Uutiset

Maatalous pois WTO:sta - kansanliike vaatii oikeutta ruokaan

Kansoilla pitää olla oikeus päättää itse elintarviketuotannostaan ja maataloudestaan, vaativat pienviljelijöitä ja talonpoikia edustavat järjestöt. Jos maatalousasiat jätetään Maailman kauppajärjestön päätettäviksi, miljoonat pienviljelijät menettävät elinkeinonsa ja ruokaturvansa, köyhyys pahenee ja kestävä kehitys vaarantuu, perustelee Kansojen ruokasuvereniteetti-liike.

Jos maatalousasiat jätetään Maailman kauppajärjestön WTO:n päätettäviksi, miljoonat pienviljelijät menettävät elinkeinonsa ja ruokaturvansa. Samalla köyhyys pahenee ja kestävä kehitys vaarantuu, perustelee Kansojen ruokasuvereniteetti -liike, jonka kärjessä on pienviljelijöiden kansainvälinen verkosto Via Campesina.

"Valtioiden on irrotettava maatalous ja ruoka WTO:sta ja luotava vaihtoehtoinen kansainvälinen puitejärjestö turvaamaan kestävä maataloustuotanto ja -kauppa", liike usuttaa.

Via Campesina painostaa YK:n ihmisoikeuskomissiota, että se tunnustaisi talonpoikien oikeuden tuottaa ruokaa perustavanlaatuiseksi ihmisoikeudeksi.

"Miljoonat kehitysmaiden talonpojat ovat osallistuneet ruokasuvereniteettia vaativan liikkeen luomiseen 5-10 viime vuoden kuluessa", tohtori Raj Patel kertoo. Hän on maaseudun kehityksen asiantuntija ja toimii tutkijana Food First -nimisessä kehitys- ja elintarvikeasioiden tutkimuslaitoksessa Yhdysvaltain Oaklandissa.

Food Firstin tuore raportti arvostelee maatalous- ja elintarvikealan kansainvälisten järjestöjen politiikkaa, joka ratsastaa "ruokaturvan" käsitteellä. Se edellyttää, että kaikilla ihmisillä on joka päivä tarpeeksi syötävää.

Ruokaturva ei kuitenkaan tee mitään sen takaamiseksi, että viljelijöillä olisi jatkuvasti hedelmällistä maata kynnettävänään tai että he saisivat tolkullisen hinnan tuotteistaan, Food First moittii.

Ruokaturva ei ota kantaa siihen, mistä ihmisten päivittäinen ravinto tulee tai miten se on tuotettu, Food Firstin raportin laatinut tohtori Peter Rosset täsmentää.

"Siksi USA voi meneillään olevissa kauppaneuvotteluissa väittää, että halvan ruoan tuominen Yhdysvalloista on köyhille maille parempi tapa varmistaa ruokaturvansa kuin oma tuotanto", raportoija jatkaa.

Hän viittaa WTO:n ohella Amerikan maiden keskinäisiin kauppaneuvotteluihin, joita käydään Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen elin Naftan puitteissa sekä koko maanosan kattavan FTAA:n luomiseksi.

Vuonna 1992 perustettuun Naftaan kuuluvat Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko. FTAA:n on määrä syntyä 2005, mutta tielle on tullut mutkia.

Talonpojat, ammattiyhdistysliike ja globalisaation arvostelijat vastustavat Amerikan vapaakauppa-aluetta. Niiden mielestä se merkitsisi kehitysmaita vahingoittavan uusliberaalin talouspolitiikan voittoa.

Maailmanpankki kuuluu kansainvälisen elintarvike- ja maatalouspolitiikan keskeisiin muovaajiin. Pankin mielestä vapaa kauppa on paras ruokaturvan takaaja, koska se mahdollistaa voimavarojen tehokkaimman käytön.

Patel tyrmää väitteen ja korostaa, ettei Maailmanpankin ylistämää vapaata kauppaa ole olemassakaan. Sen estävät rikkaiden maiden jakamat tukiaiset, piiloverot sekä todellisten ympäristö- ja sosiaalikustannusten peittely.

"Siitä on selvät näytöt, että kaupan vapauttaminen ei auta köyhiä ihmisiä", Patel alleviivaa.

Via Campesina moittii WTO:ta kansainvälisen kaupan suosimisesta paikallisen ruoantuotannon kustannuksella. Se kasvattaa kehitysmaiden riippuvuutta tukiaisilla tuotetun halvan ruoan tuonnista teollisuusmaista. Samaan aikaan sadat miljoonat viljelijät joutuvat luopumaan perinteisistä elinkeinoistaan.

Patel muistuttaa, että Yhdysvallat myy jättimäisten valtion tukien ansiosta maissia alle tuotantokustannusten. Sen vienti Meksikoon ajaa perikatoon sikäläiset viljelijät, jotka eivät pysty kilpailemaan keinotekoisesti alhaalla pidettyjen hintojen kanssa.

USA:n maissintuotannon tukeminen ja sen polkumyynti Meksikoon on Patelin mukaan "likimain suora hyökkäys sikäläisiä köyhtyneitä viljelijöitä vastaan".

"Siksi on julmaa väittää, että vapaa kauppa parantaa ruokaturvaa."

Meksikon intiaani- ja talonpoikaiskapinan tyyssijoilla Chiapasin osavaltiossa vaaditaan Patelin mukaan ruokasuvereniteettia osaksi paikallista demokratiaa. Se antaisi talonpojille oikeuden päättää ruoantuotannosta ja suojella elinkeinojaan kansainvälisen "agribisneksen" ja globalisaation vaikutuksilta.

Patelin mielestä maatalous pitäisi jättää WTO:n neuvottelujen ulkopuolelle, koska ne miljoonat viljelijät, joita päätökset eniten koskettavat, eivät ole siellä edustettuina.

Vaikka Via Campesinan tapaiset järjestöt lähettävät edustajansa neuvottelupaikalle, näillä ei ole äänioikeutta. Päätösvalta on hallituksilla, jotka ovat alttiita suuryritysten tehokkaalle lobbaukselle.

"Niin kauan kuin todellinen demokratia ja läpinäkyvyys puuttuvat maailmankaupasta, maatalous pitäisi jättää neuvottelujen ulkopuolelle", Patel kiteyttää.

(Inter Press Service)

ruokatalous

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Vauva, nainen ja mies

Terveys- ja lapsijärjestöt: Keuhkokuumetta pitää torjua ponnekkaammin – Tappaa enemmän lapsia malaria ja ripuli yhteensä

Keuhkokuumetta voi torjua rokotteella ja hoitaa antibiooteilla, mutta käytännössä monet lapset jäävät ilman hoitoa. Järjestöjen vetoomuksen mukaan myöskään taudin tutkimustyötä ei rahoiteta riittävästi.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.