Uutiset Ympäristöpolitiikka

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla
Elias Cardoso on ylpeä 67 hehtaarin maatilansa ennallistetuista metsistä. Cardoso alkoi suojella tilansa lähteitä ja puroja jo ennen kuin siitä maksettiin. Silloin häntä pidettiin hulluna, nyt edelläkävijänä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Elias Cardoso on pioneeri. Brasilian Extremassa 67 hehtaarin maatilan omistava Cardoso hyppäsi ensimmäisten joukossa vesiensuojeluohjelmaan ja sai hullun maineen. Sittemmin ohjelmaan liittyivät Cardoson mukaan ”kaikki”.

Kaakkois-Brasiliassa sijaitseva Minas Geraisin osavaltio lanseerasi jo vuonna 2005 yhdessä kansainvälisen ympäristöjärjestön kanssa vesiensuojeluprojektin nimeltä Conservador das Águas. Projekti keskittyy erilaisiin tapoihin säästää vesiresursseja ja parantaa niiden laatua.

Maanomistajan kannalta hankkeen ydin on korvausjärjestelmässä, jossa suojelun piiriin otetusta maasta maksetaan sen omistajalle. Maksua vastaan he lakkaavat käyttämästä sitä ja ennallistavat sen metsäksi tai vähintäänkin suojaavat aidoilla.

Elias Cardoso lähti hankkeeseen mukaan jo ennen kuin korvauksia maksettiin. Siksi hän sai hullun maineen.

Neljässätoista vuodessa hanke on toteutettu kolmella jokialueella, jonne on istutettu kaksi miljoonaa puuta ja suojeltu lähes viisisataa lähdettä. Nyt projekti on tarkoitus laajentaa seitsemälle muulle vedenjakaja-alueelle.

”Tavoitteena on saavuttaa neljänkymmenen prosentin metsänpeitto. Tähän mennessä peittoprosentti on vasta 25, ja siitä melkein puolesta saamme kiittää vesiensuojeluohjelmaa”, Paulo Henrique Pereira sanoo. Hän on toiminut Extreman ympäristösihteerinä vuodesta 1995 ja edistänyt vesiprojektia.

”Puiden istuttaminen on helppoa, metsän luominen on monimutkaisempaa”, Pereira huomauttaa.

Kyse on paljosta muustakin kuin puiden istutuksesta. Pullonkaulaksi on muodostunut metsitykseen ja vesiensuojeluun kykenevän ammattitaitoisen työvoiman puute.

Aiemmin pelkkä puiden istutuskin tosin oli mutkikkaampaa, kun taimet ostettiin. Silloin oltiin riippuvaisia epäsäännöllisistä lahjoituksista, ja se teki ennakkosuunnittelusta vaikeampaa sekä nosti kustannuksia. Nykyään projektilla on oma taimitarhansa, joka tuottaa paikallisten puulajien taimia.

Vakiintunut projekti, turvalliset tulot

Extreman projekti on onnistunut niin hyvin, että se on saanut useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja.

”Menestys johtuu hyvästä hallinnosta, joka ei riipu valtakunnan hallituksen jatkuvuudesta. Projekti on niin vakiintunut, että se tuskin kärsii takaiskuja”, Pereira uskoo.

Presidentti Jair Bolsonaro ei ole tunnettu ympäristömyönteisyydestään, mutta vesiensuojelua auttaa, että se tarjoaa ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellista hyötyä.

”Aluksi isoisäni torjui hankkeen. Hän oli koko elämänsä kaatanut puita mailtaan, tehnyt metsästä karjalle laitumia, eikä tuntunut järkevältä nyt sitten istuttaa puita samoille maille”, 19-vuotias insinööriopiskelija Aline Oliveira sanoo.

”Lapsena itsekin ajattelin, että oli järjetöntä istuttaa puita, jotta vettä tulisi lisää. Mutta sitten näin, miten lähteet säilyivät nimenomaan koskemattomilla metsäalueilla”, Oliveira kertoo.

Lopulta isoisänkin mieli muuttui ja hän lahjoitti toistakymmentä lähdettä uudelleen metsitettäviksi ja suojeltaviksi.

”Vesiensuojelukorvaus on turvallista tuloa, kun taas maidon hinta on laskenut ja kaikki muu kallistunut. Korvausrahojen ansiosta saatoimme sijoittaa perimältään parempiin lehmiin, hankkia lypsyhuoneen ja kohentaa karjan terveydenhoitoa, ja näin lisätä tuottavuutta, joka kompensoi laidunmaiden vähenemisen”, Oliveira selittää.

Silti Extremakaan ei ole välttynyt veden vähentymiseltä. Myös alueen metsiä tuhotaan edelleen karjan laitumiksi.

”Vuoden 2014 kuivuuden jälkeen meillä on ollut vain heikkoja sateita. Puro, missä tapasin käydä uimassa, on menettänyt 90 prosenttia vedestään. Toipumiseen menee 50 vuotta, ja vasta lapsemme hyötyvät siitä”, Elias Cardoso sanoo.

Ympäristöpolitiikka vesi ja viemäröintiympäristömetsät Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mielenosoituskylttejä ja mielenosoittajia

Amazonista vallitsee ontto yksimielisyys

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tuoreimmat

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”