Uutiset Ilmastonmuutos

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.
Kaksi naista tulvavedessä
Bangladesh kärsii usein tulvista. Ilmastonmuutos pahentaa sään ääri-ilmiöitä. (Kuva: UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Melkein vuosikymmen sitten Ruma Begum perheineen jätti Bangladeshin rannikon Tazumuddinin upazilan eli alueen ja matkasi 50 kilometrin päähän aloittamaan uutta elämää. Seutua edelleen yhä voimallisemmin runnova ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt ajoivat Begumin perheen kodistaan.

”Jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden lisääntymisen vuoksi meidän täytyi jättää Tazumuddin ja siirtyä Char Fassionin upazilaan. Jätimme taaksemme kaiken, eivätkä alkuaikamme olleet helppoja, sillä riittäviä elantomahdollisuuksia ei ollut”, kahden lapsen äiti Ruma kertoo.

Char Fassionin 1 650 perheestä noin 80 prosenttia on ilmastopakolaisia.

Aluksi Ruman aviomies työskenteli päivätyöläisenä ja myöhemmin pienviljelijänä vuokramaalla. Koska perhe edelleen asusti rannikolla, edellisen asuinpaikan ongelmat seurasivat heitä. Viljelyksille tunkeutuva suolavesi, toistuvat tulvat ja syklonit pitivät huolen siitä, ettei mies juurikaan saanut satoa palstaltaan.

”Me elimme todella kovia aikoja. Minulla on poika ja tyttö, ja lapseni kärsivät aliravitsemuksesta. Useimpina päivinä jäimme nälkäisiksi”, Ruma muistelee.

Begumit eivät olleet ahdingossaan yksin. Heidän kanssaan Tazumuddinista muuttaneet 24 muuta perhettä kärsivät myös heikoista sadoista. Kukaan tulokkaista sen enempää kuin Char Fassionin vanhoista asukkaistakaan ei tiennyt, mitä tehdä ja miten sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat katovuodet seurasivat toisiaan.

Vuonna 2017 alueen sulkuvesiportit uudistettiin YK:n kehitysohjelman tuella. Se lopetti suolaveden tunkeutumisen viljelyksille. Lisäksi YK toteutti hankkeen, jolla autettiin haavoittuvimpia rannikkoyhteisöjä sopeutumaan opettamalla heitä monipuolistamaan elinkeinojaan.

Yhteisöille opetettiin integroitua maanviljelystä eli viljelyjärjestelmiä, jotka ovat kestäviä ympäristön ja talouden sekä sosiaalisten ja ylisukupolvisten suhteiden näkökulmista. Käytännössä se on tarkoittanut esimerkiksi ilmastonmuutosta sietävää kelluvaa kasvatusta eli vihannesten kasvattamista puu- ja bambukehikoissa vesistöjen rantapenkoilla, ja kalankasvatusta seisovassa vedessä.

Mies ja nainen pellolla kurpitsoita käsissään
Ruma Begum ja aviomies keräävät kurpitsoita kasvimaaltaan. (Kuva: Rafiqul Islam)

Tyydyttävä ruokaturvan taso

Uudet menetelmät tuottavat perheille vuoden ympäri kasviksia ja proteiinia. Aiemman kahden sadon sijaan viljelijät voivat nyt korjata satoa kolmesti vuodessa.

Rannikon maanviljelijät ovat saavuttaneet ruokaturvallisuuden, ja enemmänkin.

”Ennen kasvatimme vain vihanneksia, ja jos sykloni tai tulva tuhosi sadon, elimme syvässä puutteessa. Nyt jos vihannessato menisi pilalle, meillä olisi kuitenkin kalaa. Oman perheen tarpeiden tyydyttämisen jälkeen meille jäi vihanneksia ja kalaa myytäväksi 300 000 takan (n. 3 200 euroa) arvosta, ja vuoden sisällä odotamme myyvämme vielä 200 000 takan (n. 2100 euroa) edestä”, Ruma sanoo.

Toinen maanviljelijä, Ibrahim Miah, sanoo, etteivät hänen kaltaisensa köyhät ihmiset aiemmin ostaneet vihanneksia. Ei ollut varaa niihin. Kelluva kasvatus sopii mainiosti niille, joilla ei ole muita kuin tulvien tai suolaantumisen uhkaamia viljelysmaita.

Sellaista väkeä Bangladeshissa riittää. Kun sykloni Bulbul iski syksyllä maan etelärannikolle, yli 50 000 maanviljelijää kärsi ja lähes 23 000 hehtaaria viljelysmaata turmeltui. Vuoteen 2050 mennessä merenpinnan nousun ennustetaan uhkaavan 27 miljoonaa ihmistä.

Bangladesh kokonaisuutena on kuitenkin saavuttanut tyydyttävän ruokaturvan tason. Vuoden 2018 ruuan kestävyysindeksin mukaan miljoonien bangladeshilaisten viljelijöiden käyttämä lannoitteiden maan alle hautaamisen menetelmä vähentää lannoitteiden tarvetta 30 prosenttia ja kasvattaa satoja 15–20 prosenttia.

Ilmastonmuutos maatalouspakolaisetruokasiirtolaisuusilmastonmuutosluonnonkatastrofit Bangladesh Suomen IPS

Lue myös

Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Savupilvi pellolla

Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”

Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali. Hallitus kuitenkin kikkailee laskentakaavoilla ja välttelee päästövähennyksiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tuoreimmat

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”