Uutiset Ympäristöpolitiikka

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla
Elias Cardoso on ylpeä 67 hehtaarin maatilansa ennallistetuista metsistä. Cardoso alkoi suojella tilansa lähteitä ja puroja jo ennen kuin siitä maksettiin. Silloin häntä pidettiin hulluna, nyt edelläkävijänä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Elias Cardoso on pioneeri. Brasilian Extremassa 67 hehtaarin maatilan omistava Cardoso hyppäsi ensimmäisten joukossa vesiensuojeluohjelmaan ja sai hullun maineen. Sittemmin ohjelmaan liittyivät Cardoson mukaan ”kaikki”.

Kaakkois-Brasiliassa sijaitseva Minas Geraisin osavaltio lanseerasi jo vuonna 2005 yhdessä kansainvälisen ympäristöjärjestön kanssa vesiensuojeluprojektin nimeltä Conservador das Águas. Projekti keskittyy erilaisiin tapoihin säästää vesiresursseja ja parantaa niiden laatua.

Maanomistajan kannalta hankkeen ydin on korvausjärjestelmässä, jossa suojelun piiriin otetusta maasta maksetaan sen omistajalle. Maksua vastaan he lakkaavat käyttämästä sitä ja ennallistavat sen metsäksi tai vähintäänkin suojaavat aidoilla.

Elias Cardoso lähti hankkeeseen mukaan jo ennen kuin korvauksia maksettiin. Siksi hän sai hullun maineen.

Neljässätoista vuodessa hanke on toteutettu kolmella jokialueella, jonne on istutettu kaksi miljoonaa puuta ja suojeltu lähes viisisataa lähdettä. Nyt projekti on tarkoitus laajentaa seitsemälle muulle vedenjakaja-alueelle.

”Tavoitteena on saavuttaa neljänkymmenen prosentin metsänpeitto. Tähän mennessä peittoprosentti on vasta 25, ja siitä melkein puolesta saamme kiittää vesiensuojeluohjelmaa”, Paulo Henrique Pereira sanoo. Hän on toiminut Extreman ympäristösihteerinä vuodesta 1995 ja edistänyt vesiprojektia.

”Puiden istuttaminen on helppoa, metsän luominen on monimutkaisempaa”, Pereira huomauttaa.

Kyse on paljosta muustakin kuin puiden istutuksesta. Pullonkaulaksi on muodostunut metsitykseen ja vesiensuojeluun kykenevän ammattitaitoisen työvoiman puute.

Aiemmin pelkkä puiden istutuskin tosin oli mutkikkaampaa, kun taimet ostettiin. Silloin oltiin riippuvaisia epäsäännöllisistä lahjoituksista, ja se teki ennakkosuunnittelusta vaikeampaa sekä nosti kustannuksia. Nykyään projektilla on oma taimitarhansa, joka tuottaa paikallisten puulajien taimia.

Vakiintunut projekti, turvalliset tulot

Extreman projekti on onnistunut niin hyvin, että se on saanut useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja.

”Menestys johtuu hyvästä hallinnosta, joka ei riipu valtakunnan hallituksen jatkuvuudesta. Projekti on niin vakiintunut, että se tuskin kärsii takaiskuja”, Pereira uskoo.

Presidentti Jair Bolsonaro ei ole tunnettu ympäristömyönteisyydestään, mutta vesiensuojelua auttaa, että se tarjoaa ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellista hyötyä.

”Aluksi isoisäni torjui hankkeen. Hän oli koko elämänsä kaatanut puita mailtaan, tehnyt metsästä karjalle laitumia, eikä tuntunut järkevältä nyt sitten istuttaa puita samoille maille”, 19-vuotias insinööriopiskelija Aline Oliveira sanoo.

”Lapsena itsekin ajattelin, että oli järjetöntä istuttaa puita, jotta vettä tulisi lisää. Mutta sitten näin, miten lähteet säilyivät nimenomaan koskemattomilla metsäalueilla”, Oliveira kertoo.

Lopulta isoisänkin mieli muuttui ja hän lahjoitti toistakymmentä lähdettä uudelleen metsitettäviksi ja suojeltaviksi.

”Vesiensuojelukorvaus on turvallista tuloa, kun taas maidon hinta on laskenut ja kaikki muu kallistunut. Korvausrahojen ansiosta saatoimme sijoittaa perimältään parempiin lehmiin, hankkia lypsyhuoneen ja kohentaa karjan terveydenhoitoa, ja näin lisätä tuottavuutta, joka kompensoi laidunmaiden vähenemisen”, Oliveira selittää.

Silti Extremakaan ei ole välttynyt veden vähentymiseltä. Myös alueen metsiä tuhotaan edelleen karjan laitumiksi.

”Vuoden 2014 kuivuuden jälkeen meillä on ollut vain heikkoja sateita. Puro, missä tapasin käydä uimassa, on menettänyt 90 prosenttia vedestään. Toipumiseen menee 50 vuotta, ja vasta lapsemme hyötyvät siitä”, Elias Cardoso sanoo.

Ympäristöpolitiikka vesi ja viemäröintiympäristömetsät Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Jätelautaa ja muita jätteitä maassa, taustalla tehtaita.

Ympäristötuho on määriteltävä rikokseksi, vaatii kansainvälinen kampanja – Myös Suomessa luovutettiin vetoomus pääministeri Sanna Marinille

Ympäristön tuhoamisen estämiseksi ei olemassa sitovaa kansainvälisen tason lainsäädäntöä. Uusi kampanja tähtää siihen, että ympäristötuhosta voisi nostaa syytteitä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.
Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Mies kaksi violettia kukkaa kädessään.

Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Intia perui Kashmirin autonomian vuonna 2019 ja muutti samalla maalakeja. Nyt viljelijät pelkäävät, että alueen teollistaminen uhkaa sekä viljelyelinkeinoa että luonnon monimuotoisuutta.

Tuoreimmat

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä