Uutiset

Kasvisten kalleus lihottaa Etelä-Afrikassa – ylipainoisten määrä noussut hälyttävästi

Etelä-Afrikassa ylipainoisten nuorten määrä on tuplaantunut kuudessa vuodessa, ja ravintoon liittyvistä sairauksista uhkaa tulla aidsin veroinen ongelma. Taustalla on hiilihydraattipitoinen ruokavalio: köyhillä ei ole varaa kasviksiin.
Hedelmiä ja kukkia
Monelle eteläafrikkalaiselle kasvikset ja hedelmät ovat liian kalliita arkiruuaksi. (Kuva: Alexander.Hüls / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Vihannekset ja hedelmät ovat kalleutensa vuoksi käyneet yhä harvinaisemmiksi eteläafrikkalaisten lautasilla. Vatsa täytetään pääasiassa maissilla ja muilla jauhoilla, joita voi höystää makkara tai jauheliha. Paino nousee, ja sairaudet lisääntyvät hälyttävästi.

Johannesburgin Alexandran slummissa asuva keski-ikäinen Thembi Majola valmistaa päivittäin ruuan itselleen ja iäkkäälle äidilleen. Sunnuntaisin hän tarjoaa riisiä ja kanaa sekä viikon ainoat vihannekset: perunaa, bataattia ja kurpitsaa.

Marketin kassalla työskentelevä Majola kertoo painavansa 141 kiloa, mikä tekee liikkumisesta vaikeaa. Verenpainelääkitys hänellä on ollut 20 vuotta.

Jo 68 prosenttia Etelä-Afrikan naisista on ylipainoisia tai lihavia. Taustalla on runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio, johon moni päätyy taloudellisista syistä, ravitsemustieteitä  KwaZulu-Natalin yliopistossa opettava Kirthee Pillay kertoo.

Jauhot halpenivat, kasvikset kallistuivat

Tutkijat pitävät erityisen huolestuttavana sitä, että ylipainoisten nuorten määrä tuplaantui Etelä-Afrikassa vuodesta 2008 vuoteen 2015, vain kuudessa vuodessa, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaava kehitys vaati 13 vuotta.

”Hedelmien ja vihannesten hinnat ovat nousseet köyhien ulottumattomiin”, Pillay sanoo.

Pacsa-järjestön vuotuinen ruokabarometri kertoo, että syyskuusta 2016 syyskuuhun 2017 pinaatin hinta nousi 93 prosenttia, kaalin 49 prosenttia ja tomaatin 34 prosenttia. 25 kilon maissijauhosäkki sen sijaan halpeni 13 eurosta 11,5 euroon.

Tilannetta pahensi keväinen arvonlisäveron nosto 14 prosentista 15 prosenttiin.

Hallitus on sittemmin poistanut alvin joiltakin perustarvikkeilta, mutta arvostelijoiden mukaan se ei lopeta köyhien ahdinkoa.

Korkeiden hintojen taustalla suuryritysten monopoli

Mustan eteläafrikkalaisen keskipalkka on 184 euroa kuussa, mutta terveellinen ruoka maksaisi 261 euroa, Pacsa laskee. Kun palkasta maksetaan ensin muut välttämättömyydet, kuten työmatkat, sähkö, koulutus ja lainanlyhennykset, moni joutuu ottamaan lisää velkaa saadakseen ruokaa.

Majola sanoo ostavansa ruokaa noin 170 eurolla kuussa, mikä ylittää monen keskivertoperheen ruokamenot, mutta sekään ei riitä kasviksiin.

Länsi-Kapin yliopiston kansanterveystieteen emeritusprofessori David Sanders syyttää hintakehityksestä suuryritysten monopolia, joka kattaa ruuantuotannon koko ketjun ”maatilalta kuluttajan haarukkaan.”

Sandersin mukaan valtaosa Etelä-Afrikan ruuasta tuotetaan 35 000 kaupallisella tilalla.

”Maapolitiikan seurauksena köyhillä ei ole pelastuksenaan omia viljelypalstoja eikä pienviljelyä ole saatu kehitettyä 24 vuoden demokraatian aikana.”

Sokerivero ei riitä

Valtaosa maaseudunkin asukkaista ostaa ruokansa sen kasvattamisen sijaan.

”Heillä on varaa vain teollisesti tuotettuun ruokaan, josta saa paljon kaloreita mutta vähän ravinteita. Siksi monet ovat ylipainoisia ja silti puutteellisesti ravittuja”, Sanders selittää.

Etelä-Afrikka otti huhtikuussa käyttöön virvoitusjuomien sokeriveron, mutta tutkijat pelkäävät, ettei se vaikuta kuin kaikkein köyhimpien ostoskäyttäytymiseen.

Ravintoon liittyvistä sairauksista, kuten diabeteksesta ja sydäntaudeista, uhkaa tulla Etelä-Afrikalle aidsiin verrattava ongelma ja miljardien lisäkustannukset.

Sanders uskoo, että valistuksesta on apua, jos ihmiset saadaan esimerkiksi vaihtamaan makeat juomat veteen. Hän kuitenkin kaipaa muutoksia tuotantoketjuun.

”Tarvitaan nykyistä pienimuotoisempaa ja monipuolisempaa tuotantoa, jalostusta ja jakelua.”

Se vaatisi valtion puuttumista asiaan niin taloudellisten kannustimien kuin koulutuksenkin avulla.

eriarvoisuusköyhyysmaatalousruokaväestökuluttaminenterveysravinto/aliravitsemus Etelä-Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.