Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Afrikassa tutkitaan pohjaveden mahdollisuuksia keinokastelussa – Aasian vihreän vallankumouksen virheitä ei haluta toistaa

Tansaniassa, Etiopiassa ja Nigerissä tutkitaan pohjavesien uusiutumiskykykä tavoitteena saada maatalouden tuottavuus kasvuun.
Kolme miestä, taustalla puita
University College Londonin hydrogeologian professori Richard Taylor on johtava tutkija projektissa, jossa selvitetään pohjavesien käyttäytymistä sekä käyttöä köyhyyden lieventämiseen. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kolmessa Afrikan maassa tutkitaan pohjavesiä, jotta ymmärrettäisiin sen uusiutumiskykyä ja keksittäisiin, miten sitä voidaan kestävästi hyödyntää köyhyyden lievittämisessä.

Neljäkymmentä tutkijaa Afrikasta ja ulkomailta on käynnistänyt projektin nimeltä Pohjavesien tulevaisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tutkimus keskittyy Tansaniaan, Etiopiaan ja Nigeriin, joita hydrogeologian professori ja tutkimusryhmän johtaja Richard Taylor kutsuu trooppisen Afrikan strategisiksi laboratorioiksi.

Niissä odotetaan maatalouden nopeaa kehitystä ja siihen liittyvää lisääntyvää keinokastelun tarvetta.

Maailmanpankki yhdessä Afrikan kehityspankin kanssa aikoo investoida kahdeksan miljardia euroa keinokasteluun Afrikan mantereella. Se nähdään taikakeinona, jolla maatalouden tuottavuus saadaan kasvuun.

Pohjavesien ehtyminen uhkana

”Emme halua toistaa niitä virheitä, joita tehtiin Aasian vihreän vallankumouksen aikana. Siellä pohjavettä alettiin käyttää liikaa ja ajauduttiin kestävyysongelmiin”, Taylor sanoo.

Intiassa pohjaveden ehtymisestä on jo kehkeytynyt kansallinen kriisi, jonka syynä on ennen muuta pohjaveden käyttö keinokasteluun. Ehtymisongelma uhkaa monia muitakin tehomaataloutta harjoittavia maita, kuten Yhdysvaltoja ja Kiinaa.

”Kaikkialla ihmiset näkevät pohjaveden avaimena kotitalouksien tulojen kasvattamiseen ja ruokaturvan parantamiseen. Pohjaveden avulla ihmiset ovat vähemmän riippuvaisia tuontiruuasta, mutta on iso kysymys, mistä se vesi oikein tulee”, Taylor pohtii.

61 miljoonaa litraa päivässä

Tansaniassa tutkimus keskittyy pääkaupunki Dodoman ainoaan veden lähteeseen, Makutaporan pohjavesialueeseen. Makutapora on hydrologien keskuudessa kuuluisa siitä, että sen pohjaveden korkeudesta on Saharan eteläpuolisen Afrikan pisin tilasto, kuudenkymmenen vuoden ajalta.

Dodoman vedenkulutus on kaupungin kasvaessa lisääntynyt. 1970-luvun 20 miljoonasta litrasta on edetty nykyhetken 61 miljoonaan litraan päivässä, kertoo valtion hydrologina 1977–2012 työskennellyt Lister Kongola.

”Kun useimmat valtion virastot nyt muuttavat Dar es Salaamista Dodomaan ja kaupunkiin perustetaan yliopisto, muita oppilaitoksia ja sairaaloita sekä useita hotelleja, veden tarve todennäköisesti kaksinkertaistuu lähivuosina”, Kongola arvelee.

Makutaporan pohjavesialtaan tutkimus on paljastanut, että se täydentyy vain rankkoja sateita seuraavien tulvien aikana. Alueen elinehto on siis myös uhkatekijä, sillä tulvat tuhoavat viljelyksiä ja asumuksia.

Sateet liittyvät El Niño -ilmiöön, joka onneksi toistuu säännöllisesti ja ennustettavasti. ”Ennakoimalla on mahdollista vahvistaa El Niñon vaikutuksia, joten altaan täyttymistä voidaan edistää pienillä, strategisilla insinööritaidon interventioilla”, Richard Taylor sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokavesi ja viemäröintitiede EtiopiaTansaniaNiger Suomen IPS

Lue myös

Paimenet ajavat karjaa Keniassa

Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty

Kenian kuivien ja puolikuvien alueiden karjan määrä on viime vuosikymmeninä laskenut neljänneksen. Syynä on suoraan lämpötilan nousu, joka vaatii viljelijöiltä uusia sopeutumiskeinoja.
Ihmisiä ja banaaniterttuja torilla

Nuoria patistetaan maatalouden pariin Nigeriassa – Lawrence Aferen perhe epäili noituutta, kun maatalous kiinnosti öljyalaa enemmän

Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Lawrence Aferen mukaan ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Hänen perustamansa perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä.
Taivaalla lentävä robottilennokki

Droonit auttavat tansanialaisia pienviljelijöitä saamaan rahoitusta

Tansanialaisilla maanviljelijöillä on vaikeuksia saada pankkilainaa, koska heiltä puuttuvat tarvittavat vakuudet, kuten paperit maanomistuksesta. It-yrittäjä Rose Funja keksi ratkaisuksi paikkatietojärjestelmän, johon robottilennokit keräävät tietoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset