Kiina haluaa lännen apua päästöjen vähentämiseen

Joulukuussa Indonesian Balilla pidettävän ilmastokokouksen alla Kiinan mittavat suunnitelmat yhä uusien hiilikäyttöisten voimaloiden rakentamisesta ovat joutuneet muun maailman silmätikuksi. Balilla pohditaan jatkoa vuonna 2012 umpeutuvalle Kioton ilmastosopimukselle.

Kiina tuottaa liki kaksi kolmasosaa energiastaan hiilen avulla. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuoreen raportin mukaan Kiina ohittaa ensi vuonna Yhdysvallat maailman suurimpana kasvihuonekaasujen tuottajana.

Tähän asti Kiina on kieltäytynyt sitoutumasta kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ja vedonnut siihen, että läntiset teollisuusmaat ovat synnyttäneet suurimman osan saasteista, joten niiden kuuluu vastata seurauksista.

Nykyisin Kiina myöntää, että silläkin on osuutensa päästöissä. Samalla se kuitenkin muistuttaa olevansa yhä kehitysmaa, joka ei vaurastu saastuttamatta.

Pekingissä on keskitytty kehittämään "uutta teollisen kehityksen mallia", jossa päästöjä vähennetään energiatehokkuutta lisäämällä. Johdon mukaan Kiinalla ei valtavan kokonsa ja väestönsä vuoksi ole varaa tehdä kuten länsimaat: ensin saastutettiin ja myöhemmin ryhdyttiin puhdistamaan jälkiä.

"Pidämme moraalisena velvollisuutenamme vähentää turhia 'luksuspäästöjä'", Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian kaupungistumisen ja ympäristön tutkimuskeskuksen professori Pan Jiahua sanoo.

"Jos Kiina saisi modernia teknologiaa ja varoja, voisimme sitoutua yhteistyöhön kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi", hän jatkaa.

Viranomaiset ilmoittivat kesällä, että Kiina on 1,5 vuoden aikana kaksinkertaistanut oman panoksensa ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Silti maa on jäljessä energiatehokkuudelle asettamistaan tavoitteista, ja syyksi sanotaan teknologian puute.

Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön apulaisjohtaja Sun Hong sanoo maan sijoittaneen viime vuoden alusta lähtien viisi miljardia yuania (460 miljoonaa euroa) kasvihuonekaasujen vähentämisen tutkimukseen.

Meneillään olevan viisivuotissuunnitelma (2006-2010) edellyttää tehostamisen alentavan energiankulutusta neljä prosenttia vuodessa. Vuonna 2006 vähennys jäi kuitenkin 1,3 prosenttiin.

Marraskuussa Kiina perusti rahaston tukemaan ympäristöystävällisiä hankkeita päästökaupalla hankituilla varoilla. Kioton sopimukseen liittyvä puhtaan kehityksen mekanismi mahdollistaa kaupankäynnin päästöyksiköillä ja ohjaa vähentämään päästöjä siellä, missä se on edullisinta.

Käytännössä se kannustaa teollisuusmaiden yrityksiä rahoittamaan Kiinassa ja muissa kehitysmaissa päästöjä vähentäviä hankkeita.

Ala kasvaa Kiinassa kohisten, ja maan uskotaan nousevan vuonna 2012 suurimmaksi päästöoikeuksien tarjoajaksi.

Kiinan hallitus on tähän mennessä hyväksynyt 885 päästökauppahanketta, uudistus- ja kehityskomission varaministeri Xie Zhenhua kertoo.

Professori Panin mukaan Kiinan johto pitää puhtaan kehityksen mekanismia osana maan "ehdollista lupausta" rajoittaa päästöjä.

"Kyse on yhteisestä sitoutumisesta, mutta kehitysmaana Kiina toimii suhteessa sen omaan rajoitettuun vastuuseen ilmaston lämpenemisestä", hän sanoo.

Kiinan johto muistuttaa kärkkäästi, että teollisen vallankumouksen alkamisesta vuoteen 1950 hiilidioksidipäästöistä 95 prosenttia tuli teollisuusmaista. Vuosina 1950-2002 niiden osuus oli 77 prosenttia.

Brittiläiset ympäristöjärjestöt varoittivat marraskuussa, että Kiina on poikkeuksellisen herkkä kasvihuoneilmiön vaikutuksille.

Useimmat Kiinan suurista talouskeskuksista sijaitsevat alavilla rannikoilla, mikä altistaa ne äärimmäisille sääilmiöille, kuten maanvyöryille, tulville ja trooppisille myrskyille.