepalissa lasten odotetaan tottelevan opettajia, Suomessa he saavat olla omia itsejään. Samaa kaivataan hänen mielestään myös Nepaliin. (Kuva: Teija Laakso)

Tyttöystävälliset vessat vähentävät kuukautispoissaoloja

Nepal kuuluu maailman köyhimpiin maihin ja epätasa-arvo on valtava ongelma. Kastijärjestelmä on kielletty, mutta käytännössä sitä noudatetaan yhä. Köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat valtavat ja etenkin naisten asema on huono.

Köyhyys heijastuu myös lasten ja nuorten asemaan ja näkyy esimerkiksi lapsityön ja -avioliittojen yleisyytenä. Koulujärjestelmä on hierarkkinen eikä lasten ja nuorten mielipidettä arvosteta.

Siksi oppilaskuntien toimintaa voi pitää melkeinpä vallankumouksellisina verrattuna vaikkapa Suomeen.

Ne järjestävät tiedotuskampanjoita, katuteatteria ja vedenpuhdistustalkoita, siivoavat ja parantavat kouluympäristöä ja juhlivat erilaisia teemapäiviä. Samalla levitetään tietoa etenkin puhtaan veden, hygienian, terveyden, koulutuksen ja ympäristön merkityksestä. Mukaan yhteistyöhön otetaan myös vanhemmat, opettajat ja paikallisviranomaiset.

”Nepalissa opetetaan perinteisellä tavalla. Opiskelijat istuvat ja opettaja opettaa. Suomessa oppilaat saavat olla enemmän omia itsejään. Mekin haluaisimme, että opettaja muistuttaisi vanhempaa ja koulu olisi kodinomaisempi”, Rai kertoo.

Oppilaskunnat ovat onnistuneet esimerkiksi tyttöjen kuukautispoissaolojen vähentämisessä. Kuukautiset ovat Nepalissa tabu, ja maan syrjäisissä länsiosissa tyttöjä ja naisia jopa eristetään kuukautisten ajaksi. Myös köyhyys vaikeuttaa kuukautishygieniasta huolehtimista.

”Nepalissa monilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa terveyssiteitä kaupasta. Siksi tytöt käyttävät vanhoja kankaanpaloja, kuten verhoja, siteenä. Sellaisia on vaikea hävittää, ja siksi he jäävät usein pois koulusta kuukautisten ajaksi”, Rai kertoo.

Kouluissa ei myöskään välttämättä ole kunnollisia vessoja, joissa siteen edes voisi vaihtaa. Oppilaskuntien ansiosta ongelma on ratkaistu rakentamalla kouluihin tyttöystävälliset vessat. Niissä on erilliset kopit, peseytymistila ja tärkeimpänä säiliö, jossa käytetyt siteet poltetaan. Tyttöjen koulupoissaolot ovat vessojen ansiosta vähentyneet.

Toinen innovaatio on ollut vedenpuhdistusohjelma. Oppilaskunnat puhdistavat vettä klooriliuoksen avulla, myyvät sitä paikallisille yhteisöille markkinahintaa edullisemmin ja käyttävät varat toimintansa kehittämiseen. Lapsiavioliittoja taas on yritetty ehkäistä muun muassa katuteatterin avulla.

Nuoria oppitunnilla katsomassa videota takaa kuvattuna
Ashmita Rai (vasemmassa reunassa) vieraili Helsingin normaalilyseon 9. luokkalaisten maantiedon tunnilla kertomassa Nepalista muun muassa videodokumentin avulla. (Kuva: Teija Laakso)

Eriarvoisuus mietityttää suomalaiskoulussa

ECCAn työstä kerrotaan myös Taksvärkin globaalikasvatustyöpajoissa suomalaiskouluissa. Ajatuksena on, että suomalaiset voivat oppia nepalilaisilta, ei vain toisin päin.

”Kaksisuuntainen kommunikaatio on tärkeää. Kerron itse Nepalissa, että Suomi oli köyhä maa sata vuotta sitten. Täkäläiset taas voivat oppia paljon oppilaskuntien aktiivisuudesta”, Rai sanoo.

Suomalaisnuoria Nepalin tilanne tuntuukin kiinnostavan. Helsingin normaalilyseon 9. luokkalaisten maantiedon tunnilla on hiljaista, kun Rai kertoo Nepalin kulttuurista ja perinteistä. Etenkin kastijärjestelmän olemassaolo ihmetyttää monia.

”En tiennyt, että kastijärjestelmä on vielä olemassa. Köyhyydestä kuuleminen palautti minut lähemmäs maanpintaa”, toteaa yksi oppilaista, Venla Vehviläinen, oppitunnin jälkeen.

Nuoriin tekee vaikutuksen myös nepalilaisten oppilaskuntien aktiivisuus.

”Nepalissa aikuiset eivät hirveästi tunnu puuttuvan nuorten ongelmiin vaan heidän pitää itse taistella niiden ratkaisemiseksi”, sanoo Saana Rantala.

Rain ja Taksvärkin oppitunnilla käsiteltiin etenkin nuorten ja lasten kokemaa eriarvoisuutta ja sen syitä ympäri maailman. Oppilaiden mukaan sitä ei tule arkipäivässä välttämättä mietittyä, mutta ilmiönä eriarvoisuus on tuttu.

”Median kautta tulee paljon tietoa ja eriarvoisuutta tulee mietittyä. Kannatan tietysti tasa-arvoa, mutta en ehkä itse tee sen toteutumiseksi mitään”, pohtii Seela Soirola.

Soirolan mukaan nepalilais- ja suomalaisnuorten elämässä tuntuu olevan ainakin joitakin yhteisiä piirteitä, kuten ystävien ja harrastusten merkitys. Ashmita Rain mukaan myös ongelmat ovat samantyyppisiä: päihteet, masennus, kiusaaminen ja teini-iän epävarmuus.

”Suomalaisnuorten tavoin myös nepalilaisnuoret ovat some-addikteja! Puhelimia ei saa meillä tuoda kouluun, mutta kotona nuoret käyttävät vaikka sitten vanhempien laitteita”, hän kertoo.

Samanikäistä on helpompi kuunnella

ECCA on toiminut Nepalissa yli 30 vuotta. Rai ei osaa arvioida tarkkaan mukana olevien koulujen tarkkaa määrää. Pelkästään Taksvärkin tukemia kouluja on 15, ja niissä on yhteensä tuhansia oppilaita.

Työn tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että vanhempien suhtautuminen koulutukseen on muuttunut myönteisemmäksi. Toisaalta haasteita tulee etenkin silloin, kun nuoret yrittävät vaikuttaa kulttuurisesti herkkiin asioihin, kuten kastijärjestelmään tai tyttöjen oikeuksiin. Silloin vanhemmat toistelevat usein vanhaa sanontaa, jonka mukaan lapset eivät saa puuttua aikuisten asioihin, Rai kertoo.

Toisaalta moniin ongelmiin on pystytty tarttumaan helpoimmin silloin, kun nimenomaan nuoret ja lapset toimivat viestinviejinä.

 ”Esimerkiksi lapsiavioliitosta on helpompi keskustella samanikäisen kanssa. Myös valistus juomavedestä otetaan paikallisissa yhteisöissä vastaan herkemmin nuorilta kuin viranomaisilta.”

Lasten oikeudet kehitysyhteistyölapsetnuorisoaktivismikansalaisyhteiskunta Nepal Taksvärkki ry

Lue myös

Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.