Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Afrikassa tutkitaan pohjaveden mahdollisuuksia keinokastelussa – Aasian vihreän vallankumouksen virheitä ei haluta toistaa

Tansaniassa, Etiopiassa ja Nigerissä tutkitaan pohjavesien uusiutumiskykykä tavoitteena saada maatalouden tuottavuus kasvuun.
Kolme miestä, taustalla puita
University College Londonin hydrogeologian professori Richard Taylor on johtava tutkija projektissa, jossa selvitetään pohjavesien käyttäytymistä sekä käyttöä köyhyyden lieventämiseen. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kolmessa Afrikan maassa tutkitaan pohjavesiä, jotta ymmärrettäisiin sen uusiutumiskykyä ja keksittäisiin, miten sitä voidaan kestävästi hyödyntää köyhyyden lievittämisessä.

Neljäkymmentä tutkijaa Afrikasta ja ulkomailta on käynnistänyt projektin nimeltä Pohjavesien tulevaisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tutkimus keskittyy Tansaniaan, Etiopiaan ja Nigeriin, joita hydrogeologian professori ja tutkimusryhmän johtaja Richard Taylor kutsuu trooppisen Afrikan strategisiksi laboratorioiksi.

Niissä odotetaan maatalouden nopeaa kehitystä ja siihen liittyvää lisääntyvää keinokastelun tarvetta.

Maailmanpankki yhdessä Afrikan kehityspankin kanssa aikoo investoida kahdeksan miljardia euroa keinokasteluun Afrikan mantereella. Se nähdään taikakeinona, jolla maatalouden tuottavuus saadaan kasvuun.

Pohjavesien ehtyminen uhkana

”Emme halua toistaa niitä virheitä, joita tehtiin Aasian vihreän vallankumouksen aikana. Siellä pohjavettä alettiin käyttää liikaa ja ajauduttiin kestävyysongelmiin”, Taylor sanoo.

Intiassa pohjaveden ehtymisestä on jo kehkeytynyt kansallinen kriisi, jonka syynä on ennen muuta pohjaveden käyttö keinokasteluun. Ehtymisongelma uhkaa monia muitakin tehomaataloutta harjoittavia maita, kuten Yhdysvaltoja ja Kiinaa.

”Kaikkialla ihmiset näkevät pohjaveden avaimena kotitalouksien tulojen kasvattamiseen ja ruokaturvan parantamiseen. Pohjaveden avulla ihmiset ovat vähemmän riippuvaisia tuontiruuasta, mutta on iso kysymys, mistä se vesi oikein tulee”, Taylor pohtii.

61 miljoonaa litraa päivässä

Tansaniassa tutkimus keskittyy pääkaupunki Dodoman ainoaan veden lähteeseen, Makutaporan pohjavesialueeseen. Makutapora on hydrologien keskuudessa kuuluisa siitä, että sen pohjaveden korkeudesta on Saharan eteläpuolisen Afrikan pisin tilasto, kuudenkymmenen vuoden ajalta.

Dodoman vedenkulutus on kaupungin kasvaessa lisääntynyt. 1970-luvun 20 miljoonasta litrasta on edetty nykyhetken 61 miljoonaan litraan päivässä, kertoo valtion hydrologina 1977–2012 työskennellyt Lister Kongola.

”Kun useimmat valtion virastot nyt muuttavat Dar es Salaamista Dodomaan ja kaupunkiin perustetaan yliopisto, muita oppilaitoksia ja sairaaloita sekä useita hotelleja, veden tarve todennäköisesti kaksinkertaistuu lähivuosina”, Kongola arvelee.

Makutaporan pohjavesialtaan tutkimus on paljastanut, että se täydentyy vain rankkoja sateita seuraavien tulvien aikana. Alueen elinehto on siis myös uhkatekijä, sillä tulvat tuhoavat viljelyksiä ja asumuksia.

Sateet liittyvät El Niño -ilmiöön, joka onneksi toistuu säännöllisesti ja ennustettavasti. ”Ennakoimalla on mahdollista vahvistaa El Niñon vaikutuksia, joten altaan täyttymistä voidaan edistää pienillä, strategisilla insinööritaidon interventioilla”, Richard Taylor sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokavesi ja viemäröintitiede EtiopiaTansaniaNiger Suomen IPS

Lue myös

Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti