Uutiset Ympäristö

Metsäkato uhkaa jopa Unescon maailmanperintöluettelon arvokkaita luontokohteita

Osa Unescon maailmanperintöluetteloon nostetuista metsäkohteista on muuttunut hiilinieluista hiilidioksidin lähteiksi. Kehitystä selittävät metsien raivaaminen maatalouden tieltä, laittomat hakkuut ja metsäpalot.
Orangit kiipeilevät puissa.
Äärimmäisen uhanalainen sumatranoranki elää Indonesialle kuuluvan Sumatran saaren metsissä. Kuva Gunung Leuserin kansallispuistosta, joka on osa Sumatran trooppisten sademetsien maailmanperintökohdetta. (Kuva: Dennis Keller / Wikimedia Commons / CC BY 2.0)

Kasvava puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia. Sen vuoksi metsän kasvattaminen on yksi yksinkertaisimmista tavoista hillitä ilmastonmuutosta.

Osa maailman luontoarvoiltaan arvokkaimmista metsistä on kuitenkin vuosituhannen vaihteen jälkeen vapauttanut ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin sitonut sitä, käy ilmi Unescon julkaisemasta tutkimuksesta (pdf).

Tutkimuksessa tarkasteltiin Unescon luonnonperintökohteiden metsäalueita. Unescon maailmanperintöluettelossa on kaikkiaan 1154 kohdetta, joista selvä enemmistö on kulttuuriperintökohteita.

Luonnonperintökohteita on yhteensä 257, joista 39 on yhdistettyjä luonnon- ja kulttuuriperintökohteita. Luonnonperintökohteiden metsäalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 69 miljoonaa hehtaaria – yli kaksi kertaa Suomen valtion pinta-ala.

Tutkimuksessa kymmenen luonnonperintökohteen todettiin muuttuneen ihmisen toiminnan vuoksi hiilinielusta hiilen lähteeksi. Niiden joukossa ovat muun muassa Yosemiten kansallispuisto Yhdysvalloissa, Sumatran trooppiset sademetsät Indonesiassa sekä Barberton Makhonjwan vuoristo Etelä-Afrikassa.

Muutosta selittävät muun muassa laittomat hakkuut, metsien raivaaminen viljelyskäyttöön ja laidunmaiksi sekä laajat metsäpalot. Luonnonperintökohteista on kadonnut vuoden 2000 jälkeen 3,5 miljoonaa hehtaaria metsää. Esimerkiksi Hondurasin Río Plátanon suojelualueen metsistä jopa viidesosa on tuhoutunut.

Kokonaisuutena ottaen Unescon luonnonperintökohteiden metsäalueet toimivat tutkimuksen mukaan edelleen hiilinieluina ja sitovat vuosittain 190 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Oman kortensa kekoon kantavat myös Merenkurkun saariston metsät Suomessa. Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta Merenkurkun saaristo on ainoa luonnonperintökohde.

Ympäristö metsätsuojelu

Lue myös

Viljelijä riisipellolla.

Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin

Neljässä Kaakkois-Aasian maassa on käynnissä hanke, jossa autetaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi aiempaa tarkempien sääennusteiden avulla. Kaikkeen ei voi sopeutua, ja siksi viljelijöille tarjotaan myös vakuutuksia.
Avocadoja kasassa lautasella.

Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus

Monien tärkeiden satokasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riskinä on, ettei niiden avulla voida enää kehittää esimerkiksi ilmastonmuutosta paremmin sietäviä versioita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.