Uutiset Ympäristöpolitiikka

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla
Elias Cardoso on ylpeä 67 hehtaarin maatilansa ennallistetuista metsistä. Cardoso alkoi suojella tilansa lähteitä ja puroja jo ennen kuin siitä maksettiin. Silloin häntä pidettiin hulluna, nyt edelläkävijänä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Elias Cardoso on pioneeri. Brasilian Extremassa 67 hehtaarin maatilan omistava Cardoso hyppäsi ensimmäisten joukossa vesiensuojeluohjelmaan ja sai hullun maineen. Sittemmin ohjelmaan liittyivät Cardoson mukaan ”kaikki”.

Kaakkois-Brasiliassa sijaitseva Minas Geraisin osavaltio lanseerasi jo vuonna 2005 yhdessä kansainvälisen ympäristöjärjestön kanssa vesiensuojeluprojektin nimeltä Conservador das Águas. Projekti keskittyy erilaisiin tapoihin säästää vesiresursseja ja parantaa niiden laatua.

Maanomistajan kannalta hankkeen ydin on korvausjärjestelmässä, jossa suojelun piiriin otetusta maasta maksetaan sen omistajalle. Maksua vastaan he lakkaavat käyttämästä sitä ja ennallistavat sen metsäksi tai vähintäänkin suojaavat aidoilla.

Elias Cardoso lähti hankkeeseen mukaan jo ennen kuin korvauksia maksettiin. Siksi hän sai hullun maineen.

Neljässätoista vuodessa hanke on toteutettu kolmella jokialueella, jonne on istutettu kaksi miljoonaa puuta ja suojeltu lähes viisisataa lähdettä. Nyt projekti on tarkoitus laajentaa seitsemälle muulle vedenjakaja-alueelle.

”Tavoitteena on saavuttaa neljänkymmenen prosentin metsänpeitto. Tähän mennessä peittoprosentti on vasta 25, ja siitä melkein puolesta saamme kiittää vesiensuojeluohjelmaa”, Paulo Henrique Pereira sanoo. Hän on toiminut Extreman ympäristösihteerinä vuodesta 1995 ja edistänyt vesiprojektia.

”Puiden istuttaminen on helppoa, metsän luominen on monimutkaisempaa”, Pereira huomauttaa.

Kyse on paljosta muustakin kuin puiden istutuksesta. Pullonkaulaksi on muodostunut metsitykseen ja vesiensuojeluun kykenevän ammattitaitoisen työvoiman puute.

Aiemmin pelkkä puiden istutuskin tosin oli mutkikkaampaa, kun taimet ostettiin. Silloin oltiin riippuvaisia epäsäännöllisistä lahjoituksista, ja se teki ennakkosuunnittelusta vaikeampaa sekä nosti kustannuksia. Nykyään projektilla on oma taimitarhansa, joka tuottaa paikallisten puulajien taimia.

Vakiintunut projekti, turvalliset tulot

Extreman projekti on onnistunut niin hyvin, että se on saanut useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja.

”Menestys johtuu hyvästä hallinnosta, joka ei riipu valtakunnan hallituksen jatkuvuudesta. Projekti on niin vakiintunut, että se tuskin kärsii takaiskuja”, Pereira uskoo.

Presidentti Jair Bolsonaro ei ole tunnettu ympäristömyönteisyydestään, mutta vesiensuojelua auttaa, että se tarjoaa ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellista hyötyä.

”Aluksi isoisäni torjui hankkeen. Hän oli koko elämänsä kaatanut puita mailtaan, tehnyt metsästä karjalle laitumia, eikä tuntunut järkevältä nyt sitten istuttaa puita samoille maille”, 19-vuotias insinööriopiskelija Aline Oliveira sanoo.

”Lapsena itsekin ajattelin, että oli järjetöntä istuttaa puita, jotta vettä tulisi lisää. Mutta sitten näin, miten lähteet säilyivät nimenomaan koskemattomilla metsäalueilla”, Oliveira kertoo.

Lopulta isoisänkin mieli muuttui ja hän lahjoitti toistakymmentä lähdettä uudelleen metsitettäviksi ja suojeltaviksi.

”Vesiensuojelukorvaus on turvallista tuloa, kun taas maidon hinta on laskenut ja kaikki muu kallistunut. Korvausrahojen ansiosta saatoimme sijoittaa perimältään parempiin lehmiin, hankkia lypsyhuoneen ja kohentaa karjan terveydenhoitoa, ja näin lisätä tuottavuutta, joka kompensoi laidunmaiden vähenemisen”, Oliveira selittää.

Silti Extremakaan ei ole välttynyt veden vähentymiseltä. Myös alueen metsiä tuhotaan edelleen karjan laitumiksi.

”Vuoden 2014 kuivuuden jälkeen meillä on ollut vain heikkoja sateita. Puro, missä tapasin käydä uimassa, on menettänyt 90 prosenttia vedestään. Toipumiseen menee 50 vuotta, ja vasta lapsemme hyötyvät siitä”, Elias Cardoso sanoo.

Ympäristöpolitiikka vesi ja viemäröintiympäristömetsät Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”