Uutiset

Aavikoista metsien pelastus

Maailmasta löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten kuiva ja heikentynyt maa saadaan hyötykäyttöön, kirjoittaa Manipadma Jena.
(Kuva: Eric Montfort / cc 2.0)

(IPS) -- Pelastaakseen maapallon metsät ihmisen on jätettävä ne rauhaan. Uutta elintilaa ja viljelymaata voi etsiä aavikoilta, kannustaa israelilainen tutkija Uriel N. Safriel. Hänen maansa kuuluu aavikon valloittamisen etujoukkoon.

Kuivien alueiden ongelmia pohdittiin elokuussa neljännessä kansainvälisessä aavikkofoorumissa Kiinan Sisä-Mongolian Kubuqissa.

Tuoreimman arvion mukaan noin neljännes planeettamme maa-alasta eli 38 miljoonaa neliökilometriä on aavikoitunut ja alue laajenee jopa 70 000 neliökilometriä vuodessa. Aavikoitumisen haitoista kärsii ainakin 110 maata, ja taloudelliset tappiot nousevat 30 miljardiin euroon vuodessa.

Maailmasta löytyy kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, miten kuiva ja heikentynyt maa saadaan hyötykäyttöön.

Teknologia Israelin apuna

Israelin pinta-alasta on yli 80 prosenttia aavikkoa. "Israelissa sanotaan, että aavikko alkaa sieltä, mihin vesijohto päättyy", Safriel kertoo viitaten 300 kilometriä pitkään vesijohtoon, joka kuljettaa Genesaretinjärven vettä pohjavesivarastoon rannikolle.

Israel kierrättää 90 prosenttia kotitalouksien jätevedestä ja kattaa sillä viidenneksen keinokastelusta. Kastelua valvotaan tietokoneilla tuhlauksen välttämiseksi. Myös suolaista vettä hyödynnetään sitä kestävien lajien kastelussa.

Safrielin mukaan Israel turvaa teknologiaan aavikon kesyttämisessä. Kasvihuoneet tuottavat talvella vihanneksia Euroopalle. Kalan lihalle kauniin punaisen värin antavaa astaksantiinipitoista levää tuotetaan putkissa ja myydään kalankasvattamoille 1 500 eurolla kilo.

Kun Australian puolikuivalla alueella käytetään 750 litraa vettä vehnäkilon tuottamiseen, Israel tarvitsee 50 litraa vettä tuottaakseen kilon kalaa – ja sekin vesi kierrätetään, Safriel havainnollistaa. Hän johti aiemmin maansa aavikontutkimuslaitosta ja osallistuu valtioidenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raporttien laadintaan.

Kiina metsittää

Kiinan kahdeksasta autiomaasta neljä sijaitsee Sisä-Mongoliassa, jossa ne peittävät puolet 60 000 neliökilometrin pinta-alasta. Hiekkamyrskyt nielevät joka kevät lisää viljelymaata.

Pääkaupunki Peking ei ole kaukana Kubuqin autiomaasta, jossa maan suurin aavikkoekologian yritys Elion Resources rakentaa 200 kilometriä pitkää ja 20 kilometriä leveää keidasta. Tuhannen neliökilometrin alalle on istutettu puita ja lakritsijuuren ja pajun kaltaisten kuivuutta kestävien kasvien kasvatusta testataan.

"Meiltä meni viisi vuotta, kun kehitimme lääkekasvina tunnetusta lakritsista puolivillin lajikkeen, joka viihtyy autiomaassa", kertoo tutkimusryhmän vetäjä Wang Wenbiao.

Elion-yhtiön mukaan Kubuqin aavikon elvyttäminen alkaa tuottaa tulosta. Viime vuosina sademäärä on ylittänyt 300 milliä, kun se ennen jäi 70 milliin. Hiekkamyrskyjä koettiin vuoden aikana vain 4 aiempien 80 sijasta.

Dyynejä sidotaan

Aavikoitumisen ohella ongelmia aiheuttaa liikkuva hiekka, muistuttaa kuwaitilainen tutkija Rafaat Fahmy Misak.

"Niilin suiston hedelmällisestä maasta kolmannes ja keitaiden ulkoreunan viljelymaasta 10-30 prosenttia on heikentynyt liikkuvan hiekan ja viisi vuotta kestäneen kuivuuden vuoksi", hän kertoo.

Pahin tilanne on Misakin mukaan 6 000 neliökilometrin laajuisella Khargan keitaalla Egyptin länsiosissa. Hiekka tuhoaa kaiken elollisen ja suolaa vesilähteet. "Kokonaisia kyliä on jouduttu hylkäämään, jotkut ovat vaihtaneet asuinpaikkaa jo kolmasti."

Dyynejä yritetään sitoa paikoilleen jatropa-, jojoba- ja moringaviljelmillä. Niistä saadaan biopolttoainetta sekä rehua, ja kasteluun käytetään puhdistettua viemärivettä, kertoo Kairon aavikontutkimuskeskuksen johtaja Raafat Khidr.

Liikkuvaa hiekkaa vastaan kamppaillaan eri puolilla maailmaa monin menetelmin, mutta tutkijoiden mukaan jarruna on toiminnan kalleus.

maataloustiedeympäristömaaperämetsät Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle