Uutiset Lasten oikeudet

Nuoriso aktivoituu Nepalissa – Oppilaskunta-aktiivit puhdistavat vettä, murtavat kuukautistabuja ja fanittavat Greta Thunbergia

Nepalin hierarkkisessa kulttuurissa lasten ja nuorten ääni ei usein pääse kuuluviin. Paikallisen ECCA-järjestön tukemat oppilaskunta-aktiivit ovat kuitenkin viime vuosina onnistuneet esimerkiksi vähentämään tyttöjen koulupoissaoloja. Avaintekijä on se, että nuoret saavat toimia itse, sanoo Suomessa vieraillut hankekoordinaattori Ashmita Rai.
Neljä lasta juttelee
Oppilaskunnat ratkovat Nepalissa muun muassa kouluympäristön viihtyvyyteen liittyviä ongelmia. (Kuva: Pamela Arslan / Taksvärkki)

16-vuotiaasta ruotsalaisesta Greta Thunbergista on tullut ilmastonmuutoksesta ahdistuneen nuorison ja monen aikuisenkin esikuva ympäri maailman.

Nuorisoaktivismia on silti muuallakin kuin länsimaissa. Nepalissa monet koulujen oppilaskunta-aktiivit ovat viime vuosina ryhtyneet ehkäisemään lapsiavioliittoja, antamaan valistusta puhtaan juomaveden tärkeydestä ja parantamaan tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia.

”Nepalilaiset nuoret myös tukevat Greta Thunbergia ja järjestävät Fridays for Future -lakkoja. Nuoriso on aktiivisempaa kuin aikaisemmin”, kertoo Ashmita Rai.

Hän työskentelee kansalaisjärjestö ECCAssa, joka auttaa perustamaan kouluihin oppilaskuntia. Oppilaskunnat taas pyrkivät parantamaan kouluympäristöä ja puolustamaan nuorten oikeuksia. Tavoitteena on kasvattaa heistä aktiivisia kansalaisia, jotka pystyvät ratkomaan paikallisten yhteisöjen ongelmia laajemminkin.

Suomessa ECCAn toimintaa tukee kehitysyhteistyöjärjestö Taksvärkki. Rai vieraili elo–syyskuussa Suomessa kertomassa oppilaskuntien toiminnasta suomalaiskouluille.

Ashmita Rai toimistohuoneessa julisteilla koristellun seinän edessä
Ashmita Rain mielestä Suomen ja Nepalin koulujärjestelmien suurin ero on se, että Nepalissa lasten odotetaan tottelevan opettajia, Suomessa he saavat olla omia itsejään. Samaa kaivataan hänen mielestään myös Nepaliin. (Kuva: Teija Laakso)

Tyttöystävälliset vessat vähentävät kuukautispoissaoloja

Nepal kuuluu maailman köyhimpiin maihin ja epätasa-arvo on valtava ongelma. Kastijärjestelmä on kielletty, mutta käytännössä sitä noudatetaan yhä. Köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat valtavat ja etenkin naisten asema on huono.

Köyhyys heijastuu myös lasten ja nuorten asemaan ja näkyy esimerkiksi lapsityön ja -avioliittojen yleisyytenä. Koulujärjestelmä on hierarkkinen eikä lasten ja nuorten mielipidettä arvosteta.

Siksi oppilaskuntien toimintaa voi pitää melkeinpä vallankumouksellisina verrattuna vaikkapa Suomeen.

Ne järjestävät tiedotuskampanjoita, katuteatteria ja vedenpuhdistustalkoita, siivoavat ja parantavat kouluympäristöä ja juhlivat erilaisia teemapäiviä. Samalla levitetään tietoa etenkin puhtaan veden, hygienian, terveyden, koulutuksen ja ympäristön merkityksestä. Mukaan yhteistyöhön otetaan myös vanhemmat, opettajat ja paikallisviranomaiset.

”Nepalissa opetetaan perinteisellä tavalla. Opiskelijat istuvat ja opettaja opettaa. Suomessa oppilaat saavat olla enemmän omia itsejään. Mekin haluaisimme, että opettaja muistuttaisi vanhempaa ja koulu olisi kodinomaisempi”, Rai kertoo.

Oppilaskunnat ovat onnistuneet esimerkiksi tyttöjen kuukautispoissaolojen vähentämisessä. Kuukautiset ovat Nepalissa tabu, ja maan syrjäisissä länsiosissa tyttöjä ja naisia jopa eristetään kuukautisten ajaksi. Myös köyhyys vaikeuttaa kuukautishygieniasta huolehtimista.

”Nepalissa monilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa terveyssiteitä kaupasta. Siksi tytöt käyttävät vanhoja kankaanpaloja, kuten verhoja, siteenä. Sellaisia on vaikea hävittää, ja siksi he jäävät usein pois koulusta kuukautisten ajaksi”, Rai kertoo.

Kouluissa ei myöskään välttämättä ole kunnollisia vessoja, joissa siteen edes voisi vaihtaa. Oppilaskuntien ansiosta ongelma on ratkaistu rakentamalla kouluihin tyttöystävälliset vessat. Niissä on erilliset kopit, peseytymistila ja tärkeimpänä säiliö, jossa käytetyt siteet poltetaan. Tyttöjen koulupoissaolot ovat vessojen ansiosta vähentyneet.

Toinen innovaatio on ollut vedenpuhdistusohjelma. Oppilaskunnat puhdistavat vettä klooriliuoksen avulla, myyvät sitä paikallisille yhteisöille markkinahintaa edullisemmin ja käyttävät varat toimintansa kehittämiseen. Lapsiavioliittoja taas on yritetty ehkäistä muun muassa katuteatterin avulla.

Nuoria oppitunnilla katsomassa videota takaa kuvattuna
Ashmita Rai (vasemmassa reunassa) vieraili Helsingin normaalilyseon 9. luokkalaisten maantiedon tunnilla kertomassa Nepalista muun muassa videodokumentin avulla. (Kuva: Teija Laakso)

Eriarvoisuus mietityttää suomalaiskoulussa

ECCAn työstä kerrotaan myös Taksvärkin globaalikasvatustyöpajoissa suomalaiskouluissa. Ajatuksena on, että suomalaiset voivat oppia nepalilaisilta, ei vain toisin päin.

”Kaksisuuntainen kommunikaatio on tärkeää. Kerron itse Nepalissa, että Suomi oli köyhä maa sata vuotta sitten. Täkäläiset taas voivat oppia paljon oppilaskuntien aktiivisuudesta”, Rai sanoo.

Suomalaisnuoria Nepalin tilanne tuntuukin kiinnostavan. Helsingin normaalilyseon 9. luokkalaisten maantiedon tunnilla on hiljaista, kun Rai kertoo Nepalin kulttuurista ja perinteistä. Etenkin kastijärjestelmän olemassaolo ihmetyttää monia.

”En tiennyt, että kastijärjestelmä on vielä olemassa. Köyhyydestä kuuleminen palautti minut lähemmäs maanpintaa”, toteaa yksi oppilaista, Venla Vehviläinen, oppitunnin jälkeen.

Nuoriin tekee vaikutuksen myös nepalilaisten oppilaskuntien aktiivisuus.

”Nepalissa aikuiset eivät hirveästi tunnu puuttuvan nuorten ongelmiin vaan heidän pitää itse taistella niiden ratkaisemiseksi”, sanoo Saana Rantala.

Rain ja Taksvärkin oppitunnilla käsiteltiin etenkin nuorten ja lasten kokemaa eriarvoisuutta ja sen syitä ympäri maailman. Oppilaiden mukaan sitä ei tule arkipäivässä välttämättä mietittyä, mutta ilmiönä eriarvoisuus on tuttu.

”Median kautta tulee paljon tietoa ja eriarvoisuutta tulee mietittyä. Kannatan tietysti tasa-arvoa, mutta en ehkä itse tee sen toteutumiseksi mitään”, pohtii Seela Soirola.

Soirolan mukaan nepalilais- ja suomalaisnuorten elämässä tuntuu olevan ainakin joitakin yhteisiä piirteitä, kuten ystävien ja harrastusten merkitys. Ashmita Rain mukaan myös ongelmat ovat samantyyppisiä: päihteet, masennus, kiusaaminen ja teini-iän epävarmuus.

”Suomalaisnuorten tavoin myös nepalilaisnuoret ovat some-addikteja! Puhelimia ei saa meillä tuoda kouluun, mutta kotona nuoret käyttävät vaikka sitten vanhempien laitteita”, hän kertoo.

Samanikäistä on helpompi kuunnella

ECCA on toiminut Nepalissa yli 30 vuotta. Rai ei osaa arvioida tarkkaan mukana olevien koulujen tarkkaa määrää. Pelkästään Taksvärkin tukemia kouluja on 15, ja niissä on yhteensä tuhansia oppilaita.

Työn tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että vanhempien suhtautuminen koulutukseen on muuttunut myönteisemmäksi. Toisaalta haasteita tulee etenkin silloin, kun nuoret yrittävät vaikuttaa kulttuurisesti herkkiin asioihin, kuten kastijärjestelmään tai tyttöjen oikeuksiin. Silloin vanhemmat toistelevat usein vanhaa sanontaa, jonka mukaan lapset eivät saa puuttua aikuisten asioihin, Rai kertoo.

Toisaalta moniin ongelmiin on pystytty tarttumaan helpoimmin silloin, kun nimenomaan nuoret ja lapset toimivat viestinviejinä.

 ”Esimerkiksi lapsiavioliitosta on helpompi keskustella samanikäisen kanssa. Myös valistus juomavedestä otetaan paikallisissa yhteisöissä vastaan herkemmin nuorilta kuin viranomaisilta.”

Lasten oikeudet kehitysyhteistyölapsetnuorisoaktivismikansalaisyhteiskunta Nepal Taksvärkki ry

Lue myös

Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä