Uutiset

Ilmastonmuutos vauhditti dene-intiaanien metsästysmaiden suojelua

Suunnitelma Kanadan metsien suojelusta sai
alkunsa Yellowknifessa Ison Orjajärven laidalla 1996. Huoli dene-intiaanien metsästysmaista
käynnisti suojeluprosessin, jota ilmastonmuutos vauhditti.

Suunnitelma Kanadan metsien suojelusta sai alkunsa Yellowknifessa Ison Orjajärven laidalla 1996. Huoli dene-intiaanien metsästysmaista käynnisti suojeluprosessin, jota ilmastonmuutos vauhditti.

Hankkeen käynnisti tuolloin alueen luonnonsuojelusta ja talouskehityksestä vastannut ministeri Stephen Kakfwi, josta tuli myöhemmin Luoteisterritorioiden pääministeri.

Herätteen antoivat alueella avatut timanttikaivokset, joista osa sijoittui Kakfwin edustaman dene-heimon parhaille metsästysmaille.

Suojelualuestrategiaksi (PAS) nimetyssä hankkeessa intiaaniheimot määrittelivät niille tärkeät seudut tutkijoiden avustuksella. Kaivosyhtiöiden kanssa neuvotelleet viranomaiset rajasivat niitä luonnonpuistoiksi.

"PAS veti kaikki tahot mukaan yhteistyöhön", aktiivipolitiikasta vetäytynyt Kakfwi muistelee.

 

Suojeltavana Ranskan kokoinen metsäala

Luonnonsuojelun etenemisestä kertoo esimerkiksi Mackenzien biisonipuisto, jossa Pohjois-Amerikan kookkaimman nisäkkään kanta on saatu elpymään alle 200 yksilöstä yli 2 000:een.

Luoteisterritoriot kasvattaa suojellun pinta-alansa PASin mukaisesti kymmenestä 23 prosenttiin.

PAS otti toukokuussa merkittävän harppauksen, kun metsäyhtiöt, ympäristöväki ja viranomaiset sitoutuivat suojelemaan kolme kertaa Ranskan kokoisen 1,6 miljoonan neliökilometrin alan.

"Sitoumukset kattavat Yhdysvaltain luonnonpuistojen pinta-alan viisinkertaisena", hankkeeseen osallistuneen Pew-ympäristöjärjestön Steve Kallick sanoo.

Lähes puolet suojeltavasta alueesta sijaitsee boreaalisella havumetsävyöhykkeellä puuttoman tundran ja Kanadan tiheimmin asutun eteläkaistaleen välissä.

"Pohjoisiin havumetsiin ei näytä kohdistuvan suuria uhkia juuri nyt. Mutta kun ilmaston lämpeneminen helpottaa toimintaa siellä, paineet kasvavat varmasti", McGill-yliopiston tutkija Nigel Roulet selittää.

Hänen mukaansa alueen arvo myös nousee luonnonvarojen ehtyessä muualla, joten on tärkeää varmistaa suojelulait nyt.

Kanadan metsiensuojelua vauhditti halu turvata metsäkaribun ja muiden hupenevien villieläinten kannat. Lisäpotkua antoi huoli ilmastonmuutoksesta.

Neljä vuotta sitten valtaan tullut oikeistohallitus lupasi kaksinkertaistaa kansallispuistojen pinta-alan 183 000 neliökilometriin vuoteen 2012 mennessä.

"Se on meidän lahjamme tuleville sukupolville. Olemme viimeinen sukupolvi, joka pysty antamaan sen", kansallispuistoviraston johtaja Alan Latourelle julisti.

Ympäristöjärjestöt lopettavat arvostelun

Kanadan metsäteollisuuden järjestöä johtava Avrim Lazar uskoo, että "jokainen parannus ympäristön laadussa voi siirtyä tuotteidemme markkina-arvoon."

Toukokuun sopimukseen sitoutui 21 metsäalan yritystä ja 9 ympäristöjärjestöä.

Teollisuus lupasi suojella noin 300 000 neliökilometriä valtion maita, joille sillä on hakkuulupia, ja käyttää loppujen hyödyntämisessä Hyvän metsänhoidon neuvoston (FSC) sertifioimia kestäviä menetelmiä.

Ympäristöjärjestöt puolestaan lopettavat metsäyhtiöiden toimintaa arvostelevan kampanjointinsa.

FSC vähentää hakkuista ympäristölle koituvia tuhoja ja edellyttää, että alkuperäisasukkaiden ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.

Kanadan FSC:n johtaja Antony Marcil sanoo uskovansa, että 80 prosenttia hakkuista tehdään kestävästi kymmenen vuoden kuluessa.

Suojelusopimuksen toteutuksessa "yksityiskohdat ratkaisevat", muistuttaa karibututkija ja Kanadan luonnonsuojeluyhdistyksen johtaja Justina Ray.

"Ainakin meillä on nyt pohjoista varten erilainen malli kuin etelässä, jossa kehitykselle annettiin vapaat kädet ja luonnosta yritettiin pelastaa jäljelle jääneitä rippeitä", Ray muistuttaa.

Suomi ja sertifiointi


Suomen metsistä on tuoreimman, vielä alustavan, arvion mukaan tiukan suojelun piirissä eli kaikenlaisen metsätalouden ulkopuolella noin 4,5 prosenttia. Pohjoisessa osuus 10 prosentin luokkaa.

Vuonna 1993 käyttöön otettu FSC Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) oli ensimmäinen kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä.

PEFC-sertifiointijärjestelmä perustettiin eurooppalaisten metsänomistajajärjestöjen aloitteesta FSC:n kilpailijaksi 1999. Metsätalous ja -teollisuus tukevat PEFC-järjestelmää. Ympäristö- ja luontojärjestöt ovat asettuneet FSC:n taakse.

Suomeen on kehitetty oma kansallinen metsäsertifikaatti FFCS (Finnish Forest Certification System), jolle haettiin vuonna 1999 PEFC:n hyväksyntä. Lähes koko Suomen metsäala on sertifioitu FFCS/PEFC-järjestelmällä.

(Lähteet: luonnontila.fi, Suomen ympäristökeskus) 

ympäristösuojelumetsätalkuperäiskansat Kanada

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista