Uutiset

Humanitaarinen työ yhä vaarallisempaa – paikalliset työntekijät kärsivät eniten

Humanitaarisiin operaatioihin kohdistui viime vuonna 158 iskua, joissa sai surmansa 101 avustustyöntekijää. Iskujen kuolonuhrien määrä nousi hieman edellisvuodesta.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa. (Kuva: Alun McDonald / Oxfam International / CC BY-NC-ND 2.0)

Viime vuonna maailman humanitaarisiin avustusoperaatioihin kohdistui maailmalla jopa 158 iskua, joissa sai surmansa yhteensä 101 avustustyöntekijää, tiedottivat suomalaiset järjestöt Maailman humanitaarisen avun päivänä viikonloppuna.

Iskujen kuolonuhrien määrä nousi hieman edellisvuodesta.

Humanitarian Outcomes -järjestön julkaiseman raportin mukaan henkensä menettäneiden lisäksi yhteensä 89 avustustyöntekijää kidnapattiin ja 288 joutui väkivallan tai muun turvallisuutta uhkaavan välikohtauksen uhriksi. Suurimmassa vaarassa ovat aina paikalliset avustustyöntekijät.

”Turvallisuustekijöistä on viime vuosina tullut merkittävä rajoite humanitaariselle toiminnalle ja avunannolle, toteaa toteaa ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan päällikkö Claus Jerker Lindroos

Punaisen Ristin tai YK:n tunnuksia ei enää kaikissa konflikteissa kunnioiteta samalla tavalla kuin aiemmin.

"Avun perille toimittamista pyritään yhä useammin tietoisesti vaikeuttamaan konfliktin jonkin osapuolen toimesta”, Lindroos kertoo.

Jopa sairaalat ovat joutuneet valitettavan usein iskujen kohteiksi. Potilaiden lisäksi myös terveydenhoidon henkilökunta joutuu alttiiksi vaaroille. Human Rights Watchin mukaan vuosina 2013–2016 yhteensä 25 sairaalaiskussa kuoli 230 ja 180 loukkaantui. Tekijät eivät joutuneet vastuuseen teoistaan.

”Riskialttiissa ympäristöissä järjestöjen ammattimaisuus, luotettavuus ja kyky luoda suhteet kaikkiin konfliktin osapuoliin korostuvat. Työntekijöiden turvallisuuden tärkein tae on se miten tasapuoliseksi avustustoiminta mielletään. Vain riippumattomat ja puolueettomat toimijat pystyvät keskustelemaan kaikkien konfliktin osapuolten kanssa ja saavuttamaan avuntarvitsijat”, sanoo SPR:n kansainvälisen työn johtaja Kalle Löövi.

Konfliktien, pakolaisuuden ja kuivuuden yhteisvaikutuksesta humanitaarisen avun tarve on maailmassa ennätyksellisen suuri. Apua tarvitsee tällä hetkellä 141,1 miljoonaa ihmistä 37 maassa. Eniten apua tarvitaan Syyriassa, Etelä-Sudanissa, Jemenissä, Somaliassa, Irakissa ja Nigeriassa.

avustustyökatastrofiapupakolaisetkonfliktiilmastonmuutos Punainen RistiHuman Rights Watch

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tuoreimmat

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen