Järjestöt kritisoivat kidutuksen uhrien palauttamista

Turvapaikkaa hakevan kidutuksen uhrin palauttaminen kotimaahansa on epäinhimillistä, kritisoivat Pakolaisneuvonta ja Kidutettujen kuntoutuskeskus.

Maahanmuuttovirasto tiedotti tammikuussa, että kidutus ei ole yksinään peruste oleskeluluvalle, vaan jos hoitoa voi saada oman maan viranomaisilta tai kidutuksen uhka on poistunut, oleskeluluvan peruste ei täyty.

Taustalla oli kidutetuista dokumentin tehneen ohjaaja Mervi Junkkosen kritiikki. Hänen mukaansa Suomi palauttaa kymmeniä kidutettuja turvapaikanhakijoita kotimaahansa vuosittain.

Pakolaisneuvonta ja Kidutettujen kuntoutuskeskus muistuttavat, että ulkomaalaislain sekä Suomea sitovien ihmisoikeussopimuksien mukaan ihmisten epäinhimillinen kohtelu on kiellettyä. Kidutuksen uhrin traumat aktivoituvat herkästi maassa, jossa häntä on kidutettu, ja usein pelkkä palautus maahan täyttää epäinhimillisen kohtelun tunnusmerkit.

Järjestöt muistuttavat myös, että pakolaisoikeudessa ja ulkomaalaislaissa kidutus katsotaan vainoksi. Jos uhri palautetaan, päätöksentekijän on osoitettava, ettei hakija enää ole vaarassa joutua kidutuksen uhriksi. Monissa valtioissa kidutus on kuitenkin yleinen käytäntö, joten on vaikea osoittaa, etteikö uhkaa enää olisi.

Järjestöjen tiedotteen mukaan Pakolaisneuvonnan lakimiehet ovat vedonneet useita kertoja YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan (CAT) tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), koska Suomi on päättänyt palauttaa kidutusta kokeneita turvapaikanhakijoita ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin, kuten Iraniin ja Kongoon. CIT ja EIT ovatkin panneet käännytyspäätöksiä täytäntöönpanokieltoon.

Järjestöjen mukaan Suomessa elää tuhansia kidutuksen uhreja.