Uutiset

Humanitaarinen työ yhä vaarallisempaa – paikalliset työntekijät kärsivät eniten

Humanitaarisiin operaatioihin kohdistui viime vuonna 158 iskua, joissa sai surmansa 101 avustustyöntekijää. Iskujen kuolonuhrien määrä nousi hieman edellisvuodesta.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa. (Kuva: Alun McDonald / Oxfam International / CC BY-NC-ND 2.0)

Viime vuonna maailman humanitaarisiin avustusoperaatioihin kohdistui maailmalla jopa 158 iskua, joissa sai surmansa yhteensä 101 avustustyöntekijää, tiedottivat suomalaiset järjestöt Maailman humanitaarisen avun päivänä viikonloppuna.

Iskujen kuolonuhrien määrä nousi hieman edellisvuodesta.

Humanitarian Outcomes -järjestön julkaiseman raportin mukaan henkensä menettäneiden lisäksi yhteensä 89 avustustyöntekijää kidnapattiin ja 288 joutui väkivallan tai muun turvallisuutta uhkaavan välikohtauksen uhriksi. Suurimmassa vaarassa ovat aina paikalliset avustustyöntekijät.

”Turvallisuustekijöistä on viime vuosina tullut merkittävä rajoite humanitaariselle toiminnalle ja avunannolle, toteaa toteaa ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan päällikkö Claus Jerker Lindroos

Punaisen Ristin tai YK:n tunnuksia ei enää kaikissa konflikteissa kunnioiteta samalla tavalla kuin aiemmin.

"Avun perille toimittamista pyritään yhä useammin tietoisesti vaikeuttamaan konfliktin jonkin osapuolen toimesta”, Lindroos kertoo.

Jopa sairaalat ovat joutuneet valitettavan usein iskujen kohteiksi. Potilaiden lisäksi myös terveydenhoidon henkilökunta joutuu alttiiksi vaaroille. Human Rights Watchin mukaan vuosina 2013–2016 yhteensä 25 sairaalaiskussa kuoli 230 ja 180 loukkaantui. Tekijät eivät joutuneet vastuuseen teoistaan.

”Riskialttiissa ympäristöissä järjestöjen ammattimaisuus, luotettavuus ja kyky luoda suhteet kaikkiin konfliktin osapuoliin korostuvat. Työntekijöiden turvallisuuden tärkein tae on se miten tasapuoliseksi avustustoiminta mielletään. Vain riippumattomat ja puolueettomat toimijat pystyvät keskustelemaan kaikkien konfliktin osapuolten kanssa ja saavuttamaan avuntarvitsijat”, sanoo SPR:n kansainvälisen työn johtaja Kalle Löövi.

Konfliktien, pakolaisuuden ja kuivuuden yhteisvaikutuksesta humanitaarisen avun tarve on maailmassa ennätyksellisen suuri. Apua tarvitsee tällä hetkellä 141,1 miljoonaa ihmistä 37 maassa. Eniten apua tarvitaan Syyriassa, Etelä-Sudanissa, Jemenissä, Somaliassa, Irakissa ja Nigeriassa.

avustustyökatastrofiapupakolaisetkonfliktiilmastonmuutos Punainen RistiHuman Rights Watch

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.