Kansanvalta kaipaa päivitystä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kansanvalta kaipaa päivitystä

Suomalainen demokratia ei ole muuttunut sataan vuoteen, vaikka äänestäjien osaamistaso on kasvanut kohisten.

Kun kansa opetettiin äänestämään, puolet suomalaisista ei edes kirjoittanut sujuvasti äidinkieltään. Nyt valmiudet osallistua päätöksentekoon olisivat aivan toiset, mutta demokraattisen osallistumisen muodot eivät ole kehittyneet samassa tahdissa, kirjoittaa internetpersoona Veera Hidas-Elina Voiman Fifi-verkkolehdessä.

Pelkästään luvut puhuvat järjestelmän uudistamisen puolesta, Hidas-Elina sanoo. Yleinen äänioikeus on 105-vuotias, mutta kun käyttää kansansivistyksen tason mittarina kirjoitustaidon yleisyyttä ja tutkintojen määrää, hahmottaa eron nykypäivään. 1850-luvulla ylioppilaita tuli vuodessa noin 70 ja vuonna 1920 noin tuhat. Runsaat sata vuotta sitten 60 prosenttiakaan suomalaisista ei hallinnut kirjoitustaitoa. Sille kansalle annettiin valta valita keskuudestaan johtajat päättämään asioista.

Jo yli sadan vuoden ajan demokratia on merkinnyt valtaosalle kansasta vain vaaleissa äänestämistä. Suomi ei todellakaan ole demokratian mallimaa, vaan haaskaamme jatkuvasti kansakuntamme henkisiä resursseja.

Koko kansansivistyksellinen voima täytyy saada palvelemaan yhteiskuntaa, joten suoraa demokratiaa ja vaikuttamiskanavia on lisättävä, Hidas-Elina toteaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia