Uutiset

Brasilian alkuperäiskansat pelkäävät maaoikeuksiensa puolesta – Intiaaniasioita hoitaa nyt suurmaanomistajia suosiva maatalousministeriö

Brasilian uusi presidentti Jair Bolsonaro on päättänyt siirtää alkuperäiskansojen maita koskevat asiat intiaanien säätiöltä maatalousministeriölle. Hän syyttää intiaaneja maa-alueiden ”kahmimisesta”, vaikka suurmaanomistajien ja agribisneksen hallussa on yli 60 prosenttia Brasilian pinta-alasta.
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro
Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro aloitti Brasilian presidenttinä vuoden 2019 alussa. (Kuva: Pedro França / Agência Senado / CC BY 2.0)

(IPS) -- Brasilian uusi äärioikeistolainen hallitus on suututtanut ensi töikseen alkuperäisasukkaat, joiden pitkä kamppailu maaoikeuksista uhkaa nyt valua tyhjiin.

Aruak-, baniwa- ja apurinã-intiaanit ovat lähettäneet presidentti Jair Bolsonarolle avoimen kirjeen. Siinä vastustetaan päätöstä siirtää alkuperäiskansojen maita koskevat asiat intiaanien Funai-säätiöltä maatalousministeriölle, joka on sidoksissa suurmaanomistajien ja agribisneksen etuihin.

Brasiliassa on rekisteröity 305 alkuperäiskansaa, ja niihin kuuluu vajaa miljoona maan liki 212 miljoonasta asukkaasta. Perustuslaki vuodelta 1988 turvaa intiaaneille oikeuden perinteisiin maa-alueisiinsa sekä kieleensä ja kulttuuriinsa.

Lisäksi Brasiliaa sitovat kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimus takaa alkuperäiskansoille oikeuden tulla kuulluiksi silloin, kun lähistölle puuhataan kaivoksia tai muita hankkeita.

Maanjako uusiksi?

Brasiliassa on määritelty 486 intiaaneille kuuluvaa maa-aluetta. Ne kattavat 13 prosenttia pinta-alasta, ja niistä 90 prosenttia sijoittuu Amazonin sademetsiin. 235 alueen osalta rajanveto on kesken. Maatalousministeriössä asiasta vastaava Luiz Nabhan García on jo ilmoittanut, että kymmenen viime vuoden aikana määritellyt alueet joutuvat uuteen syyniin.

Ministeriöön vastikään nimitetty García johtaa myös tilallisten järjestöä, joka kokoaa erityisesti karjanomistajia ja on ollut vähän väliä osapuolena väkivaltaisissa maakiistoissa.

Bolsonaro itse on ilmaissut kiinnostuksensa Raposa Serra do Solin alueeseen. Se annettiin pitkien kiistojen jälkeen intiaaneille korkeimman oikeuden päätöksellä 2009. Yli 17 000 neliökilometrin alue sijaitsee Roraiman osavaltiossa, ja siellä asuu noin 20 000 viiden eri intiaanikansan jäsentä.

Bolsonaro ajaa intiaanien ”integroimista” valkoisten yhteiskuntaan ja syyttää heitä valtavien maa-alueiden kahmimisesta.

Intiaanien kirjeessä muistutetaan, että maita ovat vallanneet aivan muut tahot: suurmaanomistajat ja agribisnes, joiden hallussa on yli 60 prosenttia Brasilian pinta-alasta.

Laillisia esteitä

”Poliittiset johtajat puhuvat kaikenlaista, mutta intiaanien maiden uudelleenarviointi vaatisi perustuslain muutosta tai todisteita siitä, että rajanvetoon liittyy väärinkäytöksiä”, Adriana Ramos muistuttaa. Hän johtaa alkuperäisväestön asioihin ja ympäristökysymyksiin paneutunutta laitosta.

Ramosin mukaan intiaanien maiden määrittely eteni aiemminkin vitkaan ja hidastuu nyt entisestään. ”Pahinta on, että alkuperäisväestön oikeuksien kyseenalaistaminen antaa kimmokkeen vääryyksiin, jotka pahentavat vastakkainasettelua ja lisäävät intiaanien turvattomuutta”, hän pohtii.

Esimakua saatiin heti vuoden alussa Belo Monten lähellä, missä puunhakkaajat marssivat arara-kansan maille ja aseellinen yhteenotto oli lähellä, Ramos jatkaa.

Valmiina vastarintaan

Suurimmassa vaarassa on Brasilian toiseksi suurin alkuperäiskansa, guaranít, erityisesti keskisessä Mato Grosso do Sulin osavaltiossa. Guaranít kamppailevat useiden maa-alueiden määrittelystä ja vaativat eräiden aiemmin rajattujen alueiden laajentamista. Useita kymmeniä intiaanien johtajia on surmattu kiistojen aikana, ja kansan elinolot ovat jatkaneet huononemistaan.

”Valmistaudumme tekemään vastarintaa ja etsimme kansainvälistä tukea. Olen niin huolissani, etten saa nukuttua öisin”, guaraneihin kuuluva nuori naisopettaja Inaye Gomes Lopes sanoo.

Hän pitää erityisen vaarallisena sitä, että maiden määrittely siirrettiin Funailta maatalousministeriölle, ”jota johtavat suurmaanomistajat ovat alkuperäiskansojen päävihollisia”.

Hallitus sallii Funain yhä hoitaa intiaanien hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Sen työtä valvoo nyt nais-, perhe- ja ihmisoikeusasioiden ministeriö, jonka johtoon nimitetty Damares Alves on ristiriitoja herättävä lakimies ja evankelinen pastori.

alkuperäiskansatpolitiikkaaktivismidemokratiahallintolaki Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tuoreimmat

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten
Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas