Uutiset

Lapsuus pelon varjossa

Bajo Aguánin laakson lapset Hondurasissa elävät väkivallan keskellä, joka on seurausta pitkällisestä maanomistuskiistasta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehdessä.

"Menen taivaaseen isän luo, kengät jalassa ja pitkissä housuissa. Sitä ennen haluan tappaa ne poliisit, jotka murhasivat isän. Miksi he sen tekivät?" hondurasilainen Joseli kysyy.

Kovaa puhetta alle kouluikäiseltä pojalta. Mutta samalla tavalla ajattelevat tuhannet muutkin lapset ja nuoret Bajo Aguánin laaksossa, jossa Hondurasin pitkä maanomistuskiista on vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen kärjistynyt verisiksi ihmisoikeusloukkauksiksi.

Joseli asuu La Confiancan kylässä. Espanjankielinen sana tarkoittaa luottamusta tai lujaa uskoa, mutta päällimmäiset tunteet vajaan 2000 asukkaan yhteisössä ovat huoli, epävarmuus ja jatkuvasti jäytävä pelko.

Maattomien pienviljelijöiden perustama kylä on koko olemassaolonsa kärsinyt väkivallasta. Sitä lietsoo paikallinen suurtilallinen, joka väittää kylän ja sen peltojen olevan hänen maillaan.

Koska maattomille pientiloja aikanaan jakanut hallitus ei ole maksanut hänelle korvausta maiden luovuttamisesta, hän on päättänyt ottaa ne värväämiensä asejoukkojen avulla takaisin.

Kyläläisillä ei ole enää asiaa läheisille palmuöljyviljelmille, joista heidän toimeentulonsa riippuu; työskentely on hengenvaarallista.

Väkivallan todistajina

Bajo Aguánissa on surmattu kahden viime vuoden aikana noin 50 pienviljelijää, moni väkivaltaisten häätöjen yhteydessä.

"Häätöjä vastustavia viljelijöitä ja heidän perheenjäseniään murhataan, pahoinpidellään ja uhkaillaan, asuntoja tuhotaan", kertoo maattomien pienviljeiljäiden yhdistyksen Mucan edustaja Vitalino Alvarez.

"Väkivalta on säännöllistä ja järjestelmällistä ja siihen osallistuvat tilanomistajan asemiesten lisäksi poliisit ja sotilaat, joiden pitäisi suojella meitä".

Ahdistavat tarinat seuraavat toinen toistaan. Rosaryn tytär kuuli naapureilta, että tuntemattomat miehet ampuivat juuri hänen äitinsä. Naftalin neljä 4-11-vuotiasta lasta joutuivat kuukausien ajan katselemaan miten asemiesten raa'asti hakkaama isä kärsi rampana kotonaan.

Jatkuvien ihmisoikeusloukkausten suorat ja välilliset haittavaikutukset nuorten ja lasten kehitykselle ovat jo ilmeisen vakavia, paikalliset kansalaisjärjestöt varoittavat. Huono itsetunto, alemmuudentunne ja käsitys kyvyttömyydestä vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa syöpyvät syvälle uhkailun ja väkivallan uhrien mieliin.

Yhtä suuria tuhoja kasvulle terveeseen aikuisuuteen aiheuttaa Hondurasin väkivallan ydinongelma, rankaisemattomuus.

Viranomaiset ja tuomioistuimet ummistavat silmänsä valtion turvallisuusjoukkojen tai maanomistajien asekaartien rikoksilta. Niitä ei tutkita tai tekijöitä ei rangaista, päinvastoin uhreja ahdistellaan.

Aseiden valta houkuttaa

Selvä viesti oikeudesta tappaa ja pahoinpidellä ilman pelkoa edesvastuusta on suurimpia syitä ihmisoikeusloukkausten nopeaan ja merkittävään kasvuun, arvioi kirkollisten avustusjärjestöjen yhteistyöelin Aprodev.

Nuoret saavat jatkuvasti kouriintuntuvia todisteita, että omia asioita viedään parhaiten eteenpäin väkivallalla. Asemieheksi värväytyminen näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta: se tuo vallan tunnetta ja parempaa palkkaa kuin pelloilla raataminen eikä tekojen seurauksista tarvitse piitata.

La Confiancassa pienviljelijöiden yhdistys yrittää murtaa noidankehän. Itse perustetussa koulussa istutaan avonaisen aaltopeltikatoksen alla, mutta siellä opitaan oikeita ihmistapoja.

"Nuoret osallistuvat voimakkaasti kamppailuun rankaisemattomuutta vastaan. Eivät he aja radikaalia vallankumousta. He haluavat, että Honduras palaa takaisin demokratiaan niin että voimme taas elää tavallista arkea, pelkäämättä ja tulevaisuutta suunnitellen", sanoo Luterilaisen maailmanliiton Hondurasin toimistoa johtava Hermilio Soto.

Pyssymiehet vierailijat La Confiancassa viimeksi edellispäivänä. He eivät kertoneet, ketä etsivät. Kun avolavapakettiauto kaasutti tiehensä, tomu hälveni nopeasti pölyisellä kylätiellä. Pelko ei.

Järjestöt haluavat rikokset julki

Honduras on Väli-Amerikan köyhin valtio. Köyhyyskierrettä purkaakseen valtio jakoi 1970- ja 1980-luvuilla sadoille tuhansille perheille maapalstoja. Suurin osa perheistä kuitenkin menetti maansa, kun Honduras ajautui talousahdinkoon 1990-luvulla.

Entinen hallitus yritti korjata tilannetta ostamalla osan maista takaisin, mutta nykyinen hallitus myötäilee vauraiden etua ajavaa, vahvasti aseistautunutta äärioikeistoa. Bajo Aguánin laakso on väkivallan keskipisteessä, koska seudulla on runsaasti maa-alueita, joita sekä pienviljelijät että suurtilalliset pitävät ominaan.

Kirkon Ulkomaanapu kuuluu Aprodevin jäsenjärjestöihin, jotka ovat käynnistäneet laajan ohjelman Hondurasin ihmisoikeusloukkausten julkistamiseksi ja rankaisemattomuuden kulttuurin murtamiseksi.

ihmisoikeudetmaanomistuskonflikti Honduras Kirkon Ulkomaanapu

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen