Uutiset

Naiset ja köyhyys

Noin 70 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä elävistä on naisia, naiset tekevät myös paljon palkatonta työtä maataloudessa, kotitaloudessa ja perheen pienissä yrityksissä. Naisten köyhyys ilmenee myös koulutuksen heikkoutena, lukutaidottomuutena ja raskauteen liittyvinä terveysongelmina.

Köyhyys kaikissa muodoissaan rajoittaa, ahdistaa ja hallitsee voimakkaasti kehitysmaiden naisten elämää. YK:n keräämien tietojen mukaan äärimmäisen köyhistä yli 1,2 miljardista ihmisestä arviolta 70 prosenttia on naisia.

Naiset tekevät kuitenkin jatkuvasti työtä. Womankind Worldwide -järjestön arvion mukaan naiset tekevät kaksi kolmasosaa maailman työtunneista ja tuottavat puolet maailman ruoasta. Mutta he ansaitsevat vain 10 prosenttia maailman tuloista ja omistavat alle prosentin maailman yhteenlasketusta omaisuudesta.

Perinteisesti naiset tekevät paljon palkatonta työtä maataloudessa, kotitaloudessa ja perheen pienissä yrityksissä. Naisten velvollisuuksiin kuuluu perheen ja kodin hoitaminen, joten aikaa lisäansioiden hankkimiseen jää vähän. Naisten tekemä työ on huonosti palkattua: YK:n tilastojen mukaan naisten ansiot teollisuudessa ovat 20 – 50 prosenttia pienemmät kuin miesten.

Kehitysmaiden naiset työskentelevät paljon yhteiskunnan ulkopuolelle jäävällä epävirallisella sektorilla. YK:n tilastojen mukaan esimerkiksi useissa Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa muuta kuin maataloustyötä tekevistä naisista yli puolet on epävirallisen sektorin työssä. He hankkivat omansa ja perheensä elannon esimerkiksi katukauppiaina, käsityöläisinä, roskien tai paperinkerääjinä.

Koulutuksen epätasa-arvoisuus> Naisten köyhyys näkyy muun muassa huonona koulutustasona ja lukutaidottomuutena. Maailman lähes 900 miljoonasta lukutaidottomasta kaksi kolmasosaa on naisia. Tyttöjen on edelleen vaikeampaa päästä kouluun kuin poikien, esimerkiksi kaikkein köyhimpien maiden tytöistä 46 prosentilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia koulunkäyntiin.

Tyttöjen koulunkäynnin esteenä on nuorena aloitettu työnteko. Pienestä pitäen tytöt joutuvat osallistumaan perheen naisten jokapäiväisiin, lähes koko valoisan ajan vieviin töihin, kuten hakemaan puita ja vettä. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa kuusi kilometriä päivittäin.

Vessojen puute on myös monesti estämässä tyttöjen koulunkäyntiä. Tytöt eivät pääse kouluun, mikäli koulussa ei ole omia vessoja tytöille ja pojille. Vessojen puute vaikuttaa lisäksi lisääntymisterveyteen. Maissa, joissa ei ole vessakulttuuria, tarpeet tehdään vasta pimeän tultua. Koko päivän pidätteleminen aiheuttaa naisille ja tytöille terveysongelmia, kuten erilaisia tulehduksia. UNICEF:in mukaan noin 2,5 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään minkäälaista käymälää.

Köyhille äitiys vaarallista> Köyhille naisille raskaus ja synnytys on usein hengenvaarallista. YK:n kehitysohjelman UNDP:n raportin mukaan esimerkiksi Indonesiassa köyhimmän väestönosan äitikuolleisuus on neljä kertaa suurempi kuin maan rikkaimman väestönosan. Maailman terveysjärjestön WHO:n ja UNICEF:in mukaan Afrikassa yksi nainen 16:sta on vaarassa kuolla raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin. Vastaava luku Euroopassa on 1:1400.

WHO:n arvioiden mukaan yli neljäsosalla kehitysmaiden naisista on raskauteen liittyviä terveysongelmia ja miljoonat kärsivät vaikeiden synnytysten aiheuttamista vammoista. Kuolemaan johtavat raskausajan ja synnytyksen komplikaatiot johtuvat lähinnä koulutetun kätilön ja muun terveydenhuollon puutteesta, likaisesta vedestä, aliravitsemuksesta ja tietämättömyydestä. UNDP:n esimerkkimaassa Indonesiassa todennäköisyys kuolla raskauden aikana on kouluttamattomilla naisilla kaksinkertainen koulutettuihin verrattuna.

Äidin koulutustaso näkyy myös lasten hyvinvoinnissa. Perustason koulutuksen saaneen äidin lapset selviytyvät paremmin elossa aikuisiksi saakka. UNDP:n mukaan esimerkiksi Burkina Fasossa kouluttamattomien äitien alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuusluvut ovat kolme kertaa suuremmat kuin koulutetuilla.

Maailman noin 40 miljoonasta hiv- tartunnan saaneesta noin puolet on naisia. Fyysisten ominaisuuksiensa ja alisteisen sosiaalisen asemansa vuoksi tytöt ja naiset ovat suuremmassa vaarassa saada tartunnan kuin miehet ja pojat. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nuorten naisten riski saada hi-virus on kolme kertaa suurempi kuin samanikäisten miesten.

Yhteiskunnan vähäosaisimpia> Kehitysmaissa naiset ja eteenkin äärimmäisessä köyhyydessä elävät naiset ovat yhteiskunnan pohjimmaisia ja suurelta osalta sen ulkopuolella. Naisilla ei ole omistuoikeutta, vaan esimerkiksi Afrikassa he itse ovat perheensä ja miehensä omaisuutta. Naiset eivät peri eivätkä voi päättää omasta tai lapsensa avioliitosta. Perheen miehet sopivat tyttäriensä avioliitot, ja monissa Afrikan ja Etelä-Aasian maissa tytöt naitetaan jopa 13-vuotiaina.

Naisten huonosta arvostuksesta kertoo paljon tyttölasten suuri kuolleisuus. Tytöt ovat ei-toivottuja varsinkin Etelä-Aasiassa, missä UNDP:n mukaan puuttuu 100 miljoonaa naista. Intiassa 1-5 -vuotiaiden tyttölasten kuolleisuus on 50 prosenttia suurempaa kuin poikien.

Köyhyys pakottaa naiset paremman elämän etsintään muista maista. Maailman siirtolaisista naisia on noin 50 prosenttia. Siirtotyövoimaksi lähtevät naiset joutuvat helposti ihmiskauppiaiden käsiin. Heitä huijataan lupaamalla hyväpalkkaista työtä, ryöstetään tai perheen miehet myyvät heidät. Köyhien perheiden tyttäriä luovutetaan parempaa elämää lupaaville, pakotetaan työskentelemään perheen velkojen maksuksi tai myydään ihmiskauppiaille. Tavallisimmin ihmiskaupan uhreiksi joutuneet tytöt ja naiset päätyvät prostituoiduiksi. Ihmiskaupan uhriksi joutuu YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan jopa neljä miljoonaa naista ja tyttöä vuosittain.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia