Uutiset

Korruptio ja huumesota Meksikon poliisin riesana

Houkutus lahjusten vastaanottamiseen on alipalkattujen meksikolaispoliisien keskuudessa suuri. Korruptiota lisäävät myös huumemafioiden uhkailu. "Jos kieltäytyy, pääsee hengestään", sanoo meksikolainen poliisimies Alejandro.

"Houkutus on suuri, kun rahaa tarjotaan 500 taalaa päivässä. Jos kieltäytyy, pääsee hengestään. Asemamme on aika tukala, vai mitä?" Näin pohtii ammattikuntansa korruptiota Alejandroksi esittäytyvä meksikolainen poliisimies.

Jätettyään yläasteen kesken hän kävi kuukauden mittaisen poliisikurssin kahdeksan vuotta sitten. Nyt hän tienaa noin 340 euroa kuussa Meksikon poliisivoimissa, joihin kuuluu yli 350 000 henkeä.

Valtaosa poliiseista on heikosti koulutettuja, alipalkattuja ja pahasti alakynnessä huumemafian aseistukseen ja taktisiin kykyihin verrattuna.

Mielipidemittauksissa 80 prosenttia meksikolaisista pitää poliisia korruptoituneena, kun taas asevoimat kuuluu katolisen kirkon ohella laitoksista kunnioitetuimpiin.

Joulukuussa Meksikon presidentiksi tullut oikeiston Felipe Calderón on siirtänyt vastuuta huumesodasta poliisilta asevoimille, mitä ihmisoikeusjärjestöt ja oppositio vastustavat, koska sotilaita ei ole koulutettu siviilitehtäviin.

Valitukset ihmisoikeusloukkauksista yleistyvät. Esimerkiksi kesäkuun alussa pohjoisessa Sinaloan osavaltiossa sotilaat ampuivat kohti auton lavaa surmaten kaksi naista ja kolme pikkulasta. Kolme upseeria ja 16 sotilasta on pidätetty.

Huumeisiin liittyvissä yhteenotoissa on kuollut tänä vuonna jo yli 1 100 ihmistä – rikollisia, poliiseja, sotilaita sekä toimittajia ja sivullisia – kun uhrien luku vuosina 2000-2006 oli noin 9 000.

Passipoliisina pääkaupungin keskiluokkaisella asuinalueella työskentelevän Alejandron työpari Agustín pitää sotilaiden mukaantuloa hyvänä.

"Huumeväkivalta on käynyt todella pahaksi. Lisäksi eri kuntien poliisivoimissa olevilla saattaa olla vielä heikompi koulutus kuin meillä ja he joutuvat työskentelemään mafian vahvoilla alueilla", hän pohtii.

Monelta virkavallan edustajalta on jäänyt peruskoulun ala-astekin kesken, ja he uurastavat nyt alle 200 euron kuukausipalkalla.

Agustín arvelee, että juuri koulutuksen vähyys altistaa poliiseja korruptiolle. Itse hän on tyytyväinen saadessaan työskennellä rauhallisella alueella ja sanoo pärjäävänsä palkallaan joten kuten.

Poliisikoulu velvoitti parivaljakon käymään kerran kuussa kasarmilla jatkokoulutuksessa, jossa harjoitetaan ruumiinkuntoa ja opetetaan etiikkaa ja ihmisoikeuksia.

Meksikon liittovaltion poliisin palvelukseen pyrkiviltä edellytetään peruskoulun päättötodistus ja kolmen kuukauden kurssi. Palkka voi nousta yli 750 euron.

Oikeusministeriön tutkimusten mukaan huumemafiat ovat soluttautuneet poliisivoimiin ja ottaneet valvontaansa alueita erityisesti Yhdysvaltain rajalla.

Lahjukset houkuttavat myös asevoimien jäseniä, joiden keskipalkka on noin 300 euroa kuussa. Ei ole tiedossa, kuinka moni sotilas on siirtynyt huumerikollisten palvelukseen, mutta armeijasta karkasi vuosina 2000-2006 yli satatuhatta miestä.

Huumeparonien yksityisarmeijat koostuvatkin osin entisistä poliiseista ja sotilaista, jotka voivat huikeimmillaan tienata 75 000 euroa kuussa. Vaarallisimpana pidetään Meksikonlahden huumekartellin Los Zetas -yksityisarmeijaa, johon kuuluu entisiä valiojoukkojen jäseniä.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan myös tavalliset passipoliisit voivat joillakin alueilla saada huumejengeiltä useamman satasen päivässä suojelu- ja tukitoimista.

Meksikon huumemafia tekee yhteistyötä Kolumbian ja muiden tuottajamaiden rikollisten kanssa salakuljettaen aineet päämarkkina-alueelle Yhdysvaltoihin.

Tarkkailijoiden mukaan Meksikon huumeväkivalta on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, koska kilpailevat jengit taistelevat salakuljetusreiteistä ja myös Meksikon kasvavista markkinoista.

Meksiko

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.