Kirchner palautti kansalaisten uskon politiikkaan Argentiinassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kirchner palautti kansalaisten uskon politiikkaan Argentiinassa

Olivat he muuten presidenttinsä toimista mitä mieltä tahansa, argentiinalaiset ovat jokseenkin yhtä mieltä siitä, että vuoden virassa ollut Néstor Kirchner on onnistunut palauttamaan uskottavuuden ja arvovallan maan pahoin riepoteltuun poliittiseen järjestelmään. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että hidastuva talouskasvu asettaa hallituksen uusien haasteiden eteen.

Kun Kirchner vuosi sitten astui virkaansa, hän oli suurelle yleisölle lähestulkoon tuntematon kuvernööri harvaan asutun Patagonian Santa Cruzin maakunnasta. Paljon on muuttunut vuodentakaisesta; presidentti sai hiljattain aloittaa toisen virkavuotensa ennennäkemättömän kansansuosion harjalla.

Tuore mielipidetiedustelu osoittaa, että 73 prosenttia argentiinalaisista suhtautuu Kirchneriin myönteisesti. Kukaan maan poliittinen johtaja ei voi ylpeillä vastaavilla suosioluvuilla.

Kirchnerin kautta edelsi vuosien poliittinen ja taloudellinen ahdinko, joka kärjistyi loppuvuodesta 2001 Argentiinan talouden romahdukseen.

Maan poliitikkojen jo ennestään alhainen uskottavuus rypi pohjamudissa, kun silloinen presidentti Fernando de la Rúa joutui eroamaan poliittisten levottomuuksien kiihdyttyä. Pahimman kriisin tuoksinassa maata ehti hallita kahdessa viikossa neljä presidenttiä.

Kirchner voitti presidentinvaalit keväällä 2003 saamatta kuitenkaan täyttä tilaisuutta nauttia ylivoimaisesta voitosta. Hänen vastaehdokkaansa, entinen presidentti Carlos Menem, vetäytyi pelistä jo ennen vaalien toista kierrosta murskatappion häämöttäessä.

Politiikan asiantuntijoiden mukaan Kirchnerille jäi tässä tilanteessa ainoaksi vaihtoehdoksi vakiinnuttaa asemansa nopeasti. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että näin myös kävi.

Vain muutaman viikon presidenttinä oltuaan Kirchner oli jo ryhtynyt toimiin uudistaakseen maan asevoimia, poliisijohtoa ja korruptoituneeksi arvosteltua korkeinta oikeusastetta.

"Äänestin Kirchneriä ilman mitään odotuksia, oikeastaan vain estääkseni Menemiä voittamasta. Mutta sitten aloin pitää hänestä, koska hän vaikuttaa rehelliseltä mieheltä, joka sanoo totuuden ja tietää minne on menossa", eläkkeellä oleva Susana Martínez sanoo.

"Meillä on ollut viisi vuotta heikkoja presidenttejä, mutta Kirchner on kyennyt palauttamaan presidentin tehtävään arvovallan", huomauttaa puolestaan politiikan tutkija Sergio Berensztein paikallisesta Torcuato di Tellan yliopistosta.

Hän ja muut asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että kuherruskuukausi julkisen mielipiteen kanssa päättyy ennemmin tai myöhemmin. Myrskypilviä näyttää vähitellen kertyvän keskusta-oikeistolaiseksi luonnehditun presidentin horisonttiin.

"Kirchneriä tukenut vahva talouskasvu on alkanut hidastua", Berensztein muistuttaa.

Argentiinan talous kasvoi 8,7 prosenttia 2003, mutta kuluvan vuoden kasvuennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin. Hallitusta odottavat suuret haasteet, kuten neuvottelu maan valtavan ulkomaanvelan uudelleenjärjestelyistä.

Köyhien määrä väheni Argentiinassa virallisten tietojen mukaan viime vuonna 58 prosentista 48 prosenttiin ja työttömyys laski 18:sta 15 prosenttiin. Luvut eivät kuitenkaan riitä hillitsemään työntekijöiden, työttömien ja eläkeläisten kasvavia vaatimuksia nykyistä tasaisemmasta tulonjaosta.

Kirchnerin asemaa on pönkittänyt ennen kaikkea kansansuosio, minkä lisäksi hän on rakentanut vahvoja yhteyksiä alueellisiin johtajiin. Suurimmat epävarmuustekijät tulevatkin yllättävältä taholta: hänen omasta puolueestaan. Kirchnerin suhde peronistien valtakeskiöön tiedetään hankalaksi.

Heti valtaan tultuaan Kirchner teki selväksi, ettei tarvitse tukea vahvalta peronistijohtajalta, Eduardo Duhaldelta, joka oli toiminut väliaikaisena presidenttinä kaksi vuotta.

Jos synkkiä pilviä kasautuu taivaalle lisää ja presidentin kansansuosio alkaa huveta, Kirchnerin arvioidaan joutuvan ehkä hakemaan tukea peronisteilta paljon nykyistä useammin.

Berensztein varoittaa myös, että Kirchnerin taipumus asettua aika ajoin napit vastakkain liike-elämän, pankkiirien, kansainvälisten rahoituslaitosten, johtavien poliitikkojen ja jopa armeijan kanssa aiheuttaa "tarpeetonta" kaunaa.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia