Uutiset Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen

Moni kenialaistyttö silvotaan joululomalla – Suomalaisjärjestö kerää varoja turvaleireihin

Kenian kristityssä kisii-yhteisössä silpominen tehdään avioliittokelpoisuuden takaamiseksi. Joulu on otollista aikaa, sillä loma-aikana jää aikaa toipua operaatiosta.
Joulukynttilöitä ja -koristeita
Joulu on riskiaikaa tyttöjen sukuelinten silpomisen kannalta, sillä operaatio tehdään Keniassa monelle tytölle koulujen loma-aikaan. (Kuva: RedBoy / Flickr.com / CC BY 2.0)

Joululoma on tyttöjen sukuelinten silpomista harjoittavissa yhteisöissä sesonkiaikaa, varoittaa suomalaisjärjestö Solidaarisuus.

Järjestö tekee silpomisen vastaista työtä Keniassa, jonka lounaisosissa kristityn kisii-heimon tytöistä lähes jokainen silvotaan lapsena. Iso osa silpomisista ajoittuu koulujen loma-aikoihin, jolloin tytöillä on aikaa toipua operaatiosta ennen koulujen alkamista. Siksi joulu on riskiaikaa.

”Kisii-yhteisössä silpomisen juurisyy on aikuistumisriitissä, jonka tarkoitus on taata tytön siveys. Vanhemmat tekevät raadollisia valintoja tytön avioliittokelpoisuuden takaamiseksi. He haluavat säästää tytöt pilkalta ja eristämiseltä. Kisii-yhteisössä nimenomaan silpomattomia tyttöjä usein säälitään, ei silvottuja”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta tiedotteessa.

Kenia kielsi silpomisen lailla vuonna 2011. Sen jälkeen silpominen on vähentynyt mutta ei kaikkialla. Osa tytöistä silvotaan lain seurauksena salaa tai lähetetään naapurimaihin. Operaatio tehdään entistä nuoremmille tytöille, Solidaarisuus kertoo.

Järjestö käynnisti viikonloppuna joulukeräyksen, jonka tarkoituksena on kerätä jouluun mennessä 80 000 euroa silpomisen vastaiseen työhön. Keräyksen tuotoilla järjestetään leirejä, joille silpomisvaarassa olevat tytöt pääsevät loma-aikana turvaan. Turvaleireillä puretaan silpomiseen liittyviä myyttejä, jotta tytöt ymmärtävät, miksi silpomista harjoitetaan heidän kulttuurissaan ja millaisia haittoja silpominen aiheuttaa.

Lisäksi varoilla koulutetaan vanhempia, terveydenhoitajia ja yhteisön päättäjiä silpomisen haitoista.

Maailmassa arvioidaan olevan yhteensä yli 200 miljoonaa naista ja tyttöä, joiden sukuelimet on silvottu. Silpominen aiheuttaa monia lyhyt- ja pitkäaikaisia terveyshaittoja, kuten kovaa verenvuotoa, tulehduksia ja repeämiä. Pahimmillaan se johtaa kuolemaan.

Yle uutisoi marraskuussa, että myös Suomessa elää tuhansia tyttöjä ja naisia, joiden sukuelimet on silvottu tai jotka ovat vaarassa joutua silvotuiksi. Suomessa ei tiedetä tapahtuneen silpomisia vaan tyttöjä on lähetetty toimenpidettä varten ulkomaille tai heidät on silvottu ennen Suomeen tuloa.

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen gendersukupuolten tasa-arvokulttuuriterveysnaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen (FGM) Kenia Solidaarisuus

Lue myös

Intian lippu, taustalla puita.

Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Naisten sukuelinten silpomista harjoitetaan etenkin Lähi-idän ja Afrikan maissa, mutta myös Intian dawoodi bohra -yhteisössä käytäntö on yleinen. Asiasta on alettu pikkuhiljaa keskustella avoimemmin.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.
Kolme tyttöä istuu aikuisen edessä tuoleilla.

Korona on lisännyt teiniraskauksia ja silpomista, mutta mistä se oikeastaan johtuu? – ”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan”, sanoo kenialainen asiantuntija Mary Momanyi

Kriisien aikoina naisten ja tyttöjen asema usein heikkenee, koska syvään juurtuneita sosiaalisia normeja on vaikeampi vastustaa. Keniassa korona-aika on johtanut muun muassa siihen, että tytöt suostuvat seurustelusuhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen rahaa edes terveyssiteisiin, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Mary Momanyi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.