Uutiset Israel ja Palestiina

Amnesty: Israelin armeija tappoi Gazassa varoituksetta siviilejä

Osa Israelin viimekesäisistä Gazan sodan iskuista täyttää sotarikoksen tunnusmerkit, järjestö sanoo.
(Kuva: UN Photo / Shareef Sarhan / cc 2.0)

Osa Israelin armeijan viimekesäisistä iskuista Gazaan täyttää sotarikoksen tunnusmerkit, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Järjestö on tutkinut kahdeksaan siviilirakennukseen viime kesän sodan aikana tehtyä iskua, joissa kuoli ainakin 104 ihmistä, suurin osa lapsia. Osassa tapauksista iskuille löytyi myös armeijan sotilaallinen kohde, mutta kaikissa tapauksissa siviileille aiheutunut vahinko on ollut kohtuuttoman suuri tavoiteltuun sotilaalliseen hyötyyn nähden, järjestö sanoo.

Esimerkiksi yhdessä iskussa kohteena oli ilmeisesti Hamasin aseellisen siiven jäsen, joka oli erään perheen talon ulkopuolella iskun hetkellä. Isku tappoi 25 siviiliä.

"Vaikka näissä kodeissa olisi ollut vastapuolen taistelija paikalla, se ei silti poistaisi Israelin velvoitetta suojella taisteluiden keskelle joutuneita siviilejä kaikin mahdollisin keinoin. Toistuvat kohtuuttomat iskut siviilien koteihin osoittavat Israelin armeijan taktiikan olevan täysin ristiriidassa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kanssa", toteaa Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.

Amnestyn mukaan vaikuttaa siltä, että ainakin osa iskuista on kohdistettu suoraan ja tahallisesti siviilikohteisiin. Ne ovat sen mukaan näin sotarikoksia, jotka YK:n turvallisuusneuvoston pitäisi viedä kansainvälisen sotarikostuomioistuimen tutkittavaksi. Yhdessäkään kahdeksasta tapauksesta talojen asukkaita ei myöskään varoitettu etukäteen.

Järjestön mukaan Israelin viranomaiset eivät vastanneet sen selvityspyyntöihin, eikä se ole tunnustanut iskuja edes tapahtuneen. Maa ei ole päästänyt Amnestya tai muita ihmisoikeusjärjestöjä Gazaan, ja raportti on tehty Gazassa olevien kahden kenttätyöntekijän avulla.

Gazan sodassa kuoli yli 2 200 palestiinalaista, joista lähes 1 500 siviilejä. Israelilaisia kuoli 71, joista viisi siviileitä. Lisäksi kuoli yksi ulkomaalainen siviili. Asuinrakennuksia vahingoittui tai tuhoutui 18 000.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetlakioikeus ja rikoskonflikti IsraelPalestiina Amnesty International

Lue myös

Mielenosoittajia jonossa Palestiinan lippujen kera

Palestiinalaiskylän rauhanaktivistit uhmaavat miehitystä

Beit Ummarissa on tapahtunut paljon väkivaltaisia yhteenottoja palestiinalaisten ja israelilaisten välillä. Se on kuitenkin myös paikka, joka antaa toivoa konfliktin päättymisestä, kirjoittaa alueen tapahtumia tutkinut Miika Malinen. Paikallinen aktivisti Ali Abu Awwad uskoo, että ainoa tapa rikkoa vihan kierre on puhua toiselle osapuolelle.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset