Uutiset Ympäristöpolitiikka

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla
Elias Cardoso on ylpeä 67 hehtaarin maatilansa ennallistetuista metsistä. Cardoso alkoi suojella tilansa lähteitä ja puroja jo ennen kuin siitä maksettiin. Silloin häntä pidettiin hulluna, nyt edelläkävijänä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Elias Cardoso on pioneeri. Brasilian Extremassa 67 hehtaarin maatilan omistava Cardoso hyppäsi ensimmäisten joukossa vesiensuojeluohjelmaan ja sai hullun maineen. Sittemmin ohjelmaan liittyivät Cardoson mukaan ”kaikki”.

Kaakkois-Brasiliassa sijaitseva Minas Geraisin osavaltio lanseerasi jo vuonna 2005 yhdessä kansainvälisen ympäristöjärjestön kanssa vesiensuojeluprojektin nimeltä Conservador das Águas. Projekti keskittyy erilaisiin tapoihin säästää vesiresursseja ja parantaa niiden laatua.

Maanomistajan kannalta hankkeen ydin on korvausjärjestelmässä, jossa suojelun piiriin otetusta maasta maksetaan sen omistajalle. Maksua vastaan he lakkaavat käyttämästä sitä ja ennallistavat sen metsäksi tai vähintäänkin suojaavat aidoilla.

Elias Cardoso lähti hankkeeseen mukaan jo ennen kuin korvauksia maksettiin. Siksi hän sai hullun maineen.

Neljässätoista vuodessa hanke on toteutettu kolmella jokialueella, jonne on istutettu kaksi miljoonaa puuta ja suojeltu lähes viisisataa lähdettä. Nyt projekti on tarkoitus laajentaa seitsemälle muulle vedenjakaja-alueelle.

”Tavoitteena on saavuttaa neljänkymmenen prosentin metsänpeitto. Tähän mennessä peittoprosentti on vasta 25, ja siitä melkein puolesta saamme kiittää vesiensuojeluohjelmaa”, Paulo Henrique Pereira sanoo. Hän on toiminut Extreman ympäristösihteerinä vuodesta 1995 ja edistänyt vesiprojektia.

”Puiden istuttaminen on helppoa, metsän luominen on monimutkaisempaa”, Pereira huomauttaa.

Kyse on paljosta muustakin kuin puiden istutuksesta. Pullonkaulaksi on muodostunut metsitykseen ja vesiensuojeluun kykenevän ammattitaitoisen työvoiman puute.

Aiemmin pelkkä puiden istutuskin tosin oli mutkikkaampaa, kun taimet ostettiin. Silloin oltiin riippuvaisia epäsäännöllisistä lahjoituksista, ja se teki ennakkosuunnittelusta vaikeampaa sekä nosti kustannuksia. Nykyään projektilla on oma taimitarhansa, joka tuottaa paikallisten puulajien taimia.

Vakiintunut projekti, turvalliset tulot

Extreman projekti on onnistunut niin hyvin, että se on saanut useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja.

”Menestys johtuu hyvästä hallinnosta, joka ei riipu valtakunnan hallituksen jatkuvuudesta. Projekti on niin vakiintunut, että se tuskin kärsii takaiskuja”, Pereira uskoo.

Presidentti Jair Bolsonaro ei ole tunnettu ympäristömyönteisyydestään, mutta vesiensuojelua auttaa, että se tarjoaa ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellista hyötyä.

”Aluksi isoisäni torjui hankkeen. Hän oli koko elämänsä kaatanut puita mailtaan, tehnyt metsästä karjalle laitumia, eikä tuntunut järkevältä nyt sitten istuttaa puita samoille maille”, 19-vuotias insinööriopiskelija Aline Oliveira sanoo.

”Lapsena itsekin ajattelin, että oli järjetöntä istuttaa puita, jotta vettä tulisi lisää. Mutta sitten näin, miten lähteet säilyivät nimenomaan koskemattomilla metsäalueilla”, Oliveira kertoo.

Lopulta isoisänkin mieli muuttui ja hän lahjoitti toistakymmentä lähdettä uudelleen metsitettäviksi ja suojeltaviksi.

”Vesiensuojelukorvaus on turvallista tuloa, kun taas maidon hinta on laskenut ja kaikki muu kallistunut. Korvausrahojen ansiosta saatoimme sijoittaa perimältään parempiin lehmiin, hankkia lypsyhuoneen ja kohentaa karjan terveydenhoitoa, ja näin lisätä tuottavuutta, joka kompensoi laidunmaiden vähenemisen”, Oliveira selittää.

Silti Extremakaan ei ole välttynyt veden vähentymiseltä. Myös alueen metsiä tuhotaan edelleen karjan laitumiksi.

”Vuoden 2014 kuivuuden jälkeen meillä on ollut vain heikkoja sateita. Puro, missä tapasin käydä uimassa, on menettänyt 90 prosenttia vedestään. Toipumiseen menee 50 vuotta, ja vasta lapsemme hyötyvät siitä”, Elias Cardoso sanoo.

Ympäristöpolitiikka vesi ja viemäröintiympäristömetsät Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Metsää joen rannalla.

Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla

Alkuperäiskansat ja heimoyhteisöt suojelevat metsiä paremmin kuin muut ryhmät muun muassa siksi, että heidän perinteiset tuotantojärjestelmänsä ovat ympäristön kannalta kestävämpiä. ”Tämä on empiirinen havainto, joka perustuu dataan, ei naiivi, ideologinen tai romanttinen havainto”, todetaan FAO:n raportissa.
Jätelautaa ja muita jätteitä maassa, taustalla tehtaita.

Ympäristötuho on määriteltävä rikokseksi, vaatii kansainvälinen kampanja – Myös Suomessa luovutettiin vetoomus pääministeri Sanna Marinille

Ympäristön tuhoamisen estämiseksi ei olemassa sitovaa kansainvälisen tason lainsäädäntöä. Uusi kampanja tähtää siihen, että ympäristötuhosta voisi nostaa syytteitä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä