Lähi-idän kriisissä palattiin lähtöruutuun | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Lähi-idän kriisissä palattiin lähtöruutuun

Israelilaisia on viime aikoina kiehtonut ajatus vetäytymisestä neuvottelematta palestiinalaisalueilta, joita he eivät kykene hallitsemaan. Lähtö Länsirannalta on kuitenkin tallautunut muiden tapahtumien jalkoihin. Näyttää siltä, että yksipuoliset vetäytymiset – Etelä-Libanonista kesällä 2000 ja Gazasta 2005 - eivät ole turvanneet rauhaa Israelille.

Jerusalem, 02.01.07 (IPS) - Israelilaisia on viime aikoina kiehtonut ajatus vetäytymisestä neuvottelematta palestiinalaisalueilta, joita he eivät kykene hallitsemaan. Lähtö Länsirannalta on kuitenkin tallautunut muiden tapahtumien jalkoihin.

Israelin edellinen pääministeri Ariel Sharon sai kansaltaan vankkaa tukea elokuussa 2005 evakuoidessaan armeijansa ja juutalaisasukkaat Gazan kaistalta.

Vaikka Sharon ei ollut puhunut yksipuolisesta vetäytymisestä Länsirannalta, useimmat israelilaiset uskoivat hänen aikovan tehdä niin.

Sharonilta loppui kuitenkin aika kesken, sillä hän sai aivoverenvuodon 4. tammikuuta 2006 ja on ollut siitä asti koomassa. Hänen seuraajansa Ehud Olmert jatkoi yksipuolisen vetäytymisen politiikkaa.

Olmertin aie lähteä Länsirannalta jäi kuitenkin taustalle, kun hän päätti kesällä hyökätä Hizbollahin kimppuun Libanonissa.

Nyt näyttää siltä, että yksipuoliset vetäytymiset – Etelä-Libanonista kesällä 2000 ja Gazasta 2005 - eivät ole turvanneet rauhaa Israelille. Hizbollahin toiminta jatkuu Libanonissa, ja palestiinalaiset ampuivat raketteja Gazasta Israelin puolelle vetäytymisen jälkeenkin.

Olmert ilmoittikin hyllyttävänsä Länsirantaa koskevan suunnitelman viimekesäisen Libanonin sodan jälkeen.

Viime vuosi ei tuonut rauhaa palestiinalaisellekaan. Islamistinen Hamas-järjestö otti yllätysvoiton perinteisestä valtaryhmittymästä, Fatahista, alkuvuoden vaaleissa. Loppuvuodesta järjestöt olivat sisällissodan partaalla niiden kannattajien aseellisten yhteenottojen kiihtyessä Gazassa.

Hamas kieltäytyy tunnustamasta Israelia, ja Israel on Yhdysvaltain ja Euroopan unionin säestyksellä sulkenut rahahanat palestiinalaishallinnolta.

Israelilaisen korpraali Gilad Shalitin sieppaus ja pitäminen panttivankina Gazassa ovat kiristäneet välejä lisää. Israelin ratsioissa ja kostoiskuissa kuoli viime vuonna yli 500 palestiinalaista.

Fatahia edustava palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas yritti neuvotella Hamasin kanssa kansallisen yhtenäisyyden hallituksesta, jotta palestiinalaiset vapautuisivat lännen pakotteista. Tuloksia ei syntynyt ja joulukuussa Abbas sanoi järjestävänsä uudet vaalit.

Seurauksena oli yhteenottoja, joita pidetään pahimpina koko palestiinalaishallinnon 12-vuotisen olemassaolon aikana. Hamasin ja Fatahin katutaisteluissa kuoli 17 ihmistä ja kymmenet haavoittuivat.

Jos Abbas pitää kiinni vaalihankkeestaan, yhteenotot ja raketti-iskut Israeliin voivat kiihtyä. Se taas sammuttaisi Abbasin ja Olmertin joulukuisessa tapaamisessa syttyneen toivonkipinän ja lisäisi Israelin iskuja Gazaan.

Abbasilla ei myöskään ole mitään takuita Fatahin menestyksestä uusissa vaaleissa. Liike on hajallaan ja saa gallupeissa vain hippusen Hamasia suuremman kannatuksen, vaikka jälkimmäisen valtakausi on lisännyt asukkaiden kärsimyksiä roimasti.

Olmertin ja Abbasin tapaamisen jälkeen Israel teki myönnytyksiä. Se lupasi maksaa 75 miljoonaa euroa jäädyttämiään palestiinalaisten tullimaksuja ja helpottaa Länsirantaa koskevia matkustusrajoituksia. Lisäksi Olmert salli Abbasin joukkojen tuoda tuhansia rynnäkkökiväärejä Egyptistä.

Fatahin mahdollinen vaalimenestys kytkeytyy kuitenkin tulevaisuudennäkymiin, joita se voi luvata kansalle – ja ne riippuvat Olmertin yhteistyöhaluista jatkossa.

Israelin pääministerillä on muitakin haasteita. Hänen on esimerkiksi pikku hiljaa reagoitava Syyrian presidentin Bashar Assadin toistuviin neuvottelutarjouksiin.

Avaimet ovat Washingtonissa, sillä Olmert sanoo, ettei hän puhu Assadin kanssa niin kauan kuin Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vastustaa neuvotteluja Syyrian kanssa.

Irakin vakauttamista pohtinut Bakerin-Hamiltonin raportti ehdotti hiljan Bushille yhteistyötä Syyrian kanssa.

Israelin päähuoliin kuuluu myös Iranin oletettu ydinasehanke. Israelin salaisen palvelun, Mossadin, johtaja Meir Dagan arvioi, että Iranilla on ydinase 2009 tai 2010. Israel epäilee, etteivät kansainväliset pakotteet taltuta Irania, ja kannattaa siinä tilanteessa sotilaallisia toimia.

Olmertilla on edessään vaikeita ratkaisuja samaan aikaan, kun kansa syyttää häntä Libanonin sodan epäonnistumisesta viime kesänä. Keskusteltuaan Abbasin kanssa Olmert lupasi tapaamisten jatkuvan. Epäselväksi jäi, liittyykö aie uuteen suunnitelmaan, jota Olmert kehittelee Länsirannalta vetäytymisen tilalle.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia