Uutiset

Brasilian alkuperäiskansat pelkäävät maaoikeuksiensa puolesta – Intiaaniasioita hoitaa nyt suurmaanomistajia suosiva maatalousministeriö

Brasilian uusi presidentti Jair Bolsonaro on päättänyt siirtää alkuperäiskansojen maita koskevat asiat intiaanien säätiöltä maatalousministeriölle. Hän syyttää intiaaneja maa-alueiden ”kahmimisesta”, vaikka suurmaanomistajien ja agribisneksen hallussa on yli 60 prosenttia Brasilian pinta-alasta.
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro
Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro aloitti Brasilian presidenttinä vuoden 2019 alussa. (Kuva: Pedro França / Agência Senado / CC BY 2.0)

(IPS) -- Brasilian uusi äärioikeistolainen hallitus on suututtanut ensi töikseen alkuperäisasukkaat, joiden pitkä kamppailu maaoikeuksista uhkaa nyt valua tyhjiin.

Aruak-, baniwa- ja apurinã-intiaanit ovat lähettäneet presidentti Jair Bolsonarolle avoimen kirjeen. Siinä vastustetaan päätöstä siirtää alkuperäiskansojen maita koskevat asiat intiaanien Funai-säätiöltä maatalousministeriölle, joka on sidoksissa suurmaanomistajien ja agribisneksen etuihin.

Brasiliassa on rekisteröity 305 alkuperäiskansaa, ja niihin kuuluu vajaa miljoona maan liki 212 miljoonasta asukkaasta. Perustuslaki vuodelta 1988 turvaa intiaaneille oikeuden perinteisiin maa-alueisiinsa sekä kieleensä ja kulttuuriinsa.

Lisäksi Brasiliaa sitovat kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimus takaa alkuperäiskansoille oikeuden tulla kuulluiksi silloin, kun lähistölle puuhataan kaivoksia tai muita hankkeita.

Maanjako uusiksi?

Brasiliassa on määritelty 486 intiaaneille kuuluvaa maa-aluetta. Ne kattavat 13 prosenttia pinta-alasta, ja niistä 90 prosenttia sijoittuu Amazonin sademetsiin. 235 alueen osalta rajanveto on kesken. Maatalousministeriössä asiasta vastaava Luiz Nabhan García on jo ilmoittanut, että kymmenen viime vuoden aikana määritellyt alueet joutuvat uuteen syyniin.

Ministeriöön vastikään nimitetty García johtaa myös tilallisten järjestöä, joka kokoaa erityisesti karjanomistajia ja on ollut vähän väliä osapuolena väkivaltaisissa maakiistoissa.

Bolsonaro itse on ilmaissut kiinnostuksensa Raposa Serra do Solin alueeseen. Se annettiin pitkien kiistojen jälkeen intiaaneille korkeimman oikeuden päätöksellä 2009. Yli 17 000 neliökilometrin alue sijaitsee Roraiman osavaltiossa, ja siellä asuu noin 20 000 viiden eri intiaanikansan jäsentä.

Bolsonaro ajaa intiaanien ”integroimista” valkoisten yhteiskuntaan ja syyttää heitä valtavien maa-alueiden kahmimisesta.

Intiaanien kirjeessä muistutetaan, että maita ovat vallanneet aivan muut tahot: suurmaanomistajat ja agribisnes, joiden hallussa on yli 60 prosenttia Brasilian pinta-alasta.

Laillisia esteitä

”Poliittiset johtajat puhuvat kaikenlaista, mutta intiaanien maiden uudelleenarviointi vaatisi perustuslain muutosta tai todisteita siitä, että rajanvetoon liittyy väärinkäytöksiä”, Adriana Ramos muistuttaa. Hän johtaa alkuperäisväestön asioihin ja ympäristökysymyksiin paneutunutta laitosta.

Ramosin mukaan intiaanien maiden määrittely eteni aiemminkin vitkaan ja hidastuu nyt entisestään. ”Pahinta on, että alkuperäisväestön oikeuksien kyseenalaistaminen antaa kimmokkeen vääryyksiin, jotka pahentavat vastakkainasettelua ja lisäävät intiaanien turvattomuutta”, hän pohtii.

Esimakua saatiin heti vuoden alussa Belo Monten lähellä, missä puunhakkaajat marssivat arara-kansan maille ja aseellinen yhteenotto oli lähellä, Ramos jatkaa.

Valmiina vastarintaan

Suurimmassa vaarassa on Brasilian toiseksi suurin alkuperäiskansa, guaranít, erityisesti keskisessä Mato Grosso do Sulin osavaltiossa. Guaranít kamppailevat useiden maa-alueiden määrittelystä ja vaativat eräiden aiemmin rajattujen alueiden laajentamista. Useita kymmeniä intiaanien johtajia on surmattu kiistojen aikana, ja kansan elinolot ovat jatkaneet huononemistaan.

”Valmistaudumme tekemään vastarintaa ja etsimme kansainvälistä tukea. Olen niin huolissani, etten saa nukuttua öisin”, guaraneihin kuuluva nuori naisopettaja Inaye Gomes Lopes sanoo.

Hän pitää erityisen vaarallisena sitä, että maiden määrittely siirrettiin Funailta maatalousministeriölle, ”jota johtavat suurmaanomistajat ovat alkuperäiskansojen päävihollisia”.

Hallitus sallii Funain yhä hoitaa intiaanien hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Sen työtä valvoo nyt nais-, perhe- ja ihmisoikeusasioiden ministeriö, jonka johtoon nimitetty Damares Alves on ristiriitoja herättävä lakimies ja evankelinen pastori.

alkuperäiskansatpolitiikkaaktivismidemokratiahallintolaki Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”