Uutiset Ilmastonmuutos

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.
Kaksi naista tulvavedessä
Bangladesh kärsii usein tulvista. Ilmastonmuutos pahentaa sään ääri-ilmiöitä. (Kuva: UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Melkein vuosikymmen sitten Ruma Begum perheineen jätti Bangladeshin rannikon Tazumuddinin upazilan eli alueen ja matkasi 50 kilometrin päähän aloittamaan uutta elämää. Seutua edelleen yhä voimallisemmin runnova ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt ajoivat Begumin perheen kodistaan.

”Jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden lisääntymisen vuoksi meidän täytyi jättää Tazumuddin ja siirtyä Char Fassionin upazilaan. Jätimme taaksemme kaiken, eivätkä alkuaikamme olleet helppoja, sillä riittäviä elantomahdollisuuksia ei ollut”, kahden lapsen äiti Ruma kertoo.

Char Fassionin 1 650 perheestä noin 80 prosenttia on ilmastopakolaisia.

Aluksi Ruman aviomies työskenteli päivätyöläisenä ja myöhemmin pienviljelijänä vuokramaalla. Koska perhe edelleen asusti rannikolla, edellisen asuinpaikan ongelmat seurasivat heitä. Viljelyksille tunkeutuva suolavesi, toistuvat tulvat ja syklonit pitivät huolen siitä, ettei mies juurikaan saanut satoa palstaltaan.

”Me elimme todella kovia aikoja. Minulla on poika ja tyttö, ja lapseni kärsivät aliravitsemuksesta. Useimpina päivinä jäimme nälkäisiksi”, Ruma muistelee.

Begumit eivät olleet ahdingossaan yksin. Heidän kanssaan Tazumuddinista muuttaneet 24 muuta perhettä kärsivät myös heikoista sadoista. Kukaan tulokkaista sen enempää kuin Char Fassionin vanhoista asukkaistakaan ei tiennyt, mitä tehdä ja miten sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat katovuodet seurasivat toisiaan.

Vuonna 2017 alueen sulkuvesiportit uudistettiin YK:n kehitysohjelman tuella. Se lopetti suolaveden tunkeutumisen viljelyksille. Lisäksi YK toteutti hankkeen, jolla autettiin haavoittuvimpia rannikkoyhteisöjä sopeutumaan opettamalla heitä monipuolistamaan elinkeinojaan.

Yhteisöille opetettiin integroitua maanviljelystä eli viljelyjärjestelmiä, jotka ovat kestäviä ympäristön ja talouden sekä sosiaalisten ja ylisukupolvisten suhteiden näkökulmista. Käytännössä se on tarkoittanut esimerkiksi ilmastonmuutosta sietävää kelluvaa kasvatusta eli vihannesten kasvattamista puu- ja bambukehikoissa vesistöjen rantapenkoilla, ja kalankasvatusta seisovassa vedessä.

Mies ja nainen pellolla kurpitsoita käsissään
Ruma Begum ja aviomies keräävät kurpitsoita kasvimaaltaan. (Kuva: Rafiqul Islam)

Tyydyttävä ruokaturvan taso

Uudet menetelmät tuottavat perheille vuoden ympäri kasviksia ja proteiinia. Aiemman kahden sadon sijaan viljelijät voivat nyt korjata satoa kolmesti vuodessa.

Rannikon maanviljelijät ovat saavuttaneet ruokaturvallisuuden, ja enemmänkin.

”Ennen kasvatimme vain vihanneksia, ja jos sykloni tai tulva tuhosi sadon, elimme syvässä puutteessa. Nyt jos vihannessato menisi pilalle, meillä olisi kuitenkin kalaa. Oman perheen tarpeiden tyydyttämisen jälkeen meille jäi vihanneksia ja kalaa myytäväksi 300 000 takan (n. 3 200 euroa) arvosta, ja vuoden sisällä odotamme myyvämme vielä 200 000 takan (n. 2100 euroa) edestä”, Ruma sanoo.

Toinen maanviljelijä, Ibrahim Miah, sanoo, etteivät hänen kaltaisensa köyhät ihmiset aiemmin ostaneet vihanneksia. Ei ollut varaa niihin. Kelluva kasvatus sopii mainiosti niille, joilla ei ole muita kuin tulvien tai suolaantumisen uhkaamia viljelysmaita.

Sellaista väkeä Bangladeshissa riittää. Kun sykloni Bulbul iski syksyllä maan etelärannikolle, yli 50 000 maanviljelijää kärsi ja lähes 23 000 hehtaaria viljelysmaata turmeltui. Vuoteen 2050 mennessä merenpinnan nousun ennustetaan uhkaavan 27 miljoonaa ihmistä.

Bangladesh kokonaisuutena on kuitenkin saavuttanut tyydyttävän ruokaturvan tason. Vuoden 2018 ruuan kestävyysindeksin mukaan miljoonien bangladeshilaisten viljelijöiden käyttämä lannoitteiden maan alle hautaamisen menetelmä vähentää lannoitteiden tarvetta 30 prosenttia ja kasvattaa satoja 15–20 prosenttia.

Ilmastonmuutos maatalouspakolaisetruokasiirtolaisuusilmastonmuutosluonnonkatastrofit Bangladesh Suomen IPS

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tuoreimmat

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen