Uutiset Ilmastonmuutos

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.
Kaksi naista tulvavedessä
Bangladesh kärsii usein tulvista. Ilmastonmuutos pahentaa sään ääri-ilmiöitä. (Kuva: UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Melkein vuosikymmen sitten Ruma Begum perheineen jätti Bangladeshin rannikon Tazumuddinin upazilan eli alueen ja matkasi 50 kilometrin päähän aloittamaan uutta elämää. Seutua edelleen yhä voimallisemmin runnova ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt ajoivat Begumin perheen kodistaan.

”Jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden lisääntymisen vuoksi meidän täytyi jättää Tazumuddin ja siirtyä Char Fassionin upazilaan. Jätimme taaksemme kaiken, eivätkä alkuaikamme olleet helppoja, sillä riittäviä elantomahdollisuuksia ei ollut”, kahden lapsen äiti Ruma kertoo.

Char Fassionin 1 650 perheestä noin 80 prosenttia on ilmastopakolaisia.

Aluksi Ruman aviomies työskenteli päivätyöläisenä ja myöhemmin pienviljelijänä vuokramaalla. Koska perhe edelleen asusti rannikolla, edellisen asuinpaikan ongelmat seurasivat heitä. Viljelyksille tunkeutuva suolavesi, toistuvat tulvat ja syklonit pitivät huolen siitä, ettei mies juurikaan saanut satoa palstaltaan.

”Me elimme todella kovia aikoja. Minulla on poika ja tyttö, ja lapseni kärsivät aliravitsemuksesta. Useimpina päivinä jäimme nälkäisiksi”, Ruma muistelee.

Begumit eivät olleet ahdingossaan yksin. Heidän kanssaan Tazumuddinista muuttaneet 24 muuta perhettä kärsivät myös heikoista sadoista. Kukaan tulokkaista sen enempää kuin Char Fassionin vanhoista asukkaistakaan ei tiennyt, mitä tehdä ja miten sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat katovuodet seurasivat toisiaan.

Vuonna 2017 alueen sulkuvesiportit uudistettiin YK:n kehitysohjelman tuella. Se lopetti suolaveden tunkeutumisen viljelyksille. Lisäksi YK toteutti hankkeen, jolla autettiin haavoittuvimpia rannikkoyhteisöjä sopeutumaan opettamalla heitä monipuolistamaan elinkeinojaan.

Yhteisöille opetettiin integroitua maanviljelystä eli viljelyjärjestelmiä, jotka ovat kestäviä ympäristön ja talouden sekä sosiaalisten ja ylisukupolvisten suhteiden näkökulmista. Käytännössä se on tarkoittanut esimerkiksi ilmastonmuutosta sietävää kelluvaa kasvatusta eli vihannesten kasvattamista puu- ja bambukehikoissa vesistöjen rantapenkoilla, ja kalankasvatusta seisovassa vedessä.

Mies ja nainen pellolla kurpitsoita käsissään
Ruma Begum ja aviomies keräävät kurpitsoita kasvimaaltaan. (Kuva: Rafiqul Islam)

Tyydyttävä ruokaturvan taso

Uudet menetelmät tuottavat perheille vuoden ympäri kasviksia ja proteiinia. Aiemman kahden sadon sijaan viljelijät voivat nyt korjata satoa kolmesti vuodessa.

Rannikon maanviljelijät ovat saavuttaneet ruokaturvallisuuden, ja enemmänkin.

”Ennen kasvatimme vain vihanneksia, ja jos sykloni tai tulva tuhosi sadon, elimme syvässä puutteessa. Nyt jos vihannessato menisi pilalle, meillä olisi kuitenkin kalaa. Oman perheen tarpeiden tyydyttämisen jälkeen meille jäi vihanneksia ja kalaa myytäväksi 300 000 takan (n. 3 200 euroa) arvosta, ja vuoden sisällä odotamme myyvämme vielä 200 000 takan (n. 2100 euroa) edestä”, Ruma sanoo.

Toinen maanviljelijä, Ibrahim Miah, sanoo, etteivät hänen kaltaisensa köyhät ihmiset aiemmin ostaneet vihanneksia. Ei ollut varaa niihin. Kelluva kasvatus sopii mainiosti niille, joilla ei ole muita kuin tulvien tai suolaantumisen uhkaamia viljelysmaita.

Sellaista väkeä Bangladeshissa riittää. Kun sykloni Bulbul iski syksyllä maan etelärannikolle, yli 50 000 maanviljelijää kärsi ja lähes 23 000 hehtaaria viljelysmaata turmeltui. Vuoteen 2050 mennessä merenpinnan nousun ennustetaan uhkaavan 27 miljoonaa ihmistä.

Bangladesh kokonaisuutena on kuitenkin saavuttanut tyydyttävän ruokaturvan tason. Vuoden 2018 ruuan kestävyysindeksin mukaan miljoonien bangladeshilaisten viljelijöiden käyttämä lannoitteiden maan alle hautaamisen menetelmä vähentää lannoitteiden tarvetta 30 prosenttia ja kasvattaa satoja 15–20 prosenttia.

Ilmastonmuutos maatalouspakolaisetruokasiirtolaisuusilmastonmuutosluonnonkatastrofit Bangladesh Suomen IPS

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi