Uutiset Koronaviruspandemia

Arvio: Terveyspalveluiden heikentyminen pandemian aikana on johtanut 228 000 lapsikuolemaan Etelä-Aasiassa

Esimerkiksi lasten aliravitsemuksen hoitaminen on romahtanut Nepalissa ja Bangladeshissa koronapandemian seurauksena, selviää tuoreesta YK-tutkimuksesta.
Kaksi maskein suojatunutta naista liimaa julistetta seinälle.
Yhteisötyöntekijä Sharmin Akterin työhön kuuluu valistus muun muassa käsien pesemisen tärkeydestä Bangladeshissa. Kuva toukokuulta 2020. (Kuva: Fahad Abdullah Kaizer / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronapandemian seuraukset ovat vaikuttaneet jopa noin 228 000:n alle 5-vuotiaan kuolemaan kuudessa Etelä-Aasian maassa, arvioidaan tuoreessa YK-järjestöjen raportissa.

Ennen koronaa vuonna 2019 noin 1,4 miljoonaa lasta Etelä-Aasiassa kuoli alle 5-vuotiaana.

Raportti käsittelee Etelä-Aasian kuutta väkirikkainta maata: Afganistania, Bangladeshia, Nepalia, Intiaa, Pakistania ja Sri Lankaa.

Syynä lapsikuolemiin on terveyspalveluiden väheneminen. Monissa maissa klinikoita on suljettu ja terveys- ja ravitsemusohjelmia pysäytetty pandemian takia. Myös lisääntynyt työttömyys, köyhyys ja ruokapula ovat vaikuttaneet kansanterveyden heikkenemiseen.

Esimerkiksi Nepalissa ja Bangladeshissa vakavan akuutin aliravitsemuksen takia hoidettujen lasten määrä putosi peräti 80 prosenttia. Tärkeiden rokotteiden saaneiden lasten määrä väheni Intiassa 35 ja Pakistanissa 65 prosenttia, raportissa kerrotaan.

”On aivan elintärkeää, että nämä palvelut palautetaan täysin niitä epätoivoisesti tarvitseville lapsille ja äideille ja että kaikki mahdollinen tehdään sen varmistamiseksi, että ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi käyttääkseen niitä”, sanoo YK:n lastenjärjestön Unicefin Etelä-Aasian aluejohtaja George Layrea-Adjei tiedotteessa.

Myös esimerkiksi nuorten malaria-, tuberkuloosi-, aids- ja lavantautikuolemat ovat lisääntyneet.

Ylimääräisten äitiyskuolemien määräksi ennakoidaan 11 000 ja ei-toivottujen raskauksien määräksi 3,5 miljoonaa.

Noin 420 miljoonaa Etelä-Aasian lasta on poissa koulusta eikä 4,5 miljoonaa tyttöä välttämättä palaa, järjestöt varoittavat. Se taas johtaa herkästi lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien kasvuun.

Raportti peräänkuuluttaa esimerkiksi käteisohjelmia köyhimpien perheiden auttamiseksi. Monissa maissa sosiaaliturvaa on lisätty pandemian alkamisen jälkeen, mutta niiden vaikutuksia ei vielä tiedetä tarkkaan.

YK-järjestöt arvioivat jo viime keväänä pandemian kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi terveyspalveluihin. Arviot vaihtelevat: viime viikolla YK:n väestörahasto kertoi, että pandemia on lisännyt ei-toivottuja raskauksia kehittyvissä maissa noin 1,4 miljoonalla.

KoronaviruspandemiaTerveys lapsetterveyslapsikuolleisuusravinto/aliravitsemus Etelä-Aasia

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia