Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Afrikka taistelee tuholaisia vastaan

Armeijamadoiksi kutsutut perhosentoukat tekevät selvää viljelyksistä eri puolilla Afrikkaa. Sambiassa pelätään, että tuholaisten hyökkäykset vain pahenevat ilmastonmuutoksen myötä.
Sambialainen viljelijä Surrender Hamufuba tutkii pellollaan kasvavaa maissia, joka uhkaa joutua armeijamaidon ruuaksi. (Kuva: Friday Phiri / IPS)

Armeijamadoiksi kutsutut perhosentoukat tekevät selvää viljelyksistä eri puolilla Afrikkaa. Sambiassa pelätään, että tuholaisten hyökkäykset vain pahenevat ilmastonmuutoksen myötä.

Sambian Pemban alueella Mwanamambon kylässä asuva Surrender Hamufuba, 48, taisteli armeijamadon kanssa viimeksi vuonna 2012, jolloin asialla olivat afrikkalaiset toukat. Syksyllä 2016 vuorossa oli Amerikan mantereelta rahtien mukana saapunut sukulainen.

"Tuholaisten tihentyneet hyökkäykset voivat olla yhteydessä ilmastonmuutokseen", Hamufuba arvelee. Hänen viiden hehtaarin pelloistaan ainakin hehtaari on toukkien vallassa.

Armeijamadot ahmivat maissin ohella myös vehnää, riisiä, durraa, hirssiä sekä lukuisia muita ruokakasveja ja laitumien ruohoa. Sambian maatalousministeriön mukaan toukat ovat vallanneet lähes kymmenesosan maan 1,4 miljoonan hehtaarin maissipelloista.

"Tilanne on hallinnassa", vakuuttaa Sambian katastrofihallinnon johtaja Patrick Kangwa, jonka mukaan valtio on jakanut 87 000 litraa torjunta-aineita levitettäväksi tuholaisten valtaamille pelloille.

Ansoja uroksille

Toukkia on havaittu myös useissa muissa Afrikan maissa, ja YK:n ruokajärjestö FAO pitää aiheesta hätäkokouksen helmikuun puolivälissä Zimbabwessa.

"Armeijamatojen ilmaantuminen on riippuvainen tuulista ja sateista. Ilmastonmuutoksen myötä säät Afrikassa muuttuvat, mikä voi lisätä tai vähentää tuholaishyökkäyksiä", Sambian Copperbeltin yliopiston tutkija Donald Zulu sanoo.

Hän perää koko maan kattavaa seuranta- ja varoitusjärjestelmää. Armeijamatojen leuat jauhavat niin tehokkaasti, että vahingot saattavat olla jo laajoja, kun invaasio huomataan.

Varoitusjärjestelmänä käytetään esimerkiksi feromoniansoja, jotka houkuttelevat urospuolisia yöperhosia naaraan tuoksulla ja estävät hyönteisten lisääntymisen. Ansaan menneiden perhosten määrät yhdistettyinä sääennusteisiin toimivat pohjana viljelijöille suunnatuille varoituksille.

Monokulttuuri osasyynä

Samaan aikaan armeijamatojen kanssa Pemban alueelle on ilmaantunut toinenkin yökkönen, maissikoisa. Sille kelpaavat melkein kaikki ruohovartiset kasvit, joiden varsi on tarpeeksi tukeva, että toukka voi kaivautua sen sisään. Se näivettää kasvit ja altistaa ne homeelle.

Tutkija Zulun mukaan lämpötilalla on merkittävä vaikutus myös maissikoisaan: lämmön noustessa toukkien kehitys nopeutuu, mikä voi kasvattaa populaatioita odotettua enemmän.

Maatalousasioista Eteläisessä maakunnassa vastaava tohtori Max Choombe uskoo myös, että viime aikojen sääilmiöt ovat voineet aiheuttaa tämänkertaisen tuholaisvitsauksen. Varsinkin maissikoisan leviämisen pääsyynä hän pitää kuitenkin monokulttuuria.

"Ihmiset viljelevät vuodesta toiseen maissia", Choombe moittii. Hän uskoo, että vuoroviljely voisi katkaista tuhoisan kierteen.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousympäristö Sambia Suomen IPS

Lue myös

Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.
Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia