Uutiset

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa
Kambodžan pääkaupungissa sijainnut punakhmerien pahamaineinen kidutus- ja teloituskeskus S21 on muutettu museoksi, jossa on esillä uhrien kuvia. (Kuva: Robert Carmichael / IPS)

(IPS) -- Tammikuun 7. päivänä tuli 40 vuotta siitä, kun Vietnamin joukot lopettivat Punaisten khmerien nelivuotisen valtakauden Kambodžassa. Vuosipäivää ei juhlittu Kambodžassa ja muistot hirmuvallasta on paljolti lakaistu maton alle.

Vietnamin sota ja Kambodžaan kohdistuneet Yhdysvaltain massiiviset ilmapommitukset loivat pohjaa maolaisen Punaiset khmerit -liikkeen valtaan nousulle 1975. Pol Potin johtamat punakhmerit halusivat luoda utopistisen agraariyhteiskunnan ja tuhota kaupunkien keskiluokan ”uuden ihmisen” tieltä.

Kaupunkien väestö siirrettiin maalle pakkotöihin. Aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin menehtyi 1,7–2,5 miljoonaa ihmistä Kambodžassa, jonka asukasluku oli noin 8 miljoonaa.

Pahimpia kidutus- ja teloituspaikkoja oli entiseen kouluun perustettu S21-vankila pääkaupungissa Phnom Penhissä. Se toimii nyt kansanmurhan museona.

Pol Pot jäi tuomiotta

Pol Pot eli Anlong Vengissa Thaimaan rajan tuntumassa vuoteen 1998. Hän – kuten useimmat muutkaan punakhmerien johtajat – ei joutunut koskaan vastaamaan teoistaan oikeudessa.

Amerikkalaiselle Nate Thayerille vuonna 1997 antamassaan harvinaisessa haastattelussa Pol Pot vakuutti, että hänen omatuntonsa on puhdas ja tappamisessa oli kyse itsepuolustuksesta.

Kambodžaan perustettiin YK:n tuella erityistuomioistuin hirmuvallan tekoja punnitsemaan. Se antoi ensimmäisen tuomionsa vuonna 2009 määräämällä S21-vankilaa johtaneen Kaing Guek Eavin elinkautiseen.

Viime marraskuussa annettiin seuraavat – ja viimeiset – tuomiot. Pol Potin kakkosmies Nuon Chea, 92, ja valtion päämiehenä toiminut Khieu Samphan, 87, tuomittiin elinkautiseen kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Nykyjohto peittelee

Kambodžan nykynuoret valittavat saaneensa hyvin niukasti tietoa Pol Potin ajasta. ”Oikeudenkäynnin ansiosta siitä on sentään puhuttu viime aikoina”, sanoo eräs nuori. Hän ihmettelee, miten lyhyesti aihe sivuutettiin koulun historianopetuksessa, vaikka hirmuvalta kesti melkein neljä vuotta.

Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi hirmuvallan jäljiltä tuomittiin lopulta vain kolme ihmistä: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.

Hun Sen on aina kiistänyt osallistuneensa kansanmurhaan. Hän oli korkeassa asemassa Pol Potin armeijassa mutta päätyi vuonna 1977 Vietnamiin ja palasi kotimaahan Pol Potia kukistamaan tulleiden vietnamilaisten joukkojen kanssa. Pääministerinä hän on ollut vuodesta 1985.

Hun Sen on vastustanut enempien syyllisten etsintää vedoten siihen, että seurauksena voisi olla sisällissota. Hän on korostanut haluaan luoda rauhaa ja vakautta, josta maa on saanut nauttia varsinkin 2000-luvulla. Viesti on vedonnut erityisesti punakhmerien sukupolveen.

Lähes kaksi kolmasosaa Kambodžan yli 16-miljoonaisesta väestöstä on kuitenkin alle 30-vuotiaita. He ovat syntyneet sotien jälkeen ja saaneet kasvaa ilman pelkoa. Moni heistä karsastaa vanhan polven poliitikkojen synkkää menneisyyttä.

ihmisoikeudethallintolakioikeus ja rikos Kambodža Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.