Uutiset Myanmarin kehitys

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä
Kutupalongin pakolaisleiriä pidetään maailman suurimpana. (Kuva: JP Kaljonen)

”Elokuussa 2017 Myanmarin armeija poltti talomme, raiskasi naiset ja tappoi miehet”, kertoo Nazir Hossain, rohingya-pakolainen.

Ympärillä leviää Kutupalong, maailman suurimmaksi pakolaisleiriksi kutsuttu. Täällä elää yli 900 000 rohingyaa. Valtaosa heistä on peräisin kolmeneljäsosamiljoonan pakolaisen joukosta, joka saapui Myanmarin Rakhinen alueelta Bangladeshiin syksyllä 2017.

Myanmarin armeija hävitti satoja islaminuskoisten rohingyoiden kyliä ja syyllistyi massateloituksiin ja tuhansien naisten joukkoraiskauksiin, tavoitteena kansanryhmän tuhoaminen. On arvioitu, että 10 000–43 000 rohingyaa tapettiin. Vainojen oikeuttajana käytettiin rohyngyoiden  ARSA-vastarintajärjestön Myanmarin poliisiasemille tekemiä iskuja.

”Myanmarin hallitus hyödynsi globaalisti lietsottua muslimien vastaista mielialaa aloittaessaan tuhokampanjan”, arvelee Khushi Kabir, bangladeshilaisen ihmisoikeusjärjestön Nijera Korin johtaja.

Hossain on pakolaisena kolmatta kertaa. Hän pakeni perheineen Bangladeshiin jo seitsenvuotiaana 1993. Välillä hän palasi Myanmariin. Sitten Hossainin kotikylä poltettiin vuonna 2012. Hänen pieni poikansa tapettiin ja tätinsä ammuttiin. Hän pakeni perheineen, ja he elivät YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n leirillä Myanmarissa siihen asti, kunnes sinnekin hyökättiin.

Vaikeat elinolot

Kutupalongissa pakolaisten telttarivit leviävät kuin suurkaupunki. 4–5 henkeä majoittavien telttojen seiniä on vahvistettu bambuilla. Elinolot ovat melko kehnot.

Bangladeshin hallitus jakaa pakolaisille ruokaa, ja YK:n pakolaisjärjestö sekä kymmenet eri avustusjärjestöt ympäri maailmaa pyörittävät leiriä, tarjoavat terveydenhoitoa ja apua.

Leirin kaduilla kuhisee kaaos ihmisiä ja tapahtumia. Moottoririksat päristelevät, UNHCR:n tuliterä Land Rover tööttäilee, hunnutetut naiset burkissa kantavat mangoja, mies hennaa parrassaan kuorii sokeriruokoa veitsellä, alastomat lapset seisovat mudassa.

”Vesihuolto, viemäröinti ja hygieniataso on leireillä riittämätön”, sanoo Abdul Kashem, HELP-järjestön toiminnanjohtaja.

HELP on ainoa paikallinen Cox's Bazarin kansalaisjärjestö, joka toimii leireillä. Järjestössä työskentelee yli 200 ihmistä ja lisäksi 48 vapaaehtoista rohingyaa.

”Järjestämme leireille sairaanhoitoa, asennamme vesiputkia, teemme jätehuoltoa ja viemäröintiä.” YK:n pakolaisjärjestö on vetänyt vesiputkia leireille, mutta Kashemin mukaan ongelmana on se, että työt ovat jääneet kesken.

Kutupalongin telttarivejä halkovilla kujilla tuntuva löyhkä onkin paikoin väkevä.

Leirejä uhkaavat monsuunisateet ja tulvat sekä kulkutaudit. Avustusjärjestöjen lääkärit taistelevat rokotuksien avulla sairauksia vastaan. Vaikka naisia ja lapsia on noin 70 prosenttia pakolaisista, heitä liikkuu leirin pääkaduilla vähän. Rohingyat ovat uskonnollisesti konservatiivisia. Naiset ja lapset liikkuvat enemmän leirin sivukujilla.

Välit kiristyvät

Aiempien vainojen seurauksena Bangladeshissa elää yhteensä 1,3 miljoonaa rohingyaa. Bangladeshin 162 miljoonaan asukkaaseen verrattuna 1,3 miljoonaa pakolaista ei ehkä ole paljoa, mutta Myanmariin rajoittuvalla Cox's Bazarin alueella, jossa leirit sijaitsevat, asuu vain 2,5 miljoonaa bangladeshilaista. Pakolaiset muodostavat nyt siis kolmasosan asukkaista.

Alun hyvän vastaanoton jälkeen pakolaisten ja paikallisten välit ovat kiristyneet. Väkivaltaakin on esiintynyt puolin ja toisin.

”Osa rohingyoista on joutunut mukaan Myanmarista salakuljetettavan yaba-huumeen kauppaan. Tähän liittyy myös rohingyanaisten kauppa. Huume- ja naiskauppaa on käytännössä jokaisessa leirissä”, selittää HELP-järjestön Kashem.

Rohingyoiden on vaikea palata Myanmariin, mutta eivät he ole Bangladeshissakaan toivottuja. Rohingyat tekevät halpatyötä, ja heidän on pelätty vievän paikallisten työt. Toisaalta yli 20 000 bangladeshilaista on työllistynyt avustusjärjestöihin.

Paikallisia ärsyttää myös leirien tieltä kaadettu viidakko, joka oli elefanttien asuinaluetta.

Maan hallitus on rajoittanut pakolaisten elämää. Leireillä on estetty pysyvät rakennelmat, bangladeshilaisten ja rohingyoiden väliset avioliitot on kielletty, ja vaikka kansalaisjärjestöjen ylläpitämissä kouluissa opetetaan rohingyoille burmaa ja englantia, niin Bangladeshissa puhuttavan bengalin opetus on kielletty. Rohingyoiden ei haluta jäävän maahan.

Länsimailla riittää uskoa Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat neuvotelleet rohingyoiden paluusta, mutta rohingyat eivät ole tyytyneet lupauksiin. Kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi ollut melko passiivinen. Länsimaat näyttävät uskovan yhä Myanmarin siirtymiseen demokratiaan. Talouspakotteet on pitkälti poistettu, ja länsimaat avaavat ovia investoinneille vapaakauppaa lupaavaan Myanmariin.

Yli 300 Euroopan unionissa toimivaa yritystä on sijoittanut Myanmariin, jonka kanssa myös Kiinalla ja Intialla on tiiviit taloussuhteet.

Nainen lähikuvassa
Bangladeshilaisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir arvioi, että Myanmarin hallinto hyödynsi globaalia muslimivastaista mielialaa aloittaessaan rohingyojen vainokampanjan vuonna 2017. (Kuva: JP Kaljonen)

Nijera Kori -järjestön johtaja Khushi Kabirin mielestä rohingyoiden kansanmurha on yhteydessä siihen, mitä Kiina tekee Xinjiangissa: Kiina on sulkenut jopa miljoona islamilaista uiguuria ”uudelleenkoulutusleireille”.
    
”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata? Miksi taloudelliset edut ovat aina tärkeämpiä kuin ihmisten elämä ja oikeudet”, hän kysyy.

Nähtäväksi jää, millaisia vaikutuksia on sillä, että rohingyat ovat nyt ensi kertaa järjestäytyneet poliittisesti. Kansanmurhan alkamisen vuosipäivänä 25. elokuuta satoja tuhansia kokoontui Kutupalongin 4. laajennusleirissä. Väenkokoontumisessa rohingyojen ARSPH-järjestön johtaja Mohib Ullah esitti vaatimuslistan Myanmarin hallitukselle.

Rohingyat vaativat dialogia Myanmarin kanssa, turvallista paluuta, Myanmarin kansalaisuuden sekä ryöstetyn maan ja omaisuuden palauttamista sekä kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomioita kansanmurhan toteuttajille, Myanmarin sotilasjohtajille.

Maailman vainotuin kansa

  • Rohingyoita on vainottu Myanmarissa vuodesta 1978. Myanmarin sotilasjuntta riisti vuonna 1982 heiltä kansalaisoikeudet. Rohingyat ajettiin pakosalle 1990-luvun alussa sekä vuosina 2001, 2012 ja 2017.
     
  • Yhteensä rohyngya-pakolaisia on Bangladeshissa 1,3 miljoonaa.
     
  • Myanmarissa on jäljellä muutama sata tuhatta rohingyaa, joista 130 000 on hallituksen leireillä.
     
  • Rohingyoja on vuosikymmenien aikana paennut suuria määriä myös Intiaan, Malesiaan, Pakistaniin ja Arabian niemimaalle.

Myanmarin kehitys pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka BangladeshBurma, Myanmar

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.