Etiopiassa lapset aloittivat koulun kummien avustuksella | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Etiopiassa lapset aloittivat koulun kummien avustuksella

Tänä syksynä 200 lasta aloitti koulunsa eteläisessä Etiopiassa Pelastakaa Lasten kummien ja kehitysyhteistyövarojen turvin. Lapset käyvät koulussa mielellään, sillä kotona ruokaa saa usein vain aamulla ja illalla äitien ollessa päivät peltotöissä. Lasten myötä vanhemmatkin ovat innostuneet oppimisesta.

Konsossa Gersalen kylässä 200 lasta aloitti koulun tänä syksynä Pelastakaa Lasten kummien ja kehitysyhteistyövarojen turvin. Uuteen koulurakennukseen on myös hankittu aurinkokennot, joiden avulla täysin sähköttömällä alueella tuikkivat iltakoulun aikaan pienet lamput. Ne ovat lapsille suuri ihmetyksen ja ihastuksen aihe.

- Tykkään kovasti, kun saan koulussa ruokaa, sanoo kymmenvuotias Gelgelo-poika Gersalen kylässä, eteläisessä Etiopiassa. – Mieliruokaani on gugurfa, jota syömme kotonakin joka päivä – ja tietysti pidän kovasti ererota-juomasta, jota äiti tekee kotona.

- Aamiaiseksi söin gugurfaa, jota äiti valmistaa maissista ja durrasta. Sitten läksin kouluun. Täällä olen opiskellut amharan ja englannin kieltä. Ne ovat mieliaineitani. Lisäksi koulussa on matematiikkaa ja ympäristöoppia. Minusta tulee isona lääkäri.

Myös Gelgelon luokkatoveri, Ayelech-tyttö, joka ei tiedä ikäänsä, pitää kouluruoasta. – On mukava saada ruokaa koulupäivän aikana, ihan mitä ruokaa tahansa, kuuluu hänen ujosti kuiskattu mielipiteensä kouluruokailusta.

Lapset syövät yleensä vain aamuvarhain ja iltamyöhään, sillä äidit ovat töissä pelloilla ja isät matkatöissä, eikä kotona ole ketään päivisin antamassa lapsille ruokaa. Ruoan valmistus on suuritöistä ja aikaa vievää. Äidit jauhavat pavut ja maissin pienillä kivillä, joten ruokaa ehditään harvoin valmistaa suuria määriä, eikä ateriasta jää ylimääräistä päiväateriaa varten.

Aamuaskareiden jälkeen Ayelech kertoo syöneensä soijapavusta tehtyä harzau -ateriaa. Sen ja gugurfan lisäksi Ayelech ei ennen kouluruokailua muita ruokia saanutkaan.

Mitä voimme tehdä, jotta lapset eivät keskeyttäisi kouluaan keväisin?

Perheiden ruokavalio on köyhyydestä johtuen niukka ja yksipuolinen ja monet lapset kärsivät aliravitsemuksesta. Yli 70 % Konson väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, eikä heillä ole varaa lihaan. Koko vuoden perheet säästävät ostaakseen yhdessä muiden perheiden kanssa härän - lihaa pöytään edes jouluna ja pääsiäisenä.

Lapsilla on Etiopiassakin oikeus kehitykseen ja kasvuun sekä riittävän monipuoliseen ravintoon. Turvatakseen Gersalen kylän lapsille nämä oikeudet Pelastakaa Lapset tukee yhteistyössä paikallisten kyläläisten ja kouluhallinnon kanssa Konson Gersalen kyläkoulun lasten kouluruokailua.

Konsossa lähes kaikki ovat pienviljelijöitä, mutta pienet kivillä rajatut rinnepellot eivät tuota riittävästi satoa koko vuodeksi. Vuodesta toiseen, maaliskuusta kesäkuuhun, kärsitään ruoan puutteesta ja nälkä on tuttu vieras perheissä. Lapset eivät tuolloin jaksa käydä koulua. Etenkin neljä viime vuotta alue on kärsinyt kovasta kuivuudesta. Kauan odotetut sateet tulivat lopulta niin rajuina, että vesimassat huuhtoivat mullan jo valmiiksi eroosion rasittamilta ja köyhdyttämiltä peltotilkuilta.

Nälkäkuukausien toistuminen vuosittain on havahduttanut Gersalen kylän asukkaat miettimään kestävää ratkaisua ruokapulaan. Kyläläiset ovat tehneet pitkiä talkoopäiviä, ja kyläkoulu saatiin rakennettua valmiiksi. Kylän 200 lasta pääsi vihdoin aloittamaan koulunkäynnin. ”Mitä voimme tehdä koululaisten hyväksi, jotta he eivät keskeyttäisi koulua keväällä, kun kotona ei ole riittävästi ruokaa tarjolla?” oli kysymys, jota kyläläiset kokoontuivat pohtimaan.

Tärkeimpänä tekijänä ruokapulan poistamisessa pidetään paikallista ruokatuotantoa. Ruokatarpeet hankitaan sadonkorjuun aikana paikallisilta viljelijöiltä. Siten tuetaan myös paikallista yrittäjyyttä ja ruoka on lapsille paitsi ravitsevaa, myös tuttua ja turvallista kotiruokaa. Ulkomailta tuotettu hätäapuvilja ei tunnu omalta ja sen käyttämistä on aina pidetty vain tilapäisratkaisulta, johon ei haluta pysyvästi tukeutua.

Kylän äidit ja naiset ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi keittäjiksi kouluruokailukokeiluun. Kunnan ravitsemusterapeutti ja terveystarkastaja ovat kouluttaneet 14 naista tehtävään.

– Haluamme oppia tekemään ruokaa uudella tavalla. Olemme huomanneet, että lapsemme eivät voi aina hyvin, eikä kotiruokaa ole riittävästi, että he kasvaisivat ja kehittyisivät normaalisti, totesi vapaaehtoisten keittäjien ryhmä kuin yhdestä suusta.

- Me äidit vietämme pitkät päivät peltotöissä. Pellot ovat pieniä ja maa köyhtynyttä. Maa halkeilee kuivuudesta ja kovettuu. Kovan kuivuuden takia maata on muokattava päivittäin.

Konsossa rinnepellot on padottu kivillä pieniksi terasseiksi, joita täytyy korjata ja kohentaa alituiseen. Muuten multa huuhtoutuu pois. Terassien huolto on naisten työtä.

Äidit kertovat tarvitsevansa koulutusta pystyäkseen ankarissa olosuhteissa pitämään parempaa huolta niin omista kuin muista kyläkoulua käyvistä lapsista. Koulutetut äidit eivät ainoastaan osaa valmistaa ravitsevaa ruokaa kyläkoulun lapsille, vaan he vievät samalla tietoa terveellisestä ruokavaliosta kyliinsä muille äideille. Kyläkoulun pihalla, kolmen kiven nuotioilla valmistetaan padoissa ja pannuissa halako -ateria moringapuun lehdistä, sipuleista, tomaateista ja chilistä. Lisäksi tehdään eri maissilajeja sekoit tamalla lakota –leipää sekä kolomata -puuroa, joka on papujen ja maissin seos.

- Tiedämme, että yksipuolinen ruoka aiheuttaa aliravitsemusta ja haluamme oppia valmistamaan uusia ruokalajeja omista pavuista, viljasta ja vihanneksista. Olemme varmoja, että näitä ruokia lapset rakastavat!

Äidit ja isätkin seuraavat lasten esimerkkiä ja haluavat koulun penkille. Ja mikä parasta, kouluruokailun hallintokomitea, joka koostuu kunnanhallinnon edustajista, lasten vanhemmista ja itse koululaisista, on jo päättänyt järjestää kouluruokailun 200 lapselle pysyvästi.

Koulunkäynninkin suhteen vanhemmat seuraavat lasten esimerkkiä ja ovat innokkaita oppimaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa. Jo 150 isää ja äitiä on ilmoittautunut iltakouluun. Kiitos kylän ainoiden lamppujen, se on mahdollista.

Lapsen oikeuksien päivä Gersalessa 20.11.2005

Koululaiset viettivät Lapsen oikeuksien päivää 20. marraskuuta. He lauloivat, tanssivat ja leikkivät koulun pihalla koko päivän. Heillä oli päivää varten teetetyt t-paidat, joihin oli painettu amharan ja konson kielillä teksti “Koulu kuuluu tytöille ja pojille”. Lapsilla oli käsissään Suomen, Etiopian ja Pelastakaa Lasten lippuja, kun he pitivät kunnan- ja piirikunnan edustajille ja vanhemmilleen puheita toiveistaan.

KIITOS TUESTASI, HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

__________________________________________ 9.12.2005 Gersalen kylässä Merja Saarikoski, Itä-Afrikan ohjelmien maajohtaja, Pelastakaa Lapset

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia