Uutiset

Humanitaarinen työ yhä vaarallisempaa – paikalliset työntekijät kärsivät eniten

Humanitaarisiin operaatioihin kohdistui viime vuonna 158 iskua, joissa sai surmansa 101 avustustyöntekijää. Iskujen kuolonuhrien määrä nousi hieman edellisvuodesta.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa. (Kuva: Alun McDonald / Oxfam International / CC BY-NC-ND 2.0)

Viime vuonna maailman humanitaarisiin avustusoperaatioihin kohdistui maailmalla jopa 158 iskua, joissa sai surmansa yhteensä 101 avustustyöntekijää, tiedottivat suomalaiset järjestöt Maailman humanitaarisen avun päivänä viikonloppuna.

Iskujen kuolonuhrien määrä nousi hieman edellisvuodesta.

Humanitarian Outcomes -järjestön julkaiseman raportin mukaan henkensä menettäneiden lisäksi yhteensä 89 avustustyöntekijää kidnapattiin ja 288 joutui väkivallan tai muun turvallisuutta uhkaavan välikohtauksen uhriksi. Suurimmassa vaarassa ovat aina paikalliset avustustyöntekijät.

”Turvallisuustekijöistä on viime vuosina tullut merkittävä rajoite humanitaariselle toiminnalle ja avunannolle, toteaa toteaa ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan päällikkö Claus Jerker Lindroos

Punaisen Ristin tai YK:n tunnuksia ei enää kaikissa konflikteissa kunnioiteta samalla tavalla kuin aiemmin.

"Avun perille toimittamista pyritään yhä useammin tietoisesti vaikeuttamaan konfliktin jonkin osapuolen toimesta”, Lindroos kertoo.

Jopa sairaalat ovat joutuneet valitettavan usein iskujen kohteiksi. Potilaiden lisäksi myös terveydenhoidon henkilökunta joutuu alttiiksi vaaroille. Human Rights Watchin mukaan vuosina 2013–2016 yhteensä 25 sairaalaiskussa kuoli 230 ja 180 loukkaantui. Tekijät eivät joutuneet vastuuseen teoistaan.

”Riskialttiissa ympäristöissä järjestöjen ammattimaisuus, luotettavuus ja kyky luoda suhteet kaikkiin konfliktin osapuoliin korostuvat. Työntekijöiden turvallisuuden tärkein tae on se miten tasapuoliseksi avustustoiminta mielletään. Vain riippumattomat ja puolueettomat toimijat pystyvät keskustelemaan kaikkien konfliktin osapuolten kanssa ja saavuttamaan avuntarvitsijat”, sanoo SPR:n kansainvälisen työn johtaja Kalle Löövi.

Konfliktien, pakolaisuuden ja kuivuuden yhteisvaikutuksesta humanitaarisen avun tarve on maailmassa ennätyksellisen suuri. Apua tarvitsee tällä hetkellä 141,1 miljoonaa ihmistä 37 maassa. Eniten apua tarvitaan Syyriassa, Etelä-Sudanissa, Jemenissä, Somaliassa, Irakissa ja Nigeriassa.

avustustyökatastrofiapupakolaisetkonfliktiilmastonmuutos Punainen RistiHuman Rights Watch

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset