Ajatus osittaisista vaaleista Irakissa arveluttaa ihmisoikeusjärjestöjä

Irakin tammikuulle kaavailtuihin vaaleihin liittyy kosolti epävarmuuksia. Hiljattain on esitetty, että pahimmat levottomuuspesäkkeet jätetään vaalien ulkopuolelle, mutta niiden määrä tuntuu olevan kasvussa.

Yhdysvaltain nimittämän Irakin hallituksen pääministeri Ijad Allawi on vakuuttanut, että vaalit pidetään, vaikka kapina-alueiden väki ei voisi käyttää äänioikeuttaan.

Tilannetta hankaloittaa se, että noita alueita on koko ajan enemmän. Yhdysvaltain joukkoja alueella johtava kenraali John Abizaid sanoi aiemmin syyskuussa, että tuntemattomien aseellisten ryhmittymien hallinnassa on nyt suurempia osia Irakista kuin vuosi sitten.

Liittouman valvonnasta on livennyt alueita niin Mosulin seudulta Pohjois-Irakista kuin maan eteläosistakin. Niihin kuuluvat myös Fallujan ja Ramadin kaupungit sekä Sadr Citynä tunnettu osa Bagdadia.

Ajatus vain osan maasta kattavista vaaleista on herättänyt ristiriitaisia reaktioita. Irakilaiset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt eivät ole mielissään päätöksestä. Niiden mukaan asia on kuitenkin ymmärrettävissä, kunhan hallitus ei väitä sellaisia vaaleja moitteettomiksi.

"Jos vaalit pidetään, me kannamme huolta siitä, ovatko ne vapaat ja rehelliset", Human Rights Watchia Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa johtava Joe Stork sanoo.

"Vaalien kaiken kattava rehellisyys ja laillisuus herättää kysymyksiä, jos kokonaiset kaupungit ja yhteisöt eivät voi osallistua niihin", hän jatkaa.

Stork esittää vaihtoehdon, että vaaleja ei peruuteta, vaan ainoastaan lykätään Ramadin ja Fallujan kaltaisissa paikoissa.

Bagdadissa toimivan demokratiainstituutin edustaja Hussain Sinjari vakuuttaa, että Irakin hallitus tekee parhaansa.

"Emme elä ihanteellisessa paikassa, jonka olosuhteet olisivat sataprosenttisesti oikeat vaalien pitämiseen" Sinjari myöntää.

"Minusta vaalit tulee järjestää olemassa olevien tosiasioiden puitteissa. Jos jollakin alueella tai jossakin kaupungissa, kuten Fallujassa, on väkivaltaisuuksia, se voidaan sulkea vaalien ulkopuolelle", hän pohtii.

Ristiriitojen aiheita on kuitenkin muitakin.

Irakin islamilaisen vallankumouksen korkein neuvosto on vaikutusvaltainen shiialaisten järjestö. Sen johtaja Abdel Aziz Hakim tuomitsee koko vaalihankkeen.

Hänen mukaansa riippumattomaksi tarkoitettu vaalikoneisto on saanut valtuutensa laittomalta taholta.

"Onko missään muualla maailmassa nähty mitään tämänkaltaista? Miehittäjä antaa valtuudet, ja niin meillä käynnistyvät vaalit ja demokratia", hän päivittelee.

Irakia miehityksen jälkeen hallinneen väliaikaisen hallinnon (CPA) yhdysvaltalainen johtaja Paul Bremer antoi kesällä viime töikseen määräyksen perustaa komissio, joka laatii vaalilait ja valmistelee maaperää vaalien järjestämiselle.

Vaalikomission edustajien mukaan Hakimin kaltaiset poliitikot ovat joko saaneet väärää tietoa tai sitten he haluavat johtaa ihmisiä harhaan.

Komission edustaja Farid Ayar myöntää, että Bremer perusti sen, mutta kyse on hänen mukaansa Irakin historian ensimmäisestä yrityksestä pitää vaalit.

"Tämä komissio on irakilainen ja riippumaton, ja se tekee työtä tuodakseen uudet ja demokraattiset vaalit Irakiin", Ayar sanoo korostaen, että komissio on YK:n asettama.

YK:n edustajat Bagdadissa vahvistavat, että CPA:lla ei ollut osuutta komission jäsenten valinnassa. Heidän mukaansa YK:n vaalineuvojat pyysivät joukkoa kansainvälisen oikeuden tuomareita käymään läpi komission jäseneksi pyrkivien hakemukset, joita oli toista sataa.

Tuomarit kutsuivat hakijoista 20 haastatteluun, ja komission jäseniksi valittiin heistä 8. Komissio on jo pestannut noin 500 työntekijää, mutta tuhansia lisää tarvitaan. Työntekijät pitäisi vielä kouluttaakin, muta YK:n väki myöntää, että siihen jää perin niukalti aikaa. Osa aiotaan kurssittaa ulkomailla.

Hakimia huolestuttaa se, että vaalikomission tehtäviin kuuluu laatia lait ehdokkaiden kelpoisuudesta.

"Näillä harvoilla valituilla henkilöillä on valta asioihin, jotka eivät vaikuta vain näihin vaaleihin, vaan myös Irakin tulevaisuuteen", hän valittaa.

Komission virkailijat myöntävät tilanteen. Heidän mukaansa Irakin hallitus voi neuvotella näistä valtuuksista YK:n kanssa, jos asiasta huolestuu riittävä määrä poliitikkoja.

Vaalikomissio koettaa samaan aikaan hoitaa äärimmäisen kireällä aikataululla miltei ylivoimaisilta tuntuvia urakoita, kuten äänestysluetteloiden laadintaa ja sen selvittämistä, ketkä irakilaiset maan sisällä ja ulkomailla saavat äänestää.

Ayarin mukaan noista tehtävistä on tarkoitus selvitä syyskuun loppuun mennessä, mutta moni on epäillyt sen onnistumista. Äänestäjien rekisteröimisen on määrä tapahtua marraskuussa.

(Inter Press Service)