Uutiset Koronavirus

Meksiko on noussut yhdeksi pahimmista koronakriisimaista – ”Kaikki kollegat tunsivat jonkun, joka on kriittisessä tilassa tai kuollut”, kertoo avustustyöntekijä Julian Blom

Koronaan on kuollut Meksikossa yli 50 000 ihmistä. Suomalainen Julian Blom työskenteli Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronahoitokeskuksessa maan pohjoisrajalla. ”Suomessa on aika hyvä tilanne, eikä täällä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä”, hän toteaa.
Mies puolilähikuvassa kallioiden edustalla.
Julian Blom rekrytoi viime kesänä Meksikon Tamaulipasin osavaltiossa terveydenhuollon työntekijöitä koronataisteluun Lääkärit ilman rajoja -järjestön riveissä. (Kuva: Julian Blomin arkisto)

Kun ensimmäiset koronavirustartunnat havaittiin Meksikossa maaliskuussa, ainakin osa maan johtajista suhtautui asiaan huolettomasti.

Pueblan osavaltion kuvernööri Luis Miguel Barbosa vakuutteli köyhien välttyvän taudilta, sillä saapui maahan vauraiden turistien mukana. Presidentti Andrés Manuel López Obrador vähätteli taudin uhkaa ja kannusti ihmisiä liikkumaan yhä julkisilla paikoilla terveydenhuoltoviranomaisten suosituksista huolimatta.

Tautia yritettiin kyllä torjua esimerkiksi sulkemalla yrityksiä, mutta jo alkukesästä rajoituksia alettiin poistaa. Samaan aikaan tartunnat alkoivat levitä, nyt vauhdilla ja myös kaikkein köyhimpien keskuuteen.

”Ihan muutamassa viikossa kaikki paikalliset sairaalat olivat tupaten täynnä. Meidän ei ollut alun perin tarkoitus hoitaa kriittisiä tapauksia, mutta he jäivät meille, koska paikalliset sairaalat eivät voineet enää ottaa potilaita vastaan”, kertoo Julian Blom, joka työskenteli Meksikon pohjoisrajalla Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) avustustyöntekijänä huhtikuusta heinäkuun lopulle.

Nyt Meksiko on yksi pahimmista koronakriisimaista. Maailman terveysjärjestöjen tilastojen mukaan tartuntoja on havaittu yli 522 000 ja kuolemia yli 56 000. Kuolemia on kolmanneksi eniten, tartuntoja seitsemänneksi eniten koko maailmassa.

Tartuntoja toreilta

Henkilöstöhallinnon päällikkönä toimivan Blomin tehtävänä oli rekrytoida lähes 200 sairaanhoitajaa, lääkäriä ja muita työntekijöitä kahteen koronahoitokeskukseen, jotka MSF perusti maan pohjoisosassa sijaitsevaan Tamaulipasin osavaltioon.

Helsingin kokoisiin Reynosan ja Matamorosin kaupunkeihin perustettiin kumpaankin keskus, josta ensimmäiseen mahtuu 25 ja toiseen parhaimmillaan jopa 40 potilasta.

MSF on toiminut alueella jo aiemmin, sillä monet Keski-Amerikan siirtolaiset pyrkivät Yhdysvaltoihin juuri Tamaulipasin kautta. He ovat vaikeimmassa asemassa tartuntatautien iskiessä.

Tavallisesti MSF rekrytoi työntekijät paikallisesti, mutta tällä kertaa henkilökuntaa metsästettiin koko Meksikosta, sillä paikallisia työntekijöitä ei ollut riittävästi.

”Meksikossa monet elävät isoissa perheissä, ja terveydenhuollon työntekijät pelkäsivät perheenjäsentensä saavan tartunnan. Toisena haasteena oli, että terveydenhuollon työntekijöistä monet kuuluivat riskiryhmiin. Meksikossa on paljon esimerkiksi ylipainoisia ja sen myötä diabetesta, minkä vuoksi monia ehdokkaita jouduttiin karsimaan”, Blom kertoo.

Maskiin pukeutunut ohjaaja puhuu ympyrässä istuville, maskilla suojautuneille koulutettaville.
Terveydenhuollon työntekijöitä annetaan koulutusta koronavirustyöstä Meksikossa. (Kuva: Lääkärit ilman rajoja)

MSF:n rekrytoijat tekivät välillä töitä vuorokauden ympäri, sillä monet jo palkatut työntekijät sairastuivat koronaan jouduttuaan käyttämään joukkoliikennettä ja tehtyään ruokaostoksia toreilla, joista on Meksikossa tullut todellisia koronapesäkkeitä.

Toisaalta tautitilanteen paheneminen myös helpotti rekrytointia, sillä se lisäsi terveydenhuollon työntekijöiden motivaatiota ja auttamishalua, Blom sanoo.

”Aluksi kukaan ei ymmärtänyt, mikä covid-19 on ja mitä se tarkoittaa. Sama on Suomessakin: täällä on aika hyvä tilanne eikä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä.”

MSF:n Reynosan keskus on tähän mennessä hoitanut 101 potilasta, Matamorosin keskus 66. Potilaat ovat olleet enimmäkseen paikallisia asukkaita. Monet ovat tulleet kävellen hoitokeskukseen, kun paikallinen sairaala on ollut täynnä.

Koronahoidon lisäksi keskuksissa annetaan myös psykologista tukea niin henkilökunnan jäsenille kuin potilaiden omaisillekin.

”Kollegoistani varmaan kaikki tunsivat jonkun, joka oli koronan takia kriittisessä tilassa tai kuollut. Ihmiset olivat huolestuneita ja stressaantuneita”, Blom kertoo.

Köyhien on vaikea suojautua

Meksikon taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa syvä eriarvoisuus. Terveydenhuoltojärjestelmä on vahvasti yksityistetty eikä köyhillä ole varaa terveydenhoitoon, sillä heillä ei yleensä ole vakuutusta. Myös rajoitustoimenpiteiden noudattaminen on köyhille vaikeampaa.

”Suurin osa väestöstä on riippuvaisia päivätuloista. Jos he eivät ole kadulla esimerkiksi myyntityössä, he eivät saa mitään tuloja. Siksi heidän on vaikea pysytellä kotona. Heillä ei myöskään ole yhtä paljon tietoa kuin keskiluokalla, sillä he eivät seuraa uutisia”, Blom huomauttaa.

Myös maan viranomaiset välittävät tietoa taudista, mutta moni meksikolainen ei heihin luota.

Koronaviruksesta onkin tullut köyhien tauti. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen NPR-radiokanavan haastatteleman tutkijan Héctor Hernández Bringasin mukaan kuolleista yli 70 prosenttia on käynyt vain peruskoulun, jos sitäkään.

Vielä ei tiedetä, onko Meksiko jo päässyt pahimman yli. Päivittäiset tartunnat näyttävät hieman vähentyneet heinä-elokuun vaihteen huippulukemista, mutta esimerkiksi tiistaina tartuntoja todettiin yli 4 400.

Aiemmin Syyriassa ja Irakissa työskennelleen Blomin mukaan tilanne on kokeneellekin avustustyöntekijälle haastava, sillä koronaa ei vielä tunneta riittävän hyvin ja tilanne muuttuu jatkuvasti.

”Yleensä epidemiat alkavat johonkin aikaan vuodesta ja loppuvat myöhemmin. Koronasta ei vieläkään tiedetä, milloin se tulee loppumaan ja kuka on vaikeimmassa tilanteessa.”

Koronavirus avustustyöeriarvoisuuspolitiikkaterveyssairaus/lääkintä Meksiko Lääkärit ilman rajoja

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.