Uutiset Luonnonkatastrofit

Kymmenet miljoonat kärsivät Etelä-Aasian tulvista – yli kolmannes Bangladeshista tulvinut

Monsuunikausi kurittaa Intiaa, Bangladeshia ja Nepalia tänä vuonna tavallista kovemmin. Jo yli 1 200 ihmistä on kuollut.
Sateen kastelema ikkuna
Monsuunikauden tulvat ja sateet ovat yleisiä Etelä-Aasiassa. (Kuva: jerry john / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

41 miljoonaa ihmistä kärsii Etelä-Aasian tulvista ja maanvyörymistä, jotka ovat seurausta elokuun alkupuolella alkaneista rankkasateista. YK:n ja avustusjärjestöjen mukaan kymmeniä tuhansia koteja, kouluja ja sairaaloita sekä infrastruktuuria, kuten teitä ja siltoja, on tuhoutunut.

YK:n katastrofiaputoimija Ocha arvioi viime viikolla, että tilanne voi vielä pahentua, sillä sateet jatkuvat yhä osalla tulva-alueista. Myös Punaisen Ristin mukaan tulossa on yksi pahimmista humanitaarisista katastrofeista vuosiin.

Etelä-Aasiassa sataa ja tulvii usein monsuunikautena, joka kestää kesäkuusta syyskuuhun. Tänä vuonna tulvat ovat olleet kuitenkin pahimmat yli vuosikymmeneen. Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan tulvissa on kuollut jo yli 1 200 ihmistä.

Tulvat ovat tuhonneet myös viljelymaata ja vesilähteitä. Avustustyöntekijät ovatkin huolissaan etenkin vesien saastumisesta ja malarian ja ripulin kaltaisten tautien leviämisestä.

Intiassa tulvista kärsii yli 32 miljoonaa ihmistä. Maanviljelyksen vaikeutumisen vuoksi maahan ennustetaan myös työttömyyttä. Tilanne on vaikea myös Bangladeshissa ja Nepalissa, joissa yli kolmannes maasta on saanut tulvavesiä päälleen.

Avustusjärjestöt toimittavat vettä, ruokaa ja terveystarpeita tulvien uhreille. Suomalaisjärjestöistä ainakin Suomen Lähetysseura on käynnistänyt keräyksen Nepalin tulvauhrien auttamiseksi.

Luonnonkatastrofit katastrofiapu BangladeshIntiaNepal Suomen Lähetysseura

Lue myös

Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:n verran

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Hurrikaani Irman tuhoja Brittiläisillä Neitsytsaarilla

Seuraava hurrikaani on vain kuukausien päässä – myrskyjen runtelemat Karibian saaret kaipaavat kipeästi lisää apua

Tämän syksyn hurrikaanit ovat olleet voimakkaampia kuin Karibian alueen maissa koskaan aiemmin. Keskitulotason maina ne eivät kuitenkaan saa täyttä tukea kansainväliseltä yhteisöltä. Siihen on tultava muutos, vaativat YK:n kehitysohjelman ja Karibian maiden järjestön johtajat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.