Maailmanpankki huolestui kehitysmaiden terveydenhuollosta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maailmanpankki huolestui kehitysmaiden terveydenhuollosta

Lapsikuolleisuuden vähentäminen kolmannekseen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä kuuluu YK:n vuosituhattavoitteisiin. Nykymenolla tavoite jää saavuttamatta, arvioi Maailmanpankin tuore raportti. Arvostelijat muistuttavat, että Maailmanpankin omat suositukset terveydenhuollon yksityistämisestä ovat osittain syynä kehitysmaiden terveyspalvelujen nykytilaan.

Sen mukaan vuonna 2002 kuoli yli 11 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta parannettavissa oleviin sairauksiin. Lisäksi kaikista maailman 613 miljoonasta alle viisivuotiaasta on alipainoisia 140 miljoonaa.

Tilastoja synkistää lisää se, että puoli miljoona naista menehtyy vuosittain raskauteen tai synnytykseen, kertoo pankin raportti vuosituhattavoitteiden (Millenium Development Goals, MDG) terveydenhuollolle asettamista haasteista.

Maailmanpankin arvostelijat muistuttavat, että luottolaitos on itse osasyyllinen kehitysmaiden terveydenhuollon nykytilaan.

Köyhimmät ovat menettäneet mahdollisuudet saada hoitoa, kun pankki on opastanut lainanhakijoita yksityistämään terveydenhuoltoa ja nostamaan hoitomaksuja.

MDG-listan kärjessä on köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Mukana ovat myös kaikkien maailman lasten saaminen koulun penkille ja äitiyshuollon parantaminen niin, että kuolleisuus putoaa neljännekseen vuoden 1990 tasolta.

Raportin mukaan terveydenhuollon tavoitteiden saavuttaminen etenee heikoimmin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Erityisen vaikeaa on vähentää lapsikuolleisuutta, josta 42 prosenttia sijoittuu tälle alueelle.

Vain 16 prosenttia kehitysmaista etenee lapsikuolleisuuden vähentämisessä vaadittavaa tahtia, raportti kertoo.

Äitiyskuolleisuuden alentamisessa oikealla tiellä on 17 prosenttia kehitysmaista. Heikoimmat lenkit löytyvät Latinalaisesta Amerikasta ja Karibialta, joissa aikataulussa on pysynyt vain muutama valtio.

Tehokkaat hoidot ja lääkkeet äiti- ja lapsikuolleisuuden yleisimpiin aiheuttajiin, kuten aliravitsemukseen sekä ripulin, keuhkokuumeen ja malarian kaltaisiin tartuntatauteihin, ovat olemassa. Ne vain eivät tavoita kipeimmin apua tarvitsevia, pankin raportti myöntää.

Esimerkiksi Etelä-Aasiassa alle puolet odottavista äideistä käy terveystarkastuksessa ennen synnytystä ja vain kaksi vauvaa kymmenestä syntyy koulutetun henkilökunnan avustuksella.

Myös lääkkeet ovat useimpien niitä tarvitsevien ulottumattomissa. Aasian maissa elää yli seitsemän miljoonaa hi-viruksen kantajaa, mutta retroviraalisia yhdistelmälääkkeitä saa heistä korkeintaan viisi prosenttia.

Maailmanpankin mielestä valtion terveysmenojen kasvattaminen on vain osaratkaisu alan ongelmiin, joiden aiheuttajiksi se nimeää huonon politiikan ja kehnot laitokset.

Pankki kuitenkin kehottaa vahvistamaan terveydenhuoltoa, jotta hoidon ja lääkkeiden jakaminen onnistuisi nykyistä paremmin. Alan koulutuksen lisääminen aivovuodon korvaamiseksi on myös välttämätöntä.

Raportti mainitsee huonona esimerkkinä Sambian, jonka vuonna 1964 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen on koulutettu yli 600 lääkäriä. Näistä on jäljellä 50.

Maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston toimia seuraavat kansalaisjärjestöt muistuttavat, että kehitysmaiden terveydenhuollon ja koulutuksen ongelmat johtuvat osin siitä, että niiden velkaongelmaa ei ole ratkaistu tolkullisesti.

"Siitä ei ole epäilystäkään, että terveydenhuollon uudelleenjärjestämistä ajanut pankin linja on merkittävästi kasvattanut markkinoiden roolia ja siten heikentänyt köyhien hoitoon pääsyä", Washingtonissa toimivan Essential Action -ryhmän edustaja Robert Weissman sanoo.

Hänen mielestään pankin pitäisi lopettaa markkinatalouden pakkosyöttö kehitysmaiden terveydenhuoltoon, koska se estää toimivan terveyspolitiikan toteuttamisen.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia