Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Costa Ricassa nautitaan ekologisesta hyvinvoinnista – Väli-Amerikan ihmemaa nousi jälleen Happy Planet Index -vertailun kärkeen

Brittiläisen ajatushautomon luoma Happy Planet Index mittaa hyvinvoinnin ekotehokkuutta. Perinteisistä hyvinvointimittareista poiketen siinä eivät menesty parhaiten vauraat teollisuusmaat, sillä ympäristölle aiheutuva kuormitus laskee niiden kokonaispisteitä.
Reppuselkäinen meloja kajakissa sademetsän keskellä.
Costa Rican luonto houkuttelee maahan myös paljon turisteja. Kuva Draken lahdelta Costa Rican eteläosasta. (Kuva: Filip Mroz / Unsplash.com / Unsplash License)

Suomi saattaa olla maailman onnellisin maa, mutta Costa Rica on maailman paras maa tasapainottamaan ihmisten hyvinvointia ja luonnolle aiheutuvaa kuormitusta.

Costa Rica on hyvinvoinnin ekotehokkuutta mittaavan Happy Planet Indexin (HPI) kärjessä jo neljännen kerran. Sen kannoilla seuraavat Vanuatu, Kolumbia, Sveitsi ja Ecuador.

Latinalaisen Amerikan maat pärjäävät HPI:n vertailussa ylipäänsä hyvin; niitä on kymmenen parhaan maan joukossa kaikkiaan seitsemän. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvallat on vasta sijalla 122 huomattavan suuren ekologisen jalanjälkensä vuoksi.

Kolmen muuttujan kokonaisuus

Happy Planet Indexistä on toisinaan uutisoitu harhaanjohtavasti onnellisuusindeksinä tai väitetty sen listaavan maailman onnellisimmat maat. Tosiasiassa HPI mittaa pikemminkin hyvinvoinnin ekotehokkuutta.

Indeksi tarkastelee kolmea erillistä muuttujaa: elinajan odotetta, ihmisten subjektiivista kokemusta omasta hyvinvoinnistaan sekä ekologista jalanjälkeä. Näiden perusteella kullekin maalle lasketaan pisteytys.

Kolmen muuttujan käyttö korostaa hyvinvoinnin ja ympäristökuormituksen kokonaisuutta. Yksikään maailman maista ei saa HPI:ssä kiitettävää arvosanaa kaikista kolmesta muuttujasta.

Indeksin kärjessä komeileva Costa Rica ei sijoitu millään yksittäisellä muuttujalla edes kymmenen parhaan joukkoon. Maassa kuitenkin yhdistyy suhteellisen korkea hyvinvoinnin taso maltillisen kokoiseen ekologiseen jalanjälkeen.

Costa Rican hyvinvointia selittävät muun muassa ihmisten väliset vahvat sosiaaliset verkostot sekä panostukset terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ympäristönsuojeluun. Costa Rica myös tuottaa lähes kaiken energiansa uusiutuvista energialähteistä.

Costa Rica tunnetaan siitä, että maalla ei ole ollut lainkaan armeijaa vuoden 1948 lyhyen sisällissodan jälkeen. Alueen muista valtioista poiketen Costa Ricassa on nautittu rauhasta ja vakaasta demokratiasta yli puoli vuosisataa. Vaikka Happy Planet Index ei ota huomioon maiden rauhan tai demokratian tilaa, näillä tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus ihmisten kokemukseen omasta hyvinvoinnistaan.

Kakkossijalle noussut Vanuatu puolestaan saa selvästi huonommat pisteet elinajanodotteen suhteen, mutta sielläkin ihmiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä, ja ekologinen jalanjälki on kooltaan vielä pienempi kuin Costa Ricassa.

Myös Suomi on valaiseva esimerkki: hyvinvoinnin suhteen olemme peräti ykkössijalla ja elinajanodotteen suhteen 22. sijalla, mutta ekologisen jalanjäljen suhteen vasta 130. sijalla. Suomen kokonaissijoitus indeksissä on 33.

152 maata kattavan vertailun pahnanpohjimmaisena on Qatar, jonka ekologinen jalanjälki on kuin jättiläisen jättämä. Sitä selittävät muun muassa maan öljyteollisuus sekä ilmastoinnin ja makean veden tuotantolaitosten vaatimat suuret energiamäärät.

Muutakin kuin bruttokansantuotetta

Vuonna 2006 ensimmäisen kerran julkaistu Happy Planet Index on esimerkki niinsanotuista vaihtoehtoisista hyvinvointimittareista, jotka tarkastelevat kansakuntien menestystä kokonaisvaltaisemmin kuin pelkällä bruttokansantuotteella mitattuna.

Vauraissa länsimaissa nautitaan tyypillisesti pitkästä elämästä ja korkeasta hyvinvoinnin tasosta, mutta niiden asukkailla on myös suuret ekologiset jalanjäljet. Köyhemmissä maissa asetelma on usein päinvastainen: lukuisat Afrikan maat, joissa elinajanodote on lyhyt ja hyvinvointi alhainen, saavat parhaat pisteet ekologisesta jalanjäljestä.

Kaikkein pienin ekologinen jalanjälki on HPI:n mukaan jemeniläisillä ja burundilaisilla. Näissä maissa kuitenkin myös elinajanodote ja hyvinvoinnin taso ovat matalalla, joten ne eivät nouse kokonaisvertailussa korkealle.

Happy Planet Indexin laatimisessa alusta asti mukana ollut Erfurtin yliopiston tutkija Saamah Abdallah totesi indeksin julkistustilaisuudessa HPI-vertailun osoittavan, että elämänlaadun ei tarvitse toteutua maapallon kustannuksella.

”On maita, joissa on saavutettu pitkä elinaika ja korkea elämänlaatu selvästi matalammalla ekologisella jalanjäljellä kuin monissa rikkaissa maissa. Costa Rica on tästä ilmeisin esimerkki.”

Abdallah nosti esiin myös kolme esimerkkiä maista, joissa ihmiset elävät pitkään ja joiden ekologinen jalanjälki on huomattavan pieni: Ecuador, Armenia ja Sri Lanka. Näistä Ecuador on kokonaisindeksin 5. sijalla ja Armenia 20. sijalla. Sri Lankan sijoitus sen sijaan on huonompi (60.), sillä srilankalaisten oma kokemus hyvinvoinnistaan ei ole kaksinen.

Kestävän kehityksen tavoitteet Costa Rica

Kommentit

Lähettänyt Marjatta (ei varmistettu) 4.11.2021 - 18:03

Mielenkiintoinen tieto.
Keski-Amerikassa ei taida, entisille siirtomaille tyypillisesti, juurikaan olla teollisuutta, mikä pienentänee ekologista jalanjälkeä huomattavasti? Mutta myös siellä ihmiset kuluttavat, kaiketi tuontitavaraa, joka aiheuttaa jalanjälkeä jossain muualla. Olisi mielenkiintoista tietää mitä nuo luvut näyttäisivät, jos kulutuksen jalanjälki otettaisiin huomioon.
Kuten, että Suomi tietääkseni käyttää uusiutuvista vesivaroistaan vain noin viitisen prosenttia, mutta mikähän olisi suomalaisten muuaalle maailmaan jättämä vesijalanjälki?

Lue myös

Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.