Uutiset Vesi ja sanitaatio

”Jotkut työtovereistani ovat menehtyneet näissä juoksuhaudoissa” – Vessojen siivoaminen on hengenvaarallista työtä, osoittaa tuore raportti

Miljoonat saniteettialan työläiset raatavat matalan tulotason maissa viemärimontuissa vailla minkäänlaista suojavarustusta ja altistuvat hengenvaarallisille taudeille. He ovat vaiettuja sankareita, joille tulisi taata vähintäänkin työntekijän perusoikeudet, vaaditaan tuoreessa tutkimuksessa.
Huiviin verhoutunut nainen kivistä muuratun wc:n edessä
Kastiton intialaisnainen menossa tyhjentämään yläkastisen hindun kotikäymälää Mainpurin kylässä, Uttar Pradeshin osavaltiossa. Intiassa käymälöiden ja viemäreiden puhdistajat ovat suhteettoman usein alakastisia tai kastittomia, joiden työvarusteisiin ei kuulu esimerkiksi suojakäsineitä (Kuva: Shai Venkatraman / IPS)

(IPS) -- Vessojen siivoaminen ja jäteastioiden tyhjentäminen on elintärkeää, mutta ei järin haluttua työtä. Maailman terveysjärjestön (WHO), kansainvälisen työjärjestön (ILO), Maailmanpankin ja WaterAid-järjestön tutkimus paljastaa, että työ saattaa olla paitsi aliarvostettua ja vastenmielistä, myös hengenvaarallista.

Tutkimus keskittyy jätösten siivoajiin Bangladeshissa, Boliviassa, Burkina Fasossa, Haitilla, Intiassa, Keniassa, Senegalissa, Etelä-Afrikassa ja Ugandassa. Näissä maissa vessojen ja viemäreiden siivoajat, jäteastioiden, kuoppien ja sakokaivojen tyhjentäjät sekä jätevedenpuhdistuslaitosten työntekijät tyypillisesti uurastavat epävirallisessa taloudessa työterveys- ja turvallisuusnormien ulkopuolella, vailla perusoikeuksia ja suojaa.

Esimerkkitapaus on 45-vuotias Wendgoundi Sawadogo, joka työskentelee Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa. Hän laskeutuu käymälöihin ja avoimiin käymäläkuoppiin roikkuen paljain käsin sontaisista köysistä. Löyhkäävien monttujen pohjalta hän löytää ulosteiden seasta myös käytettyjä injektioneuloja ja rikkonaisia ruiskuja.

Sawadogo kertoi tutkijoille kollegoistaan, joilta on katkennut sormi, varvas tai jalka, kun he ovat nostaneet raskaita betonilaattoja, joilla jätekuopat ovat peitetty. ”Työ on todella vaarallista, ja jotkut työtovereistani ovat menehtyneet näissä juoksuhaudoissa”, Sawadogo sanoi.

”Sinulla ei ole mitään todistusta siitä, että tämä on sinun ammattisi. Kuljet ämpärisi ja talikkosi kanssa, jättämättä jälkeä minnekään tai saamatta asiakirjaa, joka näyttäisi jälkeläisillesi, että olet tehnyt sellaista työtä. Kun kuolet, se on siinä, sinä vain kuolet. Kun ajattelen sitä, tulen surulliseksi. En toivo, että kukaan lapsistani tekisi tätä työtä”, Sawadogo tilitti.

Vaietut sankarit

Miljoonat saniteettialan työläiset matalan tulotason maissa raatavat rutiininomaisesti viemärimontuissa vailla minkäänlaista suojavarustusta ja samalla altistuvat koleran ja punataudin kaltaisille tarttuville taudeille. Vuosittain heistä noin 432 000 kuolee ripulisairauksiin.

Heidän myös täytyy työskennellä säiliöissä ammoniakin, häkä- ja rikkikaasujen ympäröiminä. Nämä olosuhteet voivat pitemmän ajan kuluessa johtaa hengitys- ja näköongelmiin tai välittömästi tajuttomuuteen ja kuolemaan.

Tutkimus puhuukin vessojen ja viemäreiden siivoajista vaiettuina sankareina, jotka vaarantavat elämänsä puhdistaessaan toisten ihmisten sotkuja.

Järjestöjen mukaan heidän tulisi vähintäänkin saada suojavaatetus ja työntekijän perusoikeudet.

Vain harvoilla matalan tulotason mailla on työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvää sääntelyä sanitaatiotyöläisille. Luotettavia tilastojakaan ei ole, mutta arvioidaan, että esimerkiksi Intiassa kuolee yksi viemäritukoksia avaava viemärityöntekijä joka viides päivä.

WHO:n johtaja tohtori Maria Neira vaatii, että sanitaatiotyöt enimmäkseen koneellistettaisiin, jotta työläisten ei tarvitsisi koskea ihmisjätöksiin paljain käsin. Lisäksi parannettavaa olisi työterveys- ja turvallisuuslainsäädännössä, koulutuksessa, suojavarusteissa, vakuutuksissa ja terveystarkastuksissa.

”Sanitaatiotyöntekijät ovat kaikkialla maailmassa kansanterveyden ylläpidon avainasemassa – mutta niin tehdessään he vaarantavat oman terveytensä. Tätä ei voi hyväksyä. Meidän täytyy kohentaa näiden ihmisten työoloja”, tohtori Neira vaatii.

Vesi ja sanitaatio työvesi ja viemäröinti Suomen IPS

Lue myös

Satelliittikuva Pakistanin Karachista.

Pakistan on vesikonfliktien kynnyksellä

Veden saatavuus on Pakistanissa pudonnut yli 80 prosenttia viimeisten 70 vuoden aikana. Kestämättömän tilanteen taustalla olevat syyt ovat moninaiset, ja ne juontavat juurensa aina brittien siirtomaavaltaan asti.
Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.