Uutiset

Aavikoista metsien pelastus

Maailmasta löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten kuiva ja heikentynyt maa saadaan hyötykäyttöön, kirjoittaa Manipadma Jena.
(Kuva: Eric Montfort / cc 2.0)

(IPS) -- Pelastaakseen maapallon metsät ihmisen on jätettävä ne rauhaan. Uutta elintilaa ja viljelymaata voi etsiä aavikoilta, kannustaa israelilainen tutkija Uriel N. Safriel. Hänen maansa kuuluu aavikon valloittamisen etujoukkoon.

Kuivien alueiden ongelmia pohdittiin elokuussa neljännessä kansainvälisessä aavikkofoorumissa Kiinan Sisä-Mongolian Kubuqissa.

Tuoreimman arvion mukaan noin neljännes planeettamme maa-alasta eli 38 miljoonaa neliökilometriä on aavikoitunut ja alue laajenee jopa 70 000 neliökilometriä vuodessa. Aavikoitumisen haitoista kärsii ainakin 110 maata, ja taloudelliset tappiot nousevat 30 miljardiin euroon vuodessa.

Maailmasta löytyy kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, miten kuiva ja heikentynyt maa saadaan hyötykäyttöön.

Teknologia Israelin apuna

Israelin pinta-alasta on yli 80 prosenttia aavikkoa. "Israelissa sanotaan, että aavikko alkaa sieltä, mihin vesijohto päättyy", Safriel kertoo viitaten 300 kilometriä pitkään vesijohtoon, joka kuljettaa Genesaretinjärven vettä pohjavesivarastoon rannikolle.

Israel kierrättää 90 prosenttia kotitalouksien jätevedestä ja kattaa sillä viidenneksen keinokastelusta. Kastelua valvotaan tietokoneilla tuhlauksen välttämiseksi. Myös suolaista vettä hyödynnetään sitä kestävien lajien kastelussa.

Safrielin mukaan Israel turvaa teknologiaan aavikon kesyttämisessä. Kasvihuoneet tuottavat talvella vihanneksia Euroopalle. Kalan lihalle kauniin punaisen värin antavaa astaksantiinipitoista levää tuotetaan putkissa ja myydään kalankasvattamoille 1 500 eurolla kilo.

Kun Australian puolikuivalla alueella käytetään 750 litraa vettä vehnäkilon tuottamiseen, Israel tarvitsee 50 litraa vettä tuottaakseen kilon kalaa – ja sekin vesi kierrätetään, Safriel havainnollistaa. Hän johti aiemmin maansa aavikontutkimuslaitosta ja osallistuu valtioidenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raporttien laadintaan.

Kiina metsittää

Kiinan kahdeksasta autiomaasta neljä sijaitsee Sisä-Mongoliassa, jossa ne peittävät puolet 60 000 neliökilometrin pinta-alasta. Hiekkamyrskyt nielevät joka kevät lisää viljelymaata.

Pääkaupunki Peking ei ole kaukana Kubuqin autiomaasta, jossa maan suurin aavikkoekologian yritys Elion Resources rakentaa 200 kilometriä pitkää ja 20 kilometriä leveää keidasta. Tuhannen neliökilometrin alalle on istutettu puita ja lakritsijuuren ja pajun kaltaisten kuivuutta kestävien kasvien kasvatusta testataan.

"Meiltä meni viisi vuotta, kun kehitimme lääkekasvina tunnetusta lakritsista puolivillin lajikkeen, joka viihtyy autiomaassa", kertoo tutkimusryhmän vetäjä Wang Wenbiao.

Elion-yhtiön mukaan Kubuqin aavikon elvyttäminen alkaa tuottaa tulosta. Viime vuosina sademäärä on ylittänyt 300 milliä, kun se ennen jäi 70 milliin. Hiekkamyrskyjä koettiin vuoden aikana vain 4 aiempien 80 sijasta.

Dyynejä sidotaan

Aavikoitumisen ohella ongelmia aiheuttaa liikkuva hiekka, muistuttaa kuwaitilainen tutkija Rafaat Fahmy Misak.

"Niilin suiston hedelmällisestä maasta kolmannes ja keitaiden ulkoreunan viljelymaasta 10-30 prosenttia on heikentynyt liikkuvan hiekan ja viisi vuotta kestäneen kuivuuden vuoksi", hän kertoo.

Pahin tilanne on Misakin mukaan 6 000 neliökilometrin laajuisella Khargan keitaalla Egyptin länsiosissa. Hiekka tuhoaa kaiken elollisen ja suolaa vesilähteet. "Kokonaisia kyliä on jouduttu hylkäämään, jotkut ovat vaihtaneet asuinpaikkaa jo kolmasti."

Dyynejä yritetään sitoa paikoilleen jatropa-, jojoba- ja moringaviljelmillä. Niistä saadaan biopolttoainetta sekä rehua, ja kasteluun käytetään puhdistettua viemärivettä, kertoo Kairon aavikontutkimuskeskuksen johtaja Raafat Khidr.

Liikkuvaa hiekkaa vastaan kamppaillaan eri puolilla maailmaa monin menetelmin, mutta tutkijoiden mukaan jarruna on toiminnan kalleus.

maataloustiedeympäristömaaperämetsät Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä