Uutiset

Kysely: Ihmisoikeudet suomalaisille ulkosuhteita tärkeämpiä

Suomalaisten enemmistön mielestä valtionjohdon pitää nostaa ihmisoikeudet esille, vaikka se vaarantaisi suhteet toiseen valtioon, käy ilmi Amnestyn kyselystä.
(Kuva: Aaronigma / Flickr.com / cc 2.0)

Ihmisoikeudet ovat suurimmalle osalle suomalaisista tärkeämpiä kuin hienovaraisuus valtioiden välisissä diplomaattisuhteissa. Amnesty Internationalin Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen valtionjohdon on nostettava kansainvälisissä yhteyksissä ihmisoikeuskysymykset esiin silläkin uhalla, että se vaarantaa suhteet toisiin maihin.

Reilulle tuhannelle suomalaiselle tehdyn kyselyn mukaan naisista 55 prosenttia ja miehistä 50 prosenttia korostaa ihmisoikeuksia valtioiden välisiä suhteita tärkeämpiä.

38 prosentin mielestä ihmisoikeudet tulee nostaa esiiin vain, jos valtioiden väliset suhteet eivät ole vaarassa, ja viisi prosenttia ajattelee, ettei valtionjohdon tarvitse puuttua muiden maiden ihmisoikeustilanteeseen lainkaan.

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mukaan tulos ei ole yllätys, sillä järjestö on kampanjoidessaan huomannut, että suomalaiset kaipaavat ihmisoikeusmyönteisempää maailmaa.

"Odotamme presidentiltä ja ministereiltä vastausta tutkimustuloksen asettamaan haasteeseen. Tulos rohkaisee meitä vaatimaan entistä äänekkäämmin valtionjohdolta selkeitä kannanottoja ihmisoikeuksien puolesta", Johansson sanoo.

ihmisoikeudetpolitiikka Suomi Amnesty International

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.