Uutiset

Kasvisten kalleus lihottaa Etelä-Afrikassa – ylipainoisten määrä noussut hälyttävästi

Etelä-Afrikassa ylipainoisten nuorten määrä on tuplaantunut kuudessa vuodessa, ja ravintoon liittyvistä sairauksista uhkaa tulla aidsin veroinen ongelma. Taustalla on hiilihydraattipitoinen ruokavalio: köyhillä ei ole varaa kasviksiin.
Hedelmiä ja kukkia
Monelle eteläafrikkalaiselle kasvikset ja hedelmät ovat liian kalliita arkiruuaksi. (Kuva: Alexander.Hüls / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Vihannekset ja hedelmät ovat kalleutensa vuoksi käyneet yhä harvinaisemmiksi eteläafrikkalaisten lautasilla. Vatsa täytetään pääasiassa maissilla ja muilla jauhoilla, joita voi höystää makkara tai jauheliha. Paino nousee, ja sairaudet lisääntyvät hälyttävästi.

Johannesburgin Alexandran slummissa asuva keski-ikäinen Thembi Majola valmistaa päivittäin ruuan itselleen ja iäkkäälle äidilleen. Sunnuntaisin hän tarjoaa riisiä ja kanaa sekä viikon ainoat vihannekset: perunaa, bataattia ja kurpitsaa.

Marketin kassalla työskentelevä Majola kertoo painavansa 141 kiloa, mikä tekee liikkumisesta vaikeaa. Verenpainelääkitys hänellä on ollut 20 vuotta.

Jo 68 prosenttia Etelä-Afrikan naisista on ylipainoisia tai lihavia. Taustalla on runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio, johon moni päätyy taloudellisista syistä, ravitsemustieteitä  KwaZulu-Natalin yliopistossa opettava Kirthee Pillay kertoo.

Jauhot halpenivat, kasvikset kallistuivat

Tutkijat pitävät erityisen huolestuttavana sitä, että ylipainoisten nuorten määrä tuplaantui Etelä-Afrikassa vuodesta 2008 vuoteen 2015, vain kuudessa vuodessa, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaava kehitys vaati 13 vuotta.

”Hedelmien ja vihannesten hinnat ovat nousseet köyhien ulottumattomiin”, Pillay sanoo.

Pacsa-järjestön vuotuinen ruokabarometri kertoo, että syyskuusta 2016 syyskuuhun 2017 pinaatin hinta nousi 93 prosenttia, kaalin 49 prosenttia ja tomaatin 34 prosenttia. 25 kilon maissijauhosäkki sen sijaan halpeni 13 eurosta 11,5 euroon.

Tilannetta pahensi keväinen arvonlisäveron nosto 14 prosentista 15 prosenttiin.

Hallitus on sittemmin poistanut alvin joiltakin perustarvikkeilta, mutta arvostelijoiden mukaan se ei lopeta köyhien ahdinkoa.

Korkeiden hintojen taustalla suuryritysten monopoli

Mustan eteläafrikkalaisen keskipalkka on 184 euroa kuussa, mutta terveellinen ruoka maksaisi 261 euroa, Pacsa laskee. Kun palkasta maksetaan ensin muut välttämättömyydet, kuten työmatkat, sähkö, koulutus ja lainanlyhennykset, moni joutuu ottamaan lisää velkaa saadakseen ruokaa.

Majola sanoo ostavansa ruokaa noin 170 eurolla kuussa, mikä ylittää monen keskivertoperheen ruokamenot, mutta sekään ei riitä kasviksiin.

Länsi-Kapin yliopiston kansanterveystieteen emeritusprofessori David Sanders syyttää hintakehityksestä suuryritysten monopolia, joka kattaa ruuantuotannon koko ketjun ”maatilalta kuluttajan haarukkaan.”

Sandersin mukaan valtaosa Etelä-Afrikan ruuasta tuotetaan 35 000 kaupallisella tilalla.

”Maapolitiikan seurauksena köyhillä ei ole pelastuksenaan omia viljelypalstoja eikä pienviljelyä ole saatu kehitettyä 24 vuoden demokraatian aikana.”

Sokerivero ei riitä

Valtaosa maaseudunkin asukkaista ostaa ruokansa sen kasvattamisen sijaan.

”Heillä on varaa vain teollisesti tuotettuun ruokaan, josta saa paljon kaloreita mutta vähän ravinteita. Siksi monet ovat ylipainoisia ja silti puutteellisesti ravittuja”, Sanders selittää.

Etelä-Afrikka otti huhtikuussa käyttöön virvoitusjuomien sokeriveron, mutta tutkijat pelkäävät, ettei se vaikuta kuin kaikkein köyhimpien ostoskäyttäytymiseen.

Ravintoon liittyvistä sairauksista, kuten diabeteksesta ja sydäntaudeista, uhkaa tulla Etelä-Afrikalle aidsiin verrattava ongelma ja miljardien lisäkustannukset.

Sanders uskoo, että valistuksesta on apua, jos ihmiset saadaan esimerkiksi vaihtamaan makeat juomat veteen. Hän kuitenkin kaipaa muutoksia tuotantoketjuun.

”Tarvitaan nykyistä pienimuotoisempaa ja monipuolisempaa tuotantoa, jalostusta ja jakelua.”

Se vaatisi valtion puuttumista asiaan niin taloudellisten kannustimien kuin koulutuksenkin avulla.

eriarvoisuusköyhyysmaatalousruokaväestökuluttaminenterveysravinto/aliravitsemus Etelä-Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Aukio, jonka keskellä veistos ja ympärillä pilvenpiirtäjiä.

Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön

YK on luotetumpi instituutio kuin EU tai Yhdysvallat, selviää tuoreesta, 25 maata kattavasta kyselytutkimuksesta. Erityisen luottavaisia ovat nuoret.
Taskulaskin ja kolikoita.

Afrikka menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa – Pääomapaon kitkemiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin toimia

Afrikassa on tehostettava verohallintoa ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta, kirjoittaa Attac ry:n hanketiedottaja Eetu Kukila. Attacin ja Reilu vero ry:n tuoreessa raportissa listataan keinoja pääomapaon estämiseksi.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.

Tuoreimmat

Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija