Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Afrikassa tutkitaan pohjaveden mahdollisuuksia keinokastelussa – Aasian vihreän vallankumouksen virheitä ei haluta toistaa

Tansaniassa, Etiopiassa ja Nigerissä tutkitaan pohjavesien uusiutumiskykykä tavoitteena saada maatalouden tuottavuus kasvuun.
Kolme miestä, taustalla puita
University College Londonin hydrogeologian professori Richard Taylor on johtava tutkija projektissa, jossa selvitetään pohjavesien käyttäytymistä sekä käyttöä köyhyyden lieventämiseen. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kolmessa Afrikan maassa tutkitaan pohjavesiä, jotta ymmärrettäisiin sen uusiutumiskykyä ja keksittäisiin, miten sitä voidaan kestävästi hyödyntää köyhyyden lievittämisessä.

Neljäkymmentä tutkijaa Afrikasta ja ulkomailta on käynnistänyt projektin nimeltä Pohjavesien tulevaisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tutkimus keskittyy Tansaniaan, Etiopiaan ja Nigeriin, joita hydrogeologian professori ja tutkimusryhmän johtaja Richard Taylor kutsuu trooppisen Afrikan strategisiksi laboratorioiksi.

Niissä odotetaan maatalouden nopeaa kehitystä ja siihen liittyvää lisääntyvää keinokastelun tarvetta.

Maailmanpankki yhdessä Afrikan kehityspankin kanssa aikoo investoida kahdeksan miljardia euroa keinokasteluun Afrikan mantereella. Se nähdään taikakeinona, jolla maatalouden tuottavuus saadaan kasvuun.

Pohjavesien ehtyminen uhkana

”Emme halua toistaa niitä virheitä, joita tehtiin Aasian vihreän vallankumouksen aikana. Siellä pohjavettä alettiin käyttää liikaa ja ajauduttiin kestävyysongelmiin”, Taylor sanoo.

Intiassa pohjaveden ehtymisestä on jo kehkeytynyt kansallinen kriisi, jonka syynä on ennen muuta pohjaveden käyttö keinokasteluun. Ehtymisongelma uhkaa monia muitakin tehomaataloutta harjoittavia maita, kuten Yhdysvaltoja ja Kiinaa.

”Kaikkialla ihmiset näkevät pohjaveden avaimena kotitalouksien tulojen kasvattamiseen ja ruokaturvan parantamiseen. Pohjaveden avulla ihmiset ovat vähemmän riippuvaisia tuontiruuasta, mutta on iso kysymys, mistä se vesi oikein tulee”, Taylor pohtii.

61 miljoonaa litraa päivässä

Tansaniassa tutkimus keskittyy pääkaupunki Dodoman ainoaan veden lähteeseen, Makutaporan pohjavesialueeseen. Makutapora on hydrologien keskuudessa kuuluisa siitä, että sen pohjaveden korkeudesta on Saharan eteläpuolisen Afrikan pisin tilasto, kuudenkymmenen vuoden ajalta.

Dodoman vedenkulutus on kaupungin kasvaessa lisääntynyt. 1970-luvun 20 miljoonasta litrasta on edetty nykyhetken 61 miljoonaan litraan päivässä, kertoo valtion hydrologina 1977–2012 työskennellyt Lister Kongola.

”Kun useimmat valtion virastot nyt muuttavat Dar es Salaamista Dodomaan ja kaupunkiin perustetaan yliopisto, muita oppilaitoksia ja sairaaloita sekä useita hotelleja, veden tarve todennäköisesti kaksinkertaistuu lähivuosina”, Kongola arvelee.

Makutaporan pohjavesialtaan tutkimus on paljastanut, että se täydentyy vain rankkoja sateita seuraavien tulvien aikana. Alueen elinehto on siis myös uhkatekijä, sillä tulvat tuhoavat viljelyksiä ja asumuksia.

Sateet liittyvät El Niño -ilmiöön, joka onneksi toistuu säännöllisesti ja ennustettavasti. ”Ennakoimalla on mahdollista vahvistaa El Niñon vaikutuksia, joten altaan täyttymistä voidaan edistää pienillä, strategisilla insinööritaidon interventioilla”, Richard Taylor sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokavesi ja viemäröintitiede EtiopiaTansaniaNiger Suomen IPS

Lue myös

Nainen metsäisten peltojen keskellä.

Eswatinilaiskaupungissa riittää ruokaa karanteeniaikanakin – Ravintolat on suljettu, mutta kauppa käy silti

Malkernsin kaupungissa pienviljelijät saavat yhä tuloja ja kaupunkilaiset tuoreita kasviksia, sillä kestävän maatalouden keskus kuljettaa tuotteet markkinoille. Taustalla on projekti, jossa viljelijöitä on koulutettu luontoa kunnioittavaan, permakulttuuriseen viljelyyn.
Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla