Uutiset Ympäristöpolitiikka

Komitea: EU ei toteuta kansalaisten ympäristöoikeuksia – unioni ei aio hyväksyä päätöstä

EU on mukana kansainvälisessä Århusin sopimuksessa, joka koskee ympäristödemokratiaa ja kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta ympäristökysymyksissä. Sopimuskomitean mukaaan EU rikkoo sopimusta, mutta unioni ei aio hyväksyä päätöstä.
Pelto Saksassa
Ympäristöjärjestöjen ja Århusin sopimuksen komitean mukaan EU ei takaa kansalaisille riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskeviin päätöksiin. (Kuva: ANBerlin / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

EU ei aio hyväksyä kansainvälistä Århusin sopimusta valvovan komitean päätöstä, jonka mukaan unioni rikkoo sopimusta, koska se ei anna ympäristöjärjestöille ja kansalaisille riittäviä mahdollisuuksia valittaa oikeudessa ympäristöasioista. EU:n kanta on pettymys etenkin ympäristöjärjestöille, jotka haluaisivat haastaa unionin oikeuteen useista ympäristöpäätöksistä.

Vuonna 2001 voimaan astunut Århusin sopimus on YK-sopimus, jonka tavoitteena on edistää yleisön vaikuttamismahdollisuuksia ympäristöä koskeviin päätöksiin. Se sisältää muun muassa oikeuden saada tietoa sekä valittaa päätöksistä.

Sopimuksen toteuttamista valvova komitea linjasi maaliskuussa, että EU rikkoo sopimusta, koska se estää järjestöjä ja yksilöitä haastamasta EU-instituutioiden ympäristöpäätöksiä oikeuteen siten kuin sopimus edellyttäisi. Se esimerkiksi sallii haasteet vain yksittäisellä soveltamisalalla, ei yleisellä, kuten järjestöt haluaisivat, kertoi EUObserver-uutissivusto.

EU ei haluaisi hyväksyä komitean päätöstä. Se ehdotti syyskuussa Montenegrossa järjestetyssä Århusin sopimuksen osapuolikokouksessa, että päätös ainoastaan ”merkittäisiin tiedoksi”, ei hyväksyttäisi. Näin siitä on tullut ensimmäinen sopimuksen osapuoli, joka on torjunut komitean päätöksen.

Muut sopimuksen osapuolimaat eivät päätöstä hyväksyneet, mikä tarkoittaa, että asia jäi pöydälle. Päätös lykkääntyy seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään vasta neljän vuoden kuluttua.

Ympäristöjärjestöt ovat EU:n kannasta näreissään.

”Tällä ehdotuksella EU on menettänyt johtajuutensa oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten arvojen ylläpitämisessä ympäristöasioissa”, kritisoi eurooppalaisen ympäristöjärjestön ClientEarthin asianajaja Anais Berthier järjestö kannanotossa.

ClientEarth haluaisi haastaa EU:n oikeuteen useissa asioissa, muun muassa kalastuskiintiöistä sekä EU:n kemikaaliviraston taannoisesta päätöksestä olla luokittelematta rikkakasvimyrkky glyfosaattia karsinogeeniseksi aineeksi. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole mahdollista.

Myös Euroopan ympäristöjärjestöjen verkosto EEB on kritisoinut EU:n päätöstä.

Århusin sopimuksessa on yhteensä 47 osapuolta.

TÄSMENNYS 26.9. EU on vasta ehdottanut päätöksen tiedoksi merkitsemistä. Varsinaista päätöstä ei ole tehty.

Ympäristöpolitiikka ihmisoikeudetpolitiikkaEUYKympäristö

Lue myös

Aurinkovoimalla toimivia katulamppuja Kiinassa

Viime vuosi oli aurinkoenergian voittokulkua – Kiina etunenässä

Kehittyvät maat investoivat viime vuonna yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. Kehittyneissä maissa kehitys taas oli päinvastaista, kertoo YK:n tuore raportti.
Punainen kukka

Tuomioistuin: Terve ympäristö on perusoikeus

Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt merkittävän linjauksen, jonka mukaan oikeus terveeseen ympäristöön on perusoikeus. Sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kannalta.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.