Uutiset Ruokaturva

Ilmasto vaikeuttaa ruuan tuotantoa Meksikon keinosaarilla

Atsteekkien ja muiden varhaisempien kansojen luomat chinampa-saaret tuottavat tärkeän osan Meksikon pääkaupungin vihanneksista. Ilmastonmuutos ja kiihtyvä kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.
Kauppias ja asiakas Meksiko Cityssä torilla
Ilmastonmuutoksen aiheuttama säiden oikuttelu vaikeuttaa maanviljelyä, sanovat tuottajat, jotka myyvät kasvattamiaan vihanneksia Meksikon pääkaupungin toreilla. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

Ilmaston oikuttelu, tuholaisten lisääntyminen ja kaupunkirakentaminen vaikeuttavat viljelyä Xochimilcon keinosaarilla, jotka tuottavat huomattavan osan Meksikon pääkaupungin vihanneksista.

”En ollut ikinä nähnyt mitään sen kaltaista, eivätkä vanhempanikaan olleet”, Azael Meléndez muistelee tornadoa, joka iski Méxicon eteläpuolella sijaitsevalle alueelle keväällä 2015. Myrsky repi juuriltaan pajut, joita on istutettu kelluvien saarien eli chinampojen suoja-aidoiksi.

Chinampat ovat asteekkien ja varhaisempien kansojen luomuksia ajalta ennen espanjalaisvalloittajien saapumista 1500-luvulla. Laakso, jossa nyt sijaitsee 22 miljoonan asukkaan metropoli, oli silloin suurten järvien ja kosteikkojen peitossa.

Chinampat on rakennettu aitaamalla pajuilla alue matalasta järven kohdasta ja kasaamalla aitaukseen mätäneviä kasveja ja mutaa. Chinampojen väliin jätettiin kanootin mentävä kanava kylvöä ja sadonkorjuuta varten. Saarien maa on ravintorikasta, ja kanavat tarjoavat kasveille vettä.

Keinosaarilla 5 000 viljelijää

Xochimilcossa ja sen naapurustossa on keinosaaria kaikkiaan noin 750 hehtaaria ja niillä 5 000 viljelijää. Päivässä tuotetaan 80 tonnia vihanneksia: pinaattia, lehtijuurikasta, retiisiä, persiljaa, kukkakaalia, korianteria, selleriä, salaattia ja portulakkaa.

Lisäksi alueelta saadaan kalaa, kukkia ja lääkeyrttejä. Tutkimusten mukaan viljely on seudulla sekä satoisaa että ympäristöystävällistä. YK:n ruokajärjestö FAO luokittelee Xochimilcon maailman tärkeisiin maatalouden perinnekohteisiin. Ne auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja parantavat ruokaturvaa.

Meléndez kasvattaa kahden muun viljelijän kanssa vihanneksia ja yrttejä 1 800 neliömetrin chinampalla, joka antaa satoa 500 kiloa viikossa. Se menee ravintoloihin sekä tukku- ja tuottajatoreille.

Viljelijöiden mukaan ilmastonmuutos ja kiihtyvä kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.

”Valtio auttaa meitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mutta ei riittävästi”, Meléndez sanoo.

”Se vaatii meiltä valtavasti työtä. Yritämme torjua ongelmia käyttämällä biologisia suodattimia ja nostamalla kanavien vedenpintaa riittävälle tasolle keinokastelua varten. Pyrimme myös hillitsemään lämmön nousua varjostamalla kasveja verkoilla”, hän selittää.

Ruokakasvit vaarassa muuallakin

Samat ongelmat koettelevat maataloutta muuallakin Meksikossa. Maatalousministeriön ja ilmastonmuutosinstituutin raportin mukaan tärkeiden ruokakasvien, kuten maissin, papujen, vehnän, soijan, durran ja kauran, sadot ovat vaarassa vesiongelmien vuoksi.

Eteläisessä Chiapasin osavaltiossa viljelijät kärsivät kuivuudesta, mutta myös rankkasateista, tulvista ja lämpötilan noususta. ”Ongelmat koskevat Chiapasin ohella koko maata”, alueella 40 hehtaarin tilaa pitävä Consuelo González sanoo.

Hän edustaa aluetta valtakunnallisessa tuottajakomiteassa ja muistuttaa, että metsäkato ja tuhoisat viljelymenetelmät lisäävät ongelmia.

Meksiko sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään 22 prosenttia kaudella 2013–2030.

Maan maatalouden päästöt olivat yli 80 miljoonaa tonnia vuonna 2013, ja niiden odotetaan nousevan 111 miljoonaan vuonna 2020. Vuonna 2030 ne pitäisi taas painaa 86 miljoonaa tonniin.

Ruokaturva maatalousruokailmastonmuutos Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä

Kymmenet miljoonat ihmiset eteläisen Afrikan maissa kärsivät epävarmasta ruokaturvasta. Etelä-Sambiassa taustalla on kuivuus. Pienviljelijä Planeta Hatuleken maissisato oli kolmanneksen siitä, mitä perhe olisi tarvinnut.
Hiekkamaata ja puita korkealta kuvattuna

Konfliktit ja ilmastokriisi ovat ajaneet miljoonat ruokapulaan Keski-Sahelissa

Afrikassa keskisen Sahelin alueella aseellisten ryhmien hyökkäykset vaikeuttavat jo valmiiksi hauraiden yhteisöjen elinkeinoja. YK-järjestöt muistuttavat, että ellei kriisin juurisyihin puututa, ihmiset tarvitsevat hätäapua joka vuosi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä