Nopeutettu menettely vaarantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Nopeutettu menettely vaarantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan

YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea on huolissaan turvapaikkahakemusten nopeasta käsittelystä Suomessa sekä käännyttämistä koskevan päätöksen nopeasta täytäntöönpanosta. Ulkomaalaislain kokonaisuudistus tulee eduskunnan käsittelyyn muutaman viikon kuluttua. Pallo on nyt kansanedustajilla: ottavatko he huomioon YK:n Suomelle antamat moitteet, kysyy Ihmisoikeusliiton Aysu Shakir.

Aysu Shakir Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on YK:n kattavin ihonväriä, syntyperää tai etnistä alkuperää koskeva syrjinnän vastainen sopimus. Suomessa se astui voimaan vuonna 1970, ja vuodesta 1971 asti Suomi on laatinut joka toinen vuosi rotusyrjinnän vastaiselle komitealle (CERD) määräaikaisraportin toimenpiteistä sopimuksen toimeenpanoksi.

Ihmisoikeusliitto on laatinut vuodesta 1996 asti määräaikaisraportille varjoraportin, jossa se tuo esille omia huolenaiheitaan ja näkemyksiään sopimuksen toimeenpanosta ja rasismista Suomessa. Viimeisimmässä varjoraportissaan Ihmisoikeusliitto nosti esille muun muassa huolensa rasistisista asenteista, etnisiin vähemmistöihin kuuluvia naisia käsittelevän tutkimuksen vähäisyydestä sekä turvapaikkamenettelyn ns. nopeutetusta menettelystä.

Viime viikon perjantaina 22. elokuuta CERD antoi Suomea koskevat päätelmänsä vuonna 2001 toimitetusta, järjestyksessä 16. raportista. Komitea jakoi sekä ruusuja että risuja. Huomionarvoista on, että komitea kiitteli Suomen valtiota siitä, että se on raporttia laatiessaan konsultoinut myös kansalaisjärjestöjä. Suomen edustajat huomioivatkin jatkuvasti Ihmisoikeusliiton edustajat sekä raportin kuulemis- että tiedotustilaisuuksissa.

Kaikki valtiot eivät suhtaudu näin myötämielisesti kansalaisjärjestöjen läsnäoloon ja osallistumiseen. Kuitenkin valtioiden pitäisi olla valmiita ottamaan vastaan kritiikkiä kansalaisjärjestöjen taholta: kansalaisyhteiskunnan aktiivinen mukaanotto ja mukanaolo on aitoa pluralistista demokratiaa.

♦ ♦ ♦

Rotusyrjinnän vastainen komitea kiitteli Suomen valtiota muun muassa vähemmistövaltuutetun viran perustamisesta ja hallituksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastaisen toimintaohjelman hyväksymisestä. Myönteisenä pidettiin myös rikoslain uudistusta, jonka mukaan rangaistuksen koventamisperusteisiin lisättiin rasistiset motiivit.

Komitea kiinnitti huomiota rasistisiin internet-sivustoihin ja suositteli Suomea ryhtymään vastatoimiin. Komitea oli huolestunut myös rasistisista asenteista, etenkin nuorison keskuudessa. Onkin totta, että esimerkiksi vuonna 2001 julkaistun Osmo Virrankosken tutkimuksen mukaan 66 prosenttia lukion valinneista yläasteikäisistä oppilaista antaa skin headeille oikeuden toimia vapaasti itse siihen osallistumatta. Lähes puolet pitää rasismin ja rotuvihan kannattamista isänmaallisena. Pojista 42 prosenttia väittää, että pakolaiset muodostavat uhan, ja 41 prosenttia ei haluaisi ulkomaalaisia Suomen kansalaisiksi. Tärkeää olisikin saada ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatus pakollisiksi koulujen opetusohjelmiin.

Monikulttuurisuuskasvatus lisäisi tietoutta myös perinteisten vähemmistöjemme kulttuureista ja ehkäisisi heihin kohdistuvaa rasismia. Esimerkiksi romanit joutuvat Suomessa jatkuvasti syrjinnän kohteeksi niin työllisyys-, asumis- kuin koulutussektorillakin, sekä esimerkiksi sisäänpääsyn epäämisessä ravintoloihin. Komitea esitti huolestumisensa paitsi romanien myös saamelaisten asemasta. Saamelaisten maaoikeuskysymykset ovat vielä ratkaisematta. Komitea piti myös nykyistä saamelaisuuden määritelmää liian rajoittavana ja painotti saamelaisuuden itsemääritelmän tärkeyttä.

♦ ♦ ♦

Komitea oli erityisen huolestunut sekä nykyiseen ulkomaalaislakiin että hallituksen esitykseen ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta sisältyvästä turvapaikkamenettelyn ns. nopeutetusta menettelystä. Esimerkiksi viime vuonna yli 60 prosenttia hakemuksista käsiteltiin nopeutetussa menettelyssä, eli tavasta on tullut vakiintunut käytäntö. Vuonna 2000 käyttöön otettu nopeutettu menettely vaarantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan. Erona normaaliin menettelyyn on se, että nopeutetussa menettelyssä valitus ulkomaalaisviraston päätöksestä ei automaattisesti lykkää käännytyksen täytäntöönpanoa.

Suurimpana ongelmana on se, että käännytys voidaan panna täytäntöön kahdeksan päivän kuluessa ulkomaalaisviraston kielteisestä päätöksestä. Lisäksi henkilö voidaan käännyttää maasta, vaikka hallinto-oikeus ei olisi ehtinyt ottaa kantaa käännytyksen täytäntöönpanoon. Ideaalitilanne tietysti olisi, että kaikissa tapauksissa valituksella olisi lykkäävä vaikutus. Käytännössä tämä olisi kuitenkin mahdotonta ja on olemassa sellaisia tapauksia, jotka voidaan perustellusti käsitellä nopeutetussa menettelyssä.

Kompromissiehdotuksena olisikin se, että valitusviranomainen ottaisi kaikissa tapauksissa kantaa käännytyspäätökseen ulkomaalaisviraston päätöksen lisäksi. Kahdeksan päivän nykyinen aikaraja käännytyksen täytäntöönpanolle tulisi siis pidentää esimerkiksi 30 päivään, jolloin turvapaikanhakijalla olisi aikaa tehdä kunnollinen valitus ja toisaalta hallinto-oikeudella olisi aikaa ottaa kantaa käännytyksen täytäntöönpanoon.

Ulkomaalaislain kokonaisuudistus tulee eduskunnan käsittelyyn muutaman viikon kuluttua. Pallo on nyt kansanedustajilla: ottavatko he huomioon YK:n Suomelle antamat moitteet?


Kirjoittaja on projektipäällikkö Ihmisoikeusliitossa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia