Uutiset

Naiset ja köyhyys

Noin 70 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä elävistä on naisia, naiset tekevät myös paljon palkatonta työtä maataloudessa, kotitaloudessa ja perheen pienissä yrityksissä. Naisten köyhyys ilmenee myös koulutuksen heikkoutena, lukutaidottomuutena ja raskauteen liittyvinä terveysongelmina.

Köyhyys kaikissa muodoissaan rajoittaa, ahdistaa ja hallitsee voimakkaasti kehitysmaiden naisten elämää. YK:n keräämien tietojen mukaan äärimmäisen köyhistä yli 1,2 miljardista ihmisestä arviolta 70 prosenttia on naisia.

Naiset tekevät kuitenkin jatkuvasti työtä. Womankind Worldwide -järjestön arvion mukaan naiset tekevät kaksi kolmasosaa maailman työtunneista ja tuottavat puolet maailman ruoasta. Mutta he ansaitsevat vain 10 prosenttia maailman tuloista ja omistavat alle prosentin maailman yhteenlasketusta omaisuudesta.

Perinteisesti naiset tekevät paljon palkatonta työtä maataloudessa, kotitaloudessa ja perheen pienissä yrityksissä. Naisten velvollisuuksiin kuuluu perheen ja kodin hoitaminen, joten aikaa lisäansioiden hankkimiseen jää vähän. Naisten tekemä työ on huonosti palkattua: YK:n tilastojen mukaan naisten ansiot teollisuudessa ovat 20 – 50 prosenttia pienemmät kuin miesten.

Kehitysmaiden naiset työskentelevät paljon yhteiskunnan ulkopuolelle jäävällä epävirallisella sektorilla. YK:n tilastojen mukaan esimerkiksi useissa Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa muuta kuin maataloustyötä tekevistä naisista yli puolet on epävirallisen sektorin työssä. He hankkivat omansa ja perheensä elannon esimerkiksi katukauppiaina, käsityöläisinä, roskien tai paperinkerääjinä.

Koulutuksen epätasa-arvoisuus> Naisten köyhyys näkyy muun muassa huonona koulutustasona ja lukutaidottomuutena. Maailman lähes 900 miljoonasta lukutaidottomasta kaksi kolmasosaa on naisia. Tyttöjen on edelleen vaikeampaa päästä kouluun kuin poikien, esimerkiksi kaikkein köyhimpien maiden tytöistä 46 prosentilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia koulunkäyntiin.

Tyttöjen koulunkäynnin esteenä on nuorena aloitettu työnteko. Pienestä pitäen tytöt joutuvat osallistumaan perheen naisten jokapäiväisiin, lähes koko valoisan ajan vieviin töihin, kuten hakemaan puita ja vettä. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa kuusi kilometriä päivittäin.

Vessojen puute on myös monesti estämässä tyttöjen koulunkäyntiä. Tytöt eivät pääse kouluun, mikäli koulussa ei ole omia vessoja tytöille ja pojille. Vessojen puute vaikuttaa lisäksi lisääntymisterveyteen. Maissa, joissa ei ole vessakulttuuria, tarpeet tehdään vasta pimeän tultua. Koko päivän pidätteleminen aiheuttaa naisille ja tytöille terveysongelmia, kuten erilaisia tulehduksia. UNICEF:in mukaan noin 2,5 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään minkäälaista käymälää.

Köyhille äitiys vaarallista> Köyhille naisille raskaus ja synnytys on usein hengenvaarallista. YK:n kehitysohjelman UNDP:n raportin mukaan esimerkiksi Indonesiassa köyhimmän väestönosan äitikuolleisuus on neljä kertaa suurempi kuin maan rikkaimman väestönosan. Maailman terveysjärjestön WHO:n ja UNICEF:in mukaan Afrikassa yksi nainen 16:sta on vaarassa kuolla raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin. Vastaava luku Euroopassa on 1:1400.

WHO:n arvioiden mukaan yli neljäsosalla kehitysmaiden naisista on raskauteen liittyviä terveysongelmia ja miljoonat kärsivät vaikeiden synnytysten aiheuttamista vammoista. Kuolemaan johtavat raskausajan ja synnytyksen komplikaatiot johtuvat lähinnä koulutetun kätilön ja muun terveydenhuollon puutteesta, likaisesta vedestä, aliravitsemuksesta ja tietämättömyydestä. UNDP:n esimerkkimaassa Indonesiassa todennäköisyys kuolla raskauden aikana on kouluttamattomilla naisilla kaksinkertainen koulutettuihin verrattuna.

Äidin koulutustaso näkyy myös lasten hyvinvoinnissa. Perustason koulutuksen saaneen äidin lapset selviytyvät paremmin elossa aikuisiksi saakka. UNDP:n mukaan esimerkiksi Burkina Fasossa kouluttamattomien äitien alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuusluvut ovat kolme kertaa suuremmat kuin koulutetuilla.

Maailman noin 40 miljoonasta hiv- tartunnan saaneesta noin puolet on naisia. Fyysisten ominaisuuksiensa ja alisteisen sosiaalisen asemansa vuoksi tytöt ja naiset ovat suuremmassa vaarassa saada tartunnan kuin miehet ja pojat. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nuorten naisten riski saada hi-virus on kolme kertaa suurempi kuin samanikäisten miesten.

Yhteiskunnan vähäosaisimpia> Kehitysmaissa naiset ja eteenkin äärimmäisessä köyhyydessä elävät naiset ovat yhteiskunnan pohjimmaisia ja suurelta osalta sen ulkopuolella. Naisilla ei ole omistuoikeutta, vaan esimerkiksi Afrikassa he itse ovat perheensä ja miehensä omaisuutta. Naiset eivät peri eivätkä voi päättää omasta tai lapsensa avioliitosta. Perheen miehet sopivat tyttäriensä avioliitot, ja monissa Afrikan ja Etelä-Aasian maissa tytöt naitetaan jopa 13-vuotiaina.

Naisten huonosta arvostuksesta kertoo paljon tyttölasten suuri kuolleisuus. Tytöt ovat ei-toivottuja varsinkin Etelä-Aasiassa, missä UNDP:n mukaan puuttuu 100 miljoonaa naista. Intiassa 1-5 -vuotiaiden tyttölasten kuolleisuus on 50 prosenttia suurempaa kuin poikien.

Köyhyys pakottaa naiset paremman elämän etsintään muista maista. Maailman siirtolaisista naisia on noin 50 prosenttia. Siirtotyövoimaksi lähtevät naiset joutuvat helposti ihmiskauppiaiden käsiin. Heitä huijataan lupaamalla hyväpalkkaista työtä, ryöstetään tai perheen miehet myyvät heidät. Köyhien perheiden tyttäriä luovutetaan parempaa elämää lupaaville, pakotetaan työskentelemään perheen velkojen maksuksi tai myydään ihmiskauppiaille. Tavallisimmin ihmiskaupan uhreiksi joutuneet tytöt ja naiset päätyvät prostituoiduiksi. Ihmiskaupan uhriksi joutuu YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan jopa neljä miljoonaa naista ja tyttöä vuosittain.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen