Uutiset Koronaviruspandemia

Meksiko on noussut yhdeksi pahimmista koronakriisimaista – ”Kaikki kollegat tunsivat jonkun, joka on kriittisessä tilassa tai kuollut”, kertoo avustustyöntekijä Julian Blom

Koronaan on kuollut Meksikossa yli 50 000 ihmistä. Suomalainen Julian Blom työskenteli Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronahoitokeskuksessa maan pohjoisrajalla. ”Suomessa on aika hyvä tilanne, eikä täällä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä”, hän toteaa.
Mies puolilähikuvassa kallioiden edustalla.
Julian Blom rekrytoi viime kesänä Meksikon Tamaulipasin osavaltiossa terveydenhuollon työntekijöitä koronataisteluun Lääkärit ilman rajoja -järjestön riveissä. (Kuva: Julian Blomin arkisto)

Kun ensimmäiset koronavirustartunnat havaittiin Meksikossa maaliskuussa, ainakin osa maan johtajista suhtautui asiaan huolettomasti.

Pueblan osavaltion kuvernööri Luis Miguel Barbosa vakuutteli köyhien välttyvän taudilta, sillä saapui maahan vauraiden turistien mukana. Presidentti Andrés Manuel López Obrador vähätteli taudin uhkaa ja kannusti ihmisiä liikkumaan yhä julkisilla paikoilla terveydenhuoltoviranomaisten suosituksista huolimatta.

Tautia yritettiin kyllä torjua esimerkiksi sulkemalla yrityksiä, mutta jo alkukesästä rajoituksia alettiin poistaa. Samaan aikaan tartunnat alkoivat levitä, nyt vauhdilla ja myös kaikkein köyhimpien keskuuteen.

”Ihan muutamassa viikossa kaikki paikalliset sairaalat olivat tupaten täynnä. Meidän ei ollut alun perin tarkoitus hoitaa kriittisiä tapauksia, mutta he jäivät meille, koska paikalliset sairaalat eivät voineet enää ottaa potilaita vastaan”, kertoo Julian Blom, joka työskenteli Meksikon pohjoisrajalla Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) avustustyöntekijänä huhtikuusta heinäkuun lopulle.

Nyt Meksiko on yksi pahimmista koronakriisimaista. Maailman terveysjärjestöjen tilastojen mukaan tartuntoja on havaittu yli 522 000 ja kuolemia yli 56 000. Kuolemia on kolmanneksi eniten, tartuntoja seitsemänneksi eniten koko maailmassa.

Tartuntoja toreilta

Henkilöstöhallinnon päällikkönä toimivan Blomin tehtävänä oli rekrytoida lähes 200 sairaanhoitajaa, lääkäriä ja muita työntekijöitä kahteen koronahoitokeskukseen, jotka MSF perusti maan pohjoisosassa sijaitsevaan Tamaulipasin osavaltioon.

Helsingin kokoisiin Reynosan ja Matamorosin kaupunkeihin perustettiin kumpaankin keskus, josta ensimmäiseen mahtuu 25 ja toiseen parhaimmillaan jopa 40 potilasta.

MSF on toiminut alueella jo aiemmin, sillä monet Keski-Amerikan siirtolaiset pyrkivät Yhdysvaltoihin juuri Tamaulipasin kautta. He ovat vaikeimmassa asemassa tartuntatautien iskiessä.

Tavallisesti MSF rekrytoi työntekijät paikallisesti, mutta tällä kertaa henkilökuntaa metsästettiin koko Meksikosta, sillä paikallisia työntekijöitä ei ollut riittävästi.

”Meksikossa monet elävät isoissa perheissä, ja terveydenhuollon työntekijät pelkäsivät perheenjäsentensä saavan tartunnan. Toisena haasteena oli, että terveydenhuollon työntekijöistä monet kuuluivat riskiryhmiin. Meksikossa on paljon esimerkiksi ylipainoisia ja sen myötä diabetesta, minkä vuoksi monia ehdokkaita jouduttiin karsimaan”, Blom kertoo.

Maskiin pukeutunut ohjaaja puhuu ympyrässä istuville, maskilla suojautuneille koulutettaville.
Terveydenhuollon työntekijöitä annetaan koulutusta koronavirustyöstä Meksikossa. (Kuva: Lääkärit Ilman Rajoja)

MSF:n rekrytoijat tekivät välillä töitä vuorokauden ympäri, sillä monet jo palkatut työntekijät sairastuivat koronaan jouduttuaan käyttämään joukkoliikennettä ja tehtyään ruokaostoksia toreilla, joista on Meksikossa tullut todellisia koronapesäkkeitä.

Toisaalta tautitilanteen paheneminen myös helpotti rekrytointia, sillä se lisäsi terveydenhuollon työntekijöiden motivaatiota ja auttamishalua, Blom sanoo.

”Aluksi kukaan ei ymmärtänyt, mikä covid-19 on ja mitä se tarkoittaa. Sama on Suomessakin: täällä on aika hyvä tilanne eikä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä.”

MSF:n Reynosan keskus on tähän mennessä hoitanut 101 potilasta, Matamorosin keskus 66. Potilaat ovat olleet enimmäkseen paikallisia asukkaita. Monet ovat tulleet kävellen hoitokeskukseen, kun paikallinen sairaala on ollut täynnä.

Koronahoidon lisäksi keskuksissa annetaan myös psykologista tukea niin henkilökunnan jäsenille kuin potilaiden omaisillekin.

”Kollegoistani varmaan kaikki tunsivat jonkun, joka oli koronan takia kriittisessä tilassa tai kuollut. Ihmiset olivat huolestuneita ja stressaantuneita”, Blom kertoo.

Köyhien on vaikea suojautua

Meksikon taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa syvä eriarvoisuus. Terveydenhuoltojärjestelmä on vahvasti yksityistetty eikä köyhillä ole varaa terveydenhoitoon, sillä heillä ei yleensä ole vakuutusta. Myös rajoitustoimenpiteiden noudattaminen on köyhille vaikeampaa.

”Suurin osa väestöstä on riippuvaisia päivätuloista. Jos he eivät ole kadulla esimerkiksi myyntityössä, he eivät saa mitään tuloja. Siksi heidän on vaikea pysytellä kotona. Heillä ei myöskään ole yhtä paljon tietoa kuin keskiluokalla, sillä he eivät seuraa uutisia”, Blom huomauttaa.

Myös maan viranomaiset välittävät tietoa taudista, mutta moni meksikolainen ei heihin luota.

Koronaviruksesta onkin tullut köyhien tauti. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen NPR-radiokanavan haastatteleman tutkijan Héctor Hernández Bringasin mukaan kuolleista yli 70 prosenttia on käynyt vain peruskoulun, jos sitäkään.

Vielä ei tiedetä, onko Meksiko jo päässyt pahimman yli. Päivittäiset tartunnat näyttävät hieman vähentyneet heinä-elokuun vaihteen huippulukemista, mutta esimerkiksi tiistaina tartuntoja todettiin yli 4 400.

Aiemmin Syyriassa ja Irakissa työskennelleen Blomin mukaan tilanne on kokeneellekin avustustyöntekijälle haastava, sillä koronaa ei vielä tunneta riittävän hyvin ja tilanne muuttuu jatkuvasti.

”Yleensä epidemiat alkavat johonkin aikaan vuodesta ja loppuvat myöhemmin. Koronasta ei vieläkään tiedetä, milloin se tulee loppumaan ja kuka on vaikeimmassa tilanteessa.”

Koronaviruspandemia avustustyöeriarvoisuuspolitiikkaterveyssairaus/lääkintä Meksiko Lääkärit Ilman Rajoja

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen