Uutiset

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Vitalina Koval
Suomessa vieraillut ukrainalainen ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on huolissaan äärioikeiston noususta. (Kuva: Amnesty International)

Naistenpäivän mielenosoitus maaliskuussa 2018 oli juuri päättymässä Ukrainan länsiosissa sijaitsevassa Uzhgorodin kaupungissa. Naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (hblti) oikeuksia puolustaneen mielenosoituksen puuhanainen Vitalina Koval, 28, oli tyytyväinen.

Edellisvuonna äärioikeisto oli käynyt tönimässä mielenosoittajia ja varoittanut Kovalia edistämästä naisten ja ”perverssien” oikeuksia. Ennen tämänvuotista mielenosoitusta aktivisteja oli uhkailtu sosiaalisessa mediassa. Nyt kaikki näytti kuitenkin sujuneen hyvin.

”Aioimme lähteä juhlimaan baariin”, hän muistelee.

Toisin kävi. Äärioikeisto oli onnistunut soluttautumaan mielenosoittajien joukkoon ja alkoi valella heidän päälleen punaista maalia. Osa naisista sai kemiallisia palovammoja. Koval sai kasvoilleen maalia erityisen paljon.

”Hetken ajan ajattelin, että sokeudun”, hän kertoo.

Koval on sittemmin toipunut ja vieraili viime viikolla Suomessa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin vieraana.

Hänen taistelunsa kuitenkin jatkuu yhä, sillä tekijöitä ei ole saatu kiinni. Hän teki hyökkäyksen jälkeen muiden aktivistien kanssa tapahtumasta viharikosilmoituksen, mutta asiaan välinpitämättömästi suhtautunut poliisi määritteli rikoksen tavalliseksi ”huliganismiksi”.

Itse asiassa koko itsenäisen Ukrainan historian aikana yhtäkään hlbti-ihmisiin kohdistuvaa viharikosta ei ole ollut oikeudessa, Koval kertoo.

Viime aikoina tilanne on muuttunut yhä huolestuttavampaan suuntaan, sillä vastaavia hyökkäyksiä on tapahtunut usein. Koval kertoo, että monet hlbti-ihmiset ovat jo muuttaneet pois Ukrainasta pelon vuoksi. Hän ei aio lähteä, vaikka joutuikin muuttamaan tapahtumien jälkeen Kiovaan.

”Haluan pysyä maassani. Jos elämässäni tapahtuu jotain, ehkä sitten muutan. Mutta nyt yritän tehdä jotain, sillä jos emme tee mitään, ihmisoikeuspuolustajien tila kutistuu. Haluan elää avarakatseisessa yhteiskunnassa, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan.”

Koval ryhtyi yhteiskunnalliseksi aktivistiksi vuoden 2014 vallankumouksen aikana. Seuraavana vuonna hän uskaltautui kertomaan perheelleen kymmenen vuoden pohdinnan jälkeen olevansa lesbo.

Hän on ollut mukana perustamassa Uzhgorodiin hlbti-ryhmille tarkoitettua yhteisökeskusta, jossa nämä voivat tavata toisiaan. Se toimi kahden vuoden ajan hyvin, mutta turvallisuusuhkien vuoksi se toimii nyt salaisessa osoitteessa.

Hyvin organisoitu äärioikeisto

Uzghorodissa tapahtuneen hyökkäyksen tekijäksi arvellaan äärioikeistolaista Karpatska Sich -ryhmää. Se on vain yksi monista. Äärioikeistolaiset, valkoista ylivaltaa kannattavat ja uusnatsistiset ryhmittymät ovat aktivoituneet Ukrainassa etenkin vuodesta 2014 alkaen. Tuolloin rajut mielenosoitukset johtivat hallituksen vaihtumiseen, Venäjä liitti Ukrainaan kuuluvan Krimin itseensä ja Ukrainan itäosissa syttyi separatistien, Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien joukkojen välinen sisällissota.

Äärioikeistolaisia kansallismielisiä ryhmittymiä oli mukana mielenosoituksissa sekä separatistien vastaisissa taisteluissa. Niitä on sittemmin sulautettu armeijaan. Nykyisin maassa toimii monia ryhmiä, jotka hyökkäilevät vähemmistöjä, vasemmistolaisia aktivisteja ja naisten oikeuksien puolustajia vastaan, häiritsevät julkisia tilaisuuksia ja järjestävät omia propagandatapahtumia.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan viimeisen runsaan vuoden aikana Ukrainassa on ollut yli 30 samantyyppistä hyökkäystä kuin Kovalia ja hänen tovereitaan vastaan. Useimpia tapauksia ei viedä oikeuteen. Viime keväänä ja kesänä esimerkiksi romanivähemmistön asuttamille leireille hyökättiin useita kertoja. Ainakin yksi romani on tapettu.

Kovalin mukaan äärioikeiston nousu on ollut silmin nähtävää viimeisten kolmen vuoden aikana.

”Nämä ryhmät ovat hyvin organisoituneita ja rahoitettuja. Joku pystyy kuljettamaan 100 hengen ryhmää kaupungista toiseen ja varustamaan ne”, hän toteaa.

Poliisi ja viranomaiset ovat reagoineet tapahtumiin laimeasti. Esimerkiksi Kiovan kaupunki on päästänyt valkoista ylivaltaa korostavan C14-ryhmän sekä muita ryhmiä kaduilleen partioimaan.

Asiantuntijoiden mukaan Ukrainassa koetaan eräänlaista kiitollisuudenvelkaa äärioikeistolle vuoden 2014 tapahtumien takia. Lisäksi maassa on ensi vuonna presidentinvaalit, eikä istuva presidentti Petro Porošenko uskalla ryhtyä liian koviin toimiin äärioikeistoa vastaan.

EU:n pitäisi esittää kysymyksiä

Koval on ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kampanjakasvo. Järjestöllä on parhaillaan meneillään Kirjeitä vapaudelle -kampanja, jossa tavalliset ihmiset lähettävät viranomaisille vetoomuksia vaarassa olevien ihmisten puolesta. Kovalin tapauksessa Ukrainan sisäministeriltä vaaditaan ihmisoikeuspuolustajien suojelua äärioikeistolta.

Koval pitää vetoomuksia tärkeänä. Hän toivoo, että valtiotkin ryhtyisivät kyselemään, mitä Ukrainassa on meneillään. EU:n ja Ukrainan vuonna 2017 solmiman assosiaatiosopimuksen yhteydessä tehty strategiasuunnitelma sisältää esimerkiksi velvoitteen tukea ihmisoikeuspuolustajia, hän muistuttaa.

”EU:n olisi hyvä kysyä, miten tässä on edetty. Hallitus ei todellisuudessa suojele ihmisoikeuspuolustajia vaan paremminkin suojelee äärioikeistoryhmiä.”

Kaikesta huolimatta Koval näkee Ukrainassa myös myönteistä kehitystä.

”Vallankumouksen jälkeen kansalaisyhteiskunta on aktivoitunut ja saanut paljon uusia jäseniä – kuten minut. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät ihmisoikeuksien puolustamisen tärkeyden. Joudumme taistelemaan, mutta yhteiskunta on muuttumassa”, hän uskoo.

ihmisoikeudetkansalaisoikeudetsukupuolten tasa-arvovähemmistöpolitiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Ukraina Amnesty International

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kolme Bangladeshin lippua kerrostalon edustalla.

Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”

Jopa 180 kilometriä tunnissa puhaltavia tuulia mukanaan tuonut sykloni on tuhonnut taloja, katkonut sähköjä ja vienyt viljasatoa Intiassa ja Bangladeshissa. YK:n mukaan myrskyn tieltä ehdittiin kuitenkin evakuoida noin kolme miljoonaa ihmistä.

Tuoreimmat

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”