Uutiset

Mediavapautta rikkova laki etenee Unkarissa

Unkari rikkoo häpeämättömästi Euroopan neuvoston suosituksia medianvapaudesta, raportoi Human Rights Watch.

Unkarin parlamentti on hyväksynyt viime viikolla pidetyssä äänestyksessä kiistanalaisen uuden lakipaketin, johon kuuluu muun muassa uuden valtiollisen medianeuvoston luominen sekä uusia tiedotusvälineiden toimintaan liittyviä säädöksiä.

Lakipaketti käytännössä politisoi median säätelyn ja luo puitteet tutkivan journalismin rajoittamiselle ja sensuurille, sanoo Human Rights Watch.

Parlamentti on myös jättänyt huomioimatta Euroopan neuvoston vaatimat muutokset lakeihin, järjestö huomauttaa.

"Unkarin hallitus on tehnyt selväksi, ettei se ole kiinnostunut suojelemaan medianvapautta", toteaa Itä-Euroopan ja Balkanin alueen tutkija Lydia Gall. Lakeihin tehdyt muutokset jäivät pinnallisiksi ja osa jopa pahentaa tilannetta, hän lisää.

EU:n digitaalisen agendan komissaari Neelie Kroes kertoi jo helmikuussa, että jos Unkari ohittaa Euroopan neuvoston suositukset, hän pyrkii epäämään maalta äänestysoikeuden unionissa.

Unkarin demokratia EUsananvapaustiedotusvälineet Unkari

Lue myös

Ihmisiä kulkueessa puistossa sateenkaarilippujen ja ilmapallojen kera.

Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Unkarissa ei voi enää muuttaa syntymässä määriteltyä sukupuolta esimerkiksi henkilöllisyystodistukseen. Lakimuutos sai jo etukäteen laajaa kritiikkiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, sillä se rikkoo trans- ja intersukupuolisten oikeuksia ja sen pelätään vain lisäävän syrjintää.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.