Uutiset

Kasvisten kalleus lihottaa Etelä-Afrikassa – ylipainoisten määrä noussut hälyttävästi

Etelä-Afrikassa ylipainoisten nuorten määrä on tuplaantunut kuudessa vuodessa, ja ravintoon liittyvistä sairauksista uhkaa tulla aidsin veroinen ongelma. Taustalla on hiilihydraattipitoinen ruokavalio: köyhillä ei ole varaa kasviksiin.
Hedelmiä ja kukkia
Monelle eteläafrikkalaiselle kasvikset ja hedelmät ovat liian kalliita arkiruuaksi. (Kuva: Alexander.Hüls / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Vihannekset ja hedelmät ovat kalleutensa vuoksi käyneet yhä harvinaisemmiksi eteläafrikkalaisten lautasilla. Vatsa täytetään pääasiassa maissilla ja muilla jauhoilla, joita voi höystää makkara tai jauheliha. Paino nousee, ja sairaudet lisääntyvät hälyttävästi.

Johannesburgin Alexandran slummissa asuva keski-ikäinen Thembi Majola valmistaa päivittäin ruuan itselleen ja iäkkäälle äidilleen. Sunnuntaisin hän tarjoaa riisiä ja kanaa sekä viikon ainoat vihannekset: perunaa, bataattia ja kurpitsaa.

Marketin kassalla työskentelevä Majola kertoo painavansa 141 kiloa, mikä tekee liikkumisesta vaikeaa. Verenpainelääkitys hänellä on ollut 20 vuotta.

Jo 68 prosenttia Etelä-Afrikan naisista on ylipainoisia tai lihavia. Taustalla on runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio, johon moni päätyy taloudellisista syistä, ravitsemustieteitä  KwaZulu-Natalin yliopistossa opettava Kirthee Pillay kertoo.

Jauhot halpenivat, kasvikset kallistuivat

Tutkijat pitävät erityisen huolestuttavana sitä, että ylipainoisten nuorten määrä tuplaantui Etelä-Afrikassa vuodesta 2008 vuoteen 2015, vain kuudessa vuodessa, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaava kehitys vaati 13 vuotta.

”Hedelmien ja vihannesten hinnat ovat nousseet köyhien ulottumattomiin”, Pillay sanoo.

Pacsa-järjestön vuotuinen ruokabarometri kertoo, että syyskuusta 2016 syyskuuhun 2017 pinaatin hinta nousi 93 prosenttia, kaalin 49 prosenttia ja tomaatin 34 prosenttia. 25 kilon maissijauhosäkki sen sijaan halpeni 13 eurosta 11,5 euroon.

Tilannetta pahensi keväinen arvonlisäveron nosto 14 prosentista 15 prosenttiin.

Hallitus on sittemmin poistanut alvin joiltakin perustarvikkeilta, mutta arvostelijoiden mukaan se ei lopeta köyhien ahdinkoa.

Korkeiden hintojen taustalla suuryritysten monopoli

Mustan eteläafrikkalaisen keskipalkka on 184 euroa kuussa, mutta terveellinen ruoka maksaisi 261 euroa, Pacsa laskee. Kun palkasta maksetaan ensin muut välttämättömyydet, kuten työmatkat, sähkö, koulutus ja lainanlyhennykset, moni joutuu ottamaan lisää velkaa saadakseen ruokaa.

Majola sanoo ostavansa ruokaa noin 170 eurolla kuussa, mikä ylittää monen keskivertoperheen ruokamenot, mutta sekään ei riitä kasviksiin.

Länsi-Kapin yliopiston kansanterveystieteen emeritusprofessori David Sanders syyttää hintakehityksestä suuryritysten monopolia, joka kattaa ruuantuotannon koko ketjun ”maatilalta kuluttajan haarukkaan.”

Sandersin mukaan valtaosa Etelä-Afrikan ruuasta tuotetaan 35 000 kaupallisella tilalla.

”Maapolitiikan seurauksena köyhillä ei ole pelastuksenaan omia viljelypalstoja eikä pienviljelyä ole saatu kehitettyä 24 vuoden demokraatian aikana.”

Sokerivero ei riitä

Valtaosa maaseudunkin asukkaista ostaa ruokansa sen kasvattamisen sijaan.

”Heillä on varaa vain teollisesti tuotettuun ruokaan, josta saa paljon kaloreita mutta vähän ravinteita. Siksi monet ovat ylipainoisia ja silti puutteellisesti ravittuja”, Sanders selittää.

Etelä-Afrikka otti huhtikuussa käyttöön virvoitusjuomien sokeriveron, mutta tutkijat pelkäävät, ettei se vaikuta kuin kaikkein köyhimpien ostoskäyttäytymiseen.

Ravintoon liittyvistä sairauksista, kuten diabeteksesta ja sydäntaudeista, uhkaa tulla Etelä-Afrikalle aidsiin verrattava ongelma ja miljardien lisäkustannukset.

Sanders uskoo, että valistuksesta on apua, jos ihmiset saadaan esimerkiksi vaihtamaan makeat juomat veteen. Hän kuitenkin kaipaa muutoksia tuotantoketjuun.

”Tarvitaan nykyistä pienimuotoisempaa ja monipuolisempaa tuotantoa, jalostusta ja jakelua.”

Se vaatisi valtion puuttumista asiaan niin taloudellisten kannustimien kuin koulutuksenkin avulla.

eriarvoisuusköyhyysmaatalousruokaväestökuluttaminenterveysravinto/aliravitsemus Etelä-Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta