Uutiset

Alkuperäiskansojen ihanteet unohtuvat Evo Moralesin Boliviassa

Kolmannen presidenttikauden vastikään aloittanut Evo Morales lupasi tehdä hyvän elämän käsitteestä valtion politiikkaa. Suomalaistutkija Eija Rannan mukaan puheista ei kuitenkaan tullut tekoja.
(Kuva: Eneas de Troya / cc 2.0)

Bolivian ensimmäinen alkuperäiskansaa edustava presidentti Evo Morales ilmoitti valtaan noustuaan vuonna 2006 tekevänsä maastaan alkuperäiskansojen maailmankatsomusta käytännössä soveltavan valtion. Vuosien mittaan idealismi on kuitenkin karissut.

Helsingin yliopiston tutkijan Eija Rannan tuoreen väitöskirjan mukaan Morales on lähinnä kasvattanut valtion roolia ja omaa valtaansa. Alkuperäiskansojen hyvän elämän filosofia, vivir bien, jäi teoriaksi, jota ei ole onnistuttu soveltamaan käytännössä.

"Bolivia on hyvin jakautunut yhteiskunta, jossa alkuperäiskansat ovat olleet pahnanpohjimmaisia. Sekä niiden, joilla ei ole ollut valtaa, että niiden, joilla on ollut valtaa, tapa hahmottaa maailmaa on järkkynyt. Se on mahtava asia, mutta myös yksi syy siihen, miksi vivir bien -ajattelu ei ole lyönyt läpi käytännön toiminnassa", hän sanoo.

Vivir bien -filosofia perustuu Bolivian sorrettujen alkuperäiskansojen vuosisataisiin pyrkimyksiin saada itsemääräämisoikeus. Se on harmoniaa, toisten ihmisten ja ympäristön kunnioittamista sekä yhteisöllisyyttä korostava elämäntyyli, joka nähdään vastakkaisena länsimaisen maailman yksilökeskeisyydelle ja kulutushysterialle.

Käsite yleistyi 1990-luvulla, jolloin alkuperäiskansojen liikehdintä kiihtyi niin Boliviassa kuin muuallakin maailmassa. Alkuperäiskansat muodostavat noin kaksi kolmasosaa Bolivian väestöstä, ja he ovat olleet alistetussa asemassa vuosisatojen ajan. Valtasuhteet kääntyivät päälaelleen, kun vasemmistoliikettä edustava Evo Morales nousi valtaan yllättäen ja rytinällä vuonna 2006.

Kolonialismin perintö kummittelee

Kolmannen presidenttikautensa lokakuussa aloittanut Morales tunnetaan öljy- ja kaasuvarojen kansallistamisesta, sosiaalipolitiikasta ja vahvasta Yhdysvaltain ja länsimaiden vastaisesta retoriikastaan. Hänen aikanaan Bolivian bruttokansantuote on kolminkertaistunut ja puoli miljoonaa ihmistä on noussut köyhyydestä.

"On vaikea ajatella, että alkuperäiskansat hyväksyisivät enää aiempaa kohtelua."

Yksi hänen projekteistaan on ollut nostaa vivir bien -filosofia valtion kehityspoliittisen ohjelman ohjenuoraksi. Ranta oli mukana seuraamassa, kun vivir bieniä yritettiin jalkauttaa ministerien ja virkamiesten keskuuteen ja muuttaa käytännön politiikaksi vuodenvaihteessa 2008–2009.

Hänen viime viikolla ilmestyneen kehitysmaatutkimuksen väitöskirjansa mukaan siinä ei ole juuri onnistuttu. Käsite on jäänyt abstraktiksi ja epäselväksi, ja sitä on ollut vaikea soveltaa käytäntöön, koska kaikilla on erilainen mielipide siitä, mitä hyvä elämä voisi olla.

Omaa osaansa on näytellyt myös virkamiehiin syvään juurtunut rasismi.

"Monet haastateltavani näkivät, että tämä on takapakkia: takapajuisilta ihmisiltä tuodaan tällaisia ajatuksia moderniin valtionhallintoon. Urbaanit, valkoiset, keskiluokkaiset virkamiehet kokivat sen hirveän raskaasti."

Rasismin lisäksi Boliviassa kummittelee Rannan mukaan edelleen myös kolonialismin haamu, joka näkyy esimerkiksi vallan keskittymisenä, vaikka tavoite oli päinvastainen.

"Eräs haastateltavani sanoi, että yritämme kaikkemme rakentaa uutta, mutta kolonialismi elää meidän kaikkien päässä ja ruumiissa. Olemme kasvaneet hierarkkiseen, epädemokraattiseen ja rasistiseen yhteiskuntaan", Ranta siteeraa.

Moralesin tarkoitus oli tehdä Boliviasta monikansallinen valtio, jossa alkuperäiskansoilla on autonomia. Uudistus jäi rikkaan eliitin vastustuksen takia kuitenkin kompromissiksi, ja samaan aikaan Morales on Rannan mukaan keskittänyt valtaa yhä enemmän valtiolle ja itselleen. Vastustajansa hän on leimannut uusliberalisteiksi.

Hän on myös esimerkiksi ollut ajamassa moottoritiehanketta alkuperäiskansojen maille Amazonin alueelle, vaikka vastusti samantyyppistä kehitystä alun perin itse.

Rannan mukaan kuviota selittävät kolonialismin lisäksi osittain myös alkuperäiskansojen sisäiset ristiriidat: presidentin lojaalisuus kuuluu enemmän kokanviljelijöille kuin muille alkuperäiskansoille.

Symbolinen merkitys

Epäonnistumisista huolimatta vivir bien -filosofian potentiaali on Rannan mukaan kuitenkin suuri. Se on tuonut alkuperäiskansoista esiin myönteisiä asioita ainaisen köyhyyden ja kurjuuden sijasta, ja sen avulla on voitu ajaa tärkeitä poliittisia oikeuksia.

"Sen suurin merkitys on ollut symbolinen, oman luominen. Jos se heiluttaa ihmisten käsitystä omasta itsestään ja erilaisten ihmisten roolista yhteiskunnassa, sillä on hirveän suuri merkitys. On vaikea ajatella, että alkuperäiskansat hyväksyisivät enää aiempaa kohtelua", hän huomauttaa.

Hänen mukaansa alkuperäiskansa kuitenkin romantisoidaan toisinaan länsimaissa. Esimerkiksi yhteisön sisäiset valtataistelut, naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema uhkaavat jäädä käsittelemättä, jos alkuperäiskansat nähdään yhtenäisenä, harmonista elämäntapaa toteuttavana ryhmänä.

alkuperäiskansatkehityspolitiikkademokratia Bolivia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten