Uutiset Vesi ja sanitaatio

”Jotkut työtovereistani ovat menehtyneet näissä juoksuhaudoissa” – Vessojen siivoaminen on hengenvaarallista työtä, osoittaa tuore raportti

Miljoonat saniteettialan työläiset raatavat matalan tulotason maissa viemärimontuissa vailla minkäänlaista suojavarustusta ja altistuvat hengenvaarallisille taudeille. He ovat vaiettuja sankareita, joille tulisi taata vähintäänkin työntekijän perusoikeudet, vaaditaan tuoreessa tutkimuksessa.
Huiviin verhoutunut nainen kivistä muuratun wc:n edessä
Kastiton intialaisnainen menossa tyhjentämään yläkastisen hindun kotikäymälää Mainpurin kylässä, Uttar Pradeshin osavaltiossa. Intiassa käymälöiden ja viemäreiden puhdistajat ovat suhteettoman usein alakastisia tai kastittomia, joiden työvarusteisiin ei kuulu esimerkiksi suojakäsineitä (Kuva: Shai Venkatraman / IPS)

(IPS) -- Vessojen siivoaminen ja jäteastioiden tyhjentäminen on elintärkeää, mutta ei järin haluttua työtä. Maailman terveysjärjestön (WHO), kansainvälisen työjärjestön (ILO), Maailmanpankin ja WaterAid-järjestön tutkimus paljastaa, että työ saattaa olla paitsi aliarvostettua ja vastenmielistä, myös hengenvaarallista.

Tutkimus keskittyy jätösten siivoajiin Bangladeshissa, Boliviassa, Burkina Fasossa, Haitilla, Intiassa, Keniassa, Senegalissa, Etelä-Afrikassa ja Ugandassa. Näissä maissa vessojen ja viemäreiden siivoajat, jäteastioiden, kuoppien ja sakokaivojen tyhjentäjät sekä jätevedenpuhdistuslaitosten työntekijät tyypillisesti uurastavat epävirallisessa taloudessa työterveys- ja turvallisuusnormien ulkopuolella, vailla perusoikeuksia ja suojaa.

Esimerkkitapaus on 45-vuotias Wendgoundi Sawadogo, joka työskentelee Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa. Hän laskeutuu käymälöihin ja avoimiin käymäläkuoppiin roikkuen paljain käsin sontaisista köysistä. Löyhkäävien monttujen pohjalta hän löytää ulosteiden seasta myös käytettyjä injektioneuloja ja rikkonaisia ruiskuja.

Sawadogo kertoi tutkijoille kollegoistaan, joilta on katkennut sormi, varvas tai jalka, kun he ovat nostaneet raskaita betonilaattoja, joilla jätekuopat ovat peitetty. ”Työ on todella vaarallista, ja jotkut työtovereistani ovat menehtyneet näissä juoksuhaudoissa”, Sawadogo sanoi.

”Sinulla ei ole mitään todistusta siitä, että tämä on sinun ammattisi. Kuljet ämpärisi ja talikkosi kanssa, jättämättä jälkeä minnekään tai saamatta asiakirjaa, joka näyttäisi jälkeläisillesi, että olet tehnyt sellaista työtä. Kun kuolet, se on siinä, sinä vain kuolet. Kun ajattelen sitä, tulen surulliseksi. En toivo, että kukaan lapsistani tekisi tätä työtä”, Sawadogo tilitti.

Vaietut sankarit

Miljoonat saniteettialan työläiset matalan tulotason maissa raatavat rutiininomaisesti viemärimontuissa vailla minkäänlaista suojavarustusta ja samalla altistuvat koleran ja punataudin kaltaisille tarttuville taudeille. Vuosittain heistä noin 432 000 kuolee ripulisairauksiin.

Heidän myös täytyy työskennellä säiliöissä ammoniakin, häkä- ja rikkikaasujen ympäröiminä. Nämä olosuhteet voivat pitemmän ajan kuluessa johtaa hengitys- ja näköongelmiin tai välittömästi tajuttomuuteen ja kuolemaan.

Tutkimus puhuukin vessojen ja viemäreiden siivoajista vaiettuina sankareina, jotka vaarantavat elämänsä puhdistaessaan toisten ihmisten sotkuja.

Järjestöjen mukaan heidän tulisi vähintäänkin saada suojavaatetus ja työntekijän perusoikeudet.

Vain harvoilla matalan tulotason mailla on työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvää sääntelyä sanitaatiotyöläisille. Luotettavia tilastojakaan ei ole, mutta arvioidaan, että esimerkiksi Intiassa kuolee yksi viemäritukoksia avaava viemärityöntekijä joka viides päivä.

WHO:n johtaja tohtori Maria Neira vaatii, että sanitaatiotyöt enimmäkseen koneellistettaisiin, jotta työläisten ei tarvitsisi koskea ihmisjätöksiin paljain käsin. Lisäksi parannettavaa olisi työterveys- ja turvallisuuslainsäädännössä, koulutuksessa, suojavarusteissa, vakuutuksissa ja terveystarkastuksissa.

”Sanitaatiotyöntekijät ovat kaikkialla maailmassa kansanterveyden ylläpidon avainasemassa – mutta niin tehdessään he vaarantavat oman terveytensä. Tätä ei voi hyväksyä. Meidän täytyy kohentaa näiden ihmisten työoloja”, tohtori Neira vaatii.

Vesi ja sanitaatio työvesi ja viemäröinti Suomen IPS

Lue myös

Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.
Poika juo vettä suoraan hanasta

Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”

Vedenotto on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Nyt jo 17 maata käyttää yli 80 prosenttia saatavilla olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi tuottaa vakavat seuraukset, varoittaa World Resources Institute.
Lapsi ottaa vettä tynnyriin kytketystä hanasta

Käsienpesuvesi loppuu Ugandan kouluissa usein kesken – Suomalais-ugandalainen projekti ratkoo ongelmaa ”elefanttihanan” avulla

Likainen vesi aiheuttaa vuosittain satojen tuhansien lasten kuoleman. Ugandalaisten koululaisten kanssa kehitetty hana käyttää juuri sopivan määrän vettä kerrallaan. Keksintöä testataan muun muassa Ruisrockissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.