Uutiset Koronaviruspandemia

Meksiko on noussut yhdeksi pahimmista koronakriisimaista – ”Kaikki kollegat tunsivat jonkun, joka on kriittisessä tilassa tai kuollut”, kertoo avustustyöntekijä Julian Blom

Koronaan on kuollut Meksikossa yli 50 000 ihmistä. Suomalainen Julian Blom työskenteli Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronahoitokeskuksessa maan pohjoisrajalla. ”Suomessa on aika hyvä tilanne, eikä täällä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä”, hän toteaa.
Mies puolilähikuvassa kallioiden edustalla.
Julian Blom rekrytoi viime kesänä Meksikon Tamaulipasin osavaltiossa terveydenhuollon työntekijöitä koronataisteluun Lääkärit ilman rajoja -järjestön riveissä. (Kuva: Julian Blomin arkisto)

Kun ensimmäiset koronavirustartunnat havaittiin Meksikossa maaliskuussa, ainakin osa maan johtajista suhtautui asiaan huolettomasti.

Pueblan osavaltion kuvernööri Luis Miguel Barbosa vakuutteli köyhien välttyvän taudilta, sillä saapui maahan vauraiden turistien mukana. Presidentti Andrés Manuel López Obrador vähätteli taudin uhkaa ja kannusti ihmisiä liikkumaan yhä julkisilla paikoilla terveydenhuoltoviranomaisten suosituksista huolimatta.

Tautia yritettiin kyllä torjua esimerkiksi sulkemalla yrityksiä, mutta jo alkukesästä rajoituksia alettiin poistaa. Samaan aikaan tartunnat alkoivat levitä, nyt vauhdilla ja myös kaikkein köyhimpien keskuuteen.

”Ihan muutamassa viikossa kaikki paikalliset sairaalat olivat tupaten täynnä. Meidän ei ollut alun perin tarkoitus hoitaa kriittisiä tapauksia, mutta he jäivät meille, koska paikalliset sairaalat eivät voineet enää ottaa potilaita vastaan”, kertoo Julian Blom, joka työskenteli Meksikon pohjoisrajalla Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) avustustyöntekijänä huhtikuusta heinäkuun lopulle.

Nyt Meksiko on yksi pahimmista koronakriisimaista. Maailman terveysjärjestöjen tilastojen mukaan tartuntoja on havaittu yli 522 000 ja kuolemia yli 56 000. Kuolemia on kolmanneksi eniten, tartuntoja seitsemänneksi eniten koko maailmassa.

Tartuntoja toreilta

Henkilöstöhallinnon päällikkönä toimivan Blomin tehtävänä oli rekrytoida lähes 200 sairaanhoitajaa, lääkäriä ja muita työntekijöitä kahteen koronahoitokeskukseen, jotka MSF perusti maan pohjoisosassa sijaitsevaan Tamaulipasin osavaltioon.

Helsingin kokoisiin Reynosan ja Matamorosin kaupunkeihin perustettiin kumpaankin keskus, josta ensimmäiseen mahtuu 25 ja toiseen parhaimmillaan jopa 40 potilasta.

MSF on toiminut alueella jo aiemmin, sillä monet Keski-Amerikan siirtolaiset pyrkivät Yhdysvaltoihin juuri Tamaulipasin kautta. He ovat vaikeimmassa asemassa tartuntatautien iskiessä.

Tavallisesti MSF rekrytoi työntekijät paikallisesti, mutta tällä kertaa henkilökuntaa metsästettiin koko Meksikosta, sillä paikallisia työntekijöitä ei ollut riittävästi.

”Meksikossa monet elävät isoissa perheissä, ja terveydenhuollon työntekijät pelkäsivät perheenjäsentensä saavan tartunnan. Toisena haasteena oli, että terveydenhuollon työntekijöistä monet kuuluivat riskiryhmiin. Meksikossa on paljon esimerkiksi ylipainoisia ja sen myötä diabetesta, minkä vuoksi monia ehdokkaita jouduttiin karsimaan”, Blom kertoo.

Maskiin pukeutunut ohjaaja puhuu ympyrässä istuville, maskilla suojautuneille koulutettaville.
Terveydenhuollon työntekijöitä annetaan koulutusta koronavirustyöstä Meksikossa. (Kuva: Lääkärit Ilman Rajoja)

MSF:n rekrytoijat tekivät välillä töitä vuorokauden ympäri, sillä monet jo palkatut työntekijät sairastuivat koronaan jouduttuaan käyttämään joukkoliikennettä ja tehtyään ruokaostoksia toreilla, joista on Meksikossa tullut todellisia koronapesäkkeitä.

Toisaalta tautitilanteen paheneminen myös helpotti rekrytointia, sillä se lisäsi terveydenhuollon työntekijöiden motivaatiota ja auttamishalua, Blom sanoo.

”Aluksi kukaan ei ymmärtänyt, mikä covid-19 on ja mitä se tarkoittaa. Sama on Suomessakin: täällä on aika hyvä tilanne eikä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä.”

MSF:n Reynosan keskus on tähän mennessä hoitanut 101 potilasta, Matamorosin keskus 66. Potilaat ovat olleet enimmäkseen paikallisia asukkaita. Monet ovat tulleet kävellen hoitokeskukseen, kun paikallinen sairaala on ollut täynnä.

Koronahoidon lisäksi keskuksissa annetaan myös psykologista tukea niin henkilökunnan jäsenille kuin potilaiden omaisillekin.

”Kollegoistani varmaan kaikki tunsivat jonkun, joka oli koronan takia kriittisessä tilassa tai kuollut. Ihmiset olivat huolestuneita ja stressaantuneita”, Blom kertoo.

Köyhien on vaikea suojautua

Meksikon taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa syvä eriarvoisuus. Terveydenhuoltojärjestelmä on vahvasti yksityistetty eikä köyhillä ole varaa terveydenhoitoon, sillä heillä ei yleensä ole vakuutusta. Myös rajoitustoimenpiteiden noudattaminen on köyhille vaikeampaa.

”Suurin osa väestöstä on riippuvaisia päivätuloista. Jos he eivät ole kadulla esimerkiksi myyntityössä, he eivät saa mitään tuloja. Siksi heidän on vaikea pysytellä kotona. Heillä ei myöskään ole yhtä paljon tietoa kuin keskiluokalla, sillä he eivät seuraa uutisia”, Blom huomauttaa.

Myös maan viranomaiset välittävät tietoa taudista, mutta moni meksikolainen ei heihin luota.

Koronaviruksesta onkin tullut köyhien tauti. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen NPR-radiokanavan haastatteleman tutkijan Héctor Hernández Bringasin mukaan kuolleista yli 70 prosenttia on käynyt vain peruskoulun, jos sitäkään.

Vielä ei tiedetä, onko Meksiko jo päässyt pahimman yli. Päivittäiset tartunnat näyttävät hieman vähentyneet heinä-elokuun vaihteen huippulukemista, mutta esimerkiksi tiistaina tartuntoja todettiin yli 4 400.

Aiemmin Syyriassa ja Irakissa työskennelleen Blomin mukaan tilanne on kokeneellekin avustustyöntekijälle haastava, sillä koronaa ei vielä tunneta riittävän hyvin ja tilanne muuttuu jatkuvasti.

”Yleensä epidemiat alkavat johonkin aikaan vuodesta ja loppuvat myöhemmin. Koronasta ei vieläkään tiedetä, milloin se tulee loppumaan ja kuka on vaikeimmassa tilanteessa.”

Koronaviruspandemia avustustyöeriarvoisuuspolitiikkaterveyssairaus/lääkintä Meksiko Lääkärit Ilman Rajoja

Lue myös

Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija