Metsäkato uhkaa jopa Unescon maailmanperintöluettelon arvokkaita luontokohteita | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Metsäkato uhkaa jopa Unescon maailmanperintöluettelon arvokkaita luontokohteita

Osa Unescon maailmanperintöluetteloon nostetuista metsäkohteista on muuttunut hiilinieluista hiilidioksidin lähteiksi. Kehitystä selittävät metsien raivaaminen maatalouden tieltä, laittomat hakkuut ja metsäpalot.

Orangit kiipeilevät puissa.

Äärimmäisen uhanalainen sumatranoranki elää Indonesialle kuuluvan Sumatran saaren metsissä. Kuva Gunung Leuserin kansallispuistosta, joka on osa Sumatran trooppisten sademetsien maailmanperintökohdetta. Kuva: Dennis Keller / Wikimedia Commons / CC BY 2.0.

Kasvava puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia. Sen vuoksi metsän kasvattaminen on yksi yksinkertaisimmista tavoista hillitä ilmastonmuutosta.

Osa maailman luontoarvoiltaan arvokkaimmista metsistä on kuitenkin vuosituhannen vaihteen jälkeen vapauttanut ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin sitonut sitä, käy ilmi Unescon julkaisemasta tutkimuksesta (pdf).

Tutkimuksessa tarkasteltiin Unescon luonnonperintökohteiden metsäalueita. Unescon maailmanperintöluettelossa on kaikkiaan 1154 kohdetta, joista selvä enemmistö on kulttuuriperintökohteita.

Luonnonperintökohteita on yhteensä 257, joista 39 on yhdistettyjä luonnon- ja kulttuuriperintökohteita. Luonnonperintökohteiden metsäalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 69 miljoonaa hehtaaria – yli kaksi kertaa Suomen valtion pinta-ala.

Tutkimuksessa kymmenen luonnonperintökohteen todettiin muuttuneen ihmisen toiminnan vuoksi hiilinielusta hiilen lähteeksi. Niiden joukossa ovat muun muassa Yosemiten kansallispuisto Yhdysvalloissa, Sumatran trooppiset sademetsät Indonesiassa sekä Barberton Makhonjwan vuoristo Etelä-Afrikassa.

Muutosta selittävät muun muassa laittomat hakkuut, metsien raivaaminen viljelyskäyttöön ja laidunmaiksi sekä laajat metsäpalot. Luonnonperintökohteista on kadonnut vuoden 2000 jälkeen 3,5 miljoonaa hehtaaria metsää. Esimerkiksi Hondurasin Río Plátanon suojelualueen metsistä jopa viidesosa on tuhoutunut.

Kokonaisuutena ottaen Unescon luonnonperintökohteiden metsäalueet toimivat tutkimuksen mukaan edelleen hiilinieluina ja sitovat vuosittain 190 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Oman kortensa kekoon kantavat myös Merenkurkun saariston metsät Suomessa. Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta Merenkurkun saaristo on ainoa luonnonperintökohde.

Lisää uusi kommentti