Uutiset

Maatalous pois WTO:sta - kansanliike vaatii oikeutta ruokaan

Kansoilla pitää olla oikeus päättää itse elintarviketuotannostaan ja maataloudestaan, vaativat pienviljelijöitä ja talonpoikia edustavat järjestöt. Jos maatalousasiat jätetään Maailman kauppajärjestön päätettäviksi, miljoonat pienviljelijät menettävät elinkeinonsa ja ruokaturvansa, köyhyys pahenee ja kestävä kehitys vaarantuu, perustelee Kansojen ruokasuvereniteetti-liike.

Jos maatalousasiat jätetään Maailman kauppajärjestön WTO:n päätettäviksi, miljoonat pienviljelijät menettävät elinkeinonsa ja ruokaturvansa. Samalla köyhyys pahenee ja kestävä kehitys vaarantuu, perustelee Kansojen ruokasuvereniteetti -liike, jonka kärjessä on pienviljelijöiden kansainvälinen verkosto Via Campesina.

"Valtioiden on irrotettava maatalous ja ruoka WTO:sta ja luotava vaihtoehtoinen kansainvälinen puitejärjestö turvaamaan kestävä maataloustuotanto ja -kauppa", liike usuttaa.

Via Campesina painostaa YK:n ihmisoikeuskomissiota, että se tunnustaisi talonpoikien oikeuden tuottaa ruokaa perustavanlaatuiseksi ihmisoikeudeksi.

"Miljoonat kehitysmaiden talonpojat ovat osallistuneet ruokasuvereniteettia vaativan liikkeen luomiseen 5-10 viime vuoden kuluessa", tohtori Raj Patel kertoo. Hän on maaseudun kehityksen asiantuntija ja toimii tutkijana Food First -nimisessä kehitys- ja elintarvikeasioiden tutkimuslaitoksessa Yhdysvaltain Oaklandissa.

Food Firstin tuore raportti arvostelee maatalous- ja elintarvikealan kansainvälisten järjestöjen politiikkaa, joka ratsastaa "ruokaturvan" käsitteellä. Se edellyttää, että kaikilla ihmisillä on joka päivä tarpeeksi syötävää.

Ruokaturva ei kuitenkaan tee mitään sen takaamiseksi, että viljelijöillä olisi jatkuvasti hedelmällistä maata kynnettävänään tai että he saisivat tolkullisen hinnan tuotteistaan, Food First moittii.

Ruokaturva ei ota kantaa siihen, mistä ihmisten päivittäinen ravinto tulee tai miten se on tuotettu, Food Firstin raportin laatinut tohtori Peter Rosset täsmentää.

"Siksi USA voi meneillään olevissa kauppaneuvotteluissa väittää, että halvan ruoan tuominen Yhdysvalloista on köyhille maille parempi tapa varmistaa ruokaturvansa kuin oma tuotanto", raportoija jatkaa.

Hän viittaa WTO:n ohella Amerikan maiden keskinäisiin kauppaneuvotteluihin, joita käydään Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen elin Naftan puitteissa sekä koko maanosan kattavan FTAA:n luomiseksi.

Vuonna 1992 perustettuun Naftaan kuuluvat Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko. FTAA:n on määrä syntyä 2005, mutta tielle on tullut mutkia.

Talonpojat, ammattiyhdistysliike ja globalisaation arvostelijat vastustavat Amerikan vapaakauppa-aluetta. Niiden mielestä se merkitsisi kehitysmaita vahingoittavan uusliberaalin talouspolitiikan voittoa.

Maailmanpankki kuuluu kansainvälisen elintarvike- ja maatalouspolitiikan keskeisiin muovaajiin. Pankin mielestä vapaa kauppa on paras ruokaturvan takaaja, koska se mahdollistaa voimavarojen tehokkaimman käytön.

Patel tyrmää väitteen ja korostaa, ettei Maailmanpankin ylistämää vapaata kauppaa ole olemassakaan. Sen estävät rikkaiden maiden jakamat tukiaiset, piiloverot sekä todellisten ympäristö- ja sosiaalikustannusten peittely.

"Siitä on selvät näytöt, että kaupan vapauttaminen ei auta köyhiä ihmisiä", Patel alleviivaa.

Via Campesina moittii WTO:ta kansainvälisen kaupan suosimisesta paikallisen ruoantuotannon kustannuksella. Se kasvattaa kehitysmaiden riippuvuutta tukiaisilla tuotetun halvan ruoan tuonnista teollisuusmaista. Samaan aikaan sadat miljoonat viljelijät joutuvat luopumaan perinteisistä elinkeinoistaan.

Patel muistuttaa, että Yhdysvallat myy jättimäisten valtion tukien ansiosta maissia alle tuotantokustannusten. Sen vienti Meksikoon ajaa perikatoon sikäläiset viljelijät, jotka eivät pysty kilpailemaan keinotekoisesti alhaalla pidettyjen hintojen kanssa.

USA:n maissintuotannon tukeminen ja sen polkumyynti Meksikoon on Patelin mukaan "likimain suora hyökkäys sikäläisiä köyhtyneitä viljelijöitä vastaan".

"Siksi on julmaa väittää, että vapaa kauppa parantaa ruokaturvaa."

Meksikon intiaani- ja talonpoikaiskapinan tyyssijoilla Chiapasin osavaltiossa vaaditaan Patelin mukaan ruokasuvereniteettia osaksi paikallista demokratiaa. Se antaisi talonpojille oikeuden päättää ruoantuotannosta ja suojella elinkeinojaan kansainvälisen "agribisneksen" ja globalisaation vaikutuksilta.

Patelin mielestä maatalous pitäisi jättää WTO:n neuvottelujen ulkopuolelle, koska ne miljoonat viljelijät, joita päätökset eniten koskettavat, eivät ole siellä edustettuina.

Vaikka Via Campesinan tapaiset järjestöt lähettävät edustajansa neuvottelupaikalle, näillä ei ole äänioikeutta. Päätösvalta on hallituksilla, jotka ovat alttiita suuryritysten tehokkaalle lobbaukselle.

"Niin kauan kuin todellinen demokratia ja läpinäkyvyys puuttuvat maailmankaupasta, maatalous pitäisi jättää neuvottelujen ulkopuolelle", Patel kiteyttää.

(Inter Press Service)

ruokatalous

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.

Tuoreimmat

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”