Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Afrikassa tutkitaan pohjaveden mahdollisuuksia keinokastelussa – Aasian vihreän vallankumouksen virheitä ei haluta toistaa

Tansaniassa, Etiopiassa ja Nigerissä tutkitaan pohjavesien uusiutumiskykykä tavoitteena saada maatalouden tuottavuus kasvuun.
Kolme miestä, taustalla puita
University College Londonin hydrogeologian professori Richard Taylor on johtava tutkija projektissa, jossa selvitetään pohjavesien käyttäytymistä sekä käyttöä köyhyyden lieventämiseen. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kolmessa Afrikan maassa tutkitaan pohjavesiä, jotta ymmärrettäisiin sen uusiutumiskykyä ja keksittäisiin, miten sitä voidaan kestävästi hyödyntää köyhyyden lievittämisessä.

Neljäkymmentä tutkijaa Afrikasta ja ulkomailta on käynnistänyt projektin nimeltä Pohjavesien tulevaisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tutkimus keskittyy Tansaniaan, Etiopiaan ja Nigeriin, joita hydrogeologian professori ja tutkimusryhmän johtaja Richard Taylor kutsuu trooppisen Afrikan strategisiksi laboratorioiksi.

Niissä odotetaan maatalouden nopeaa kehitystä ja siihen liittyvää lisääntyvää keinokastelun tarvetta.

Maailmanpankki yhdessä Afrikan kehityspankin kanssa aikoo investoida kahdeksan miljardia euroa keinokasteluun Afrikan mantereella. Se nähdään taikakeinona, jolla maatalouden tuottavuus saadaan kasvuun.

Pohjavesien ehtyminen uhkana

”Emme halua toistaa niitä virheitä, joita tehtiin Aasian vihreän vallankumouksen aikana. Siellä pohjavettä alettiin käyttää liikaa ja ajauduttiin kestävyysongelmiin”, Taylor sanoo.

Intiassa pohjaveden ehtymisestä on jo kehkeytynyt kansallinen kriisi, jonka syynä on ennen muuta pohjaveden käyttö keinokasteluun. Ehtymisongelma uhkaa monia muitakin tehomaataloutta harjoittavia maita, kuten Yhdysvaltoja ja Kiinaa.

”Kaikkialla ihmiset näkevät pohjaveden avaimena kotitalouksien tulojen kasvattamiseen ja ruokaturvan parantamiseen. Pohjaveden avulla ihmiset ovat vähemmän riippuvaisia tuontiruuasta, mutta on iso kysymys, mistä se vesi oikein tulee”, Taylor pohtii.

61 miljoonaa litraa päivässä

Tansaniassa tutkimus keskittyy pääkaupunki Dodoman ainoaan veden lähteeseen, Makutaporan pohjavesialueeseen. Makutapora on hydrologien keskuudessa kuuluisa siitä, että sen pohjaveden korkeudesta on Saharan eteläpuolisen Afrikan pisin tilasto, kuudenkymmenen vuoden ajalta.

Dodoman vedenkulutus on kaupungin kasvaessa lisääntynyt. 1970-luvun 20 miljoonasta litrasta on edetty nykyhetken 61 miljoonaan litraan päivässä, kertoo valtion hydrologina 1977–2012 työskennellyt Lister Kongola.

”Kun useimmat valtion virastot nyt muuttavat Dar es Salaamista Dodomaan ja kaupunkiin perustetaan yliopisto, muita oppilaitoksia ja sairaaloita sekä useita hotelleja, veden tarve todennäköisesti kaksinkertaistuu lähivuosina”, Kongola arvelee.

Makutaporan pohjavesialtaan tutkimus on paljastanut, että se täydentyy vain rankkoja sateita seuraavien tulvien aikana. Alueen elinehto on siis myös uhkatekijä, sillä tulvat tuhoavat viljelyksiä ja asumuksia.

Sateet liittyvät El Niño -ilmiöön, joka onneksi toistuu säännöllisesti ja ennustettavasti. ”Ennakoimalla on mahdollista vahvistaa El Niñon vaikutuksia, joten altaan täyttymistä voidaan edistää pienillä, strategisilla insinööritaidon interventioilla”, Richard Taylor sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokavesi ja viemäröintitiede EtiopiaTansaniaNiger Suomen IPS

Lue myös

Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.