Uutiset

Arevan toiminta Nigerissä epäilyttää

Ranskalainen valtionyhtiö Areva kiistää
syytökset, joiden mukaan ilman radioaktiivisuus on jatkuvasti koholla
sen uraanikaivoksia ympäröivillä asuinalueilla Nigerissä.
Kuva: www.steveconover.info / cc 2.0 / Flickr)

Ranskalainen valtionyhtiö Areva kiistää syytökset, joiden mukaan ilman radioaktiivisuus on jatkuvasti koholla sen uraanikaivoksia ympäröivillä asuinalueilla Nigerissä.

Ympäristöjärjestö Greenpeace julkisti hiljan mittaustuloksia Arlitin ja Akokanin kaivoskaupungeista Nigerissä. Tulosten mukaan tilanne on sama kuin vuonna 2007, jolloin riippumaton tutkimusryhmä mittasi korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia Akokanin kaduilla.

Areva vakuutti viime vuonna, että Akokan oli puhdistettu saasteista paikallisten viranomaisten valvonnassa.

Keuhkosyöpään kuolleen ranskalaisen kaivosmiehen tytär Peggy Venel yritti jäljittää 350 muuta ranskalaista, jotka työskentelivät Nigerin uraanikaivoksilla hänen isänsä kanssa 1978-1985.

"Löysin tietoa 110 hengestä, joista 70 oli kuollut hengitysteiden syöpään. Lopuista en tiedä mitään", Venel kertoo.

Hänen mukaansa nigeriläisten syöpäkuolemia on mahdoton jäljittää, koska Arevan lääkärit kiistävät radioaktiivisuuden ja lukuisten syöpien yhteyden.

Mitään ei tapahdu


Ranskalainen Maailman lääkärit -järjestö on vuodesta 2007 tehnyt Arevan kanssa yhteistyötä pyrkimyksenä valvoa terveys- ja työsuojeluoloja yhtiön uraanikaivoksissa Afrikassa.

"Olemme hyvin tyytymättömiä Arevan toimintaan. Yhteistyön alkaessa kuvittelimme asioiden muuttuvan, mutta Areva ei tee mitään", järjestön tiedottaja Laure Antoine valittaa.

Areva vastaa Suomessa Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin rakennustöistä.

kauppaympäristösaastuminenterveys Niger

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat