Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Naistenpäivän mielenosoitus maaliskuussa 2018 oli juuri päättymässä Ukrainan länsiosissa sijaitsevassa Uzhgorodin kaupungissa. Naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (hblti) oikeuksia puolustaneen mielenosoituksen puuhanainen Vitalina Koval, 28, oli tyytyväinen.

Edellisvuonna äärioikeisto oli käynyt tönimässä mielenosoittajia ja varoittanut Kovalia edistämästä naisten ja ”perverssien” oikeuksia. Ennen tämänvuotista mielenosoitusta aktivisteja oli uhkailtu sosiaalisessa mediassa. Nyt kaikki näytti kuitenkin sujuneen hyvin.

”Aioimme lähteä juhlimaan baariin”, hän muistelee.

Toisin kävi. Äärioikeisto oli onnistunut soluttautumaan mielenosoittajien joukkoon ja alkoi valella heidän päälleen punaista maalia. Osa naisista sai kemiallisia palovammoja. Koval sai kasvoilleen maalia erityisen paljon.

”Hetken ajan ajattelin, että sokeudun”, hän kertoo.

Koval on sittemmin toipunut ja vieraili viime viikolla Suomessa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin vieraana.

Hänen taistelunsa kuitenkin jatkuu yhä, sillä tekijöitä ei ole saatu kiinni. Hän teki hyökkäyksen jälkeen muiden aktivistien kanssa tapahtumasta viharikosilmoituksen, mutta asiaan välinpitämättömästi suhtautunut poliisi määritteli rikoksen tavalliseksi ”huliganismiksi”.

Itse asiassa koko itsenäisen Ukrainan historian aikana yhtäkään hlbti-ihmisiin kohdistuvaa viharikosta ei ole ollut oikeudessa, Koval kertoo.

Viime aikoina tilanne on muuttunut yhä huolestuttavampaan suuntaan, sillä vastaavia hyökkäyksiä on tapahtunut usein. Koval kertoo, että monet hlbti-ihmiset ovat jo muuttaneet pois Ukrainasta pelon vuoksi. Hän ei aio lähteä, vaikka joutuikin muuttamaan tapahtumien jälkeen Kiovaan.

”Haluan pysyä maassani. Jos elämässäni tapahtuu jotain, ehkä sitten muutan. Mutta nyt yritän tehdä jotain, sillä jos emme tee mitään, ihmisoikeuspuolustajien tila kutistuu. Haluan elää avarakatseisessa yhteiskunnassa, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan.”

Koval ryhtyi yhteiskunnalliseksi aktivistiksi vuoden 2014 vallankumouksen aikana. Seuraavana vuonna hän uskaltautui kertomaan perheelleen kymmenen vuoden pohdinnan jälkeen olevansa lesbo.

Hän on ollut mukana perustamassa Uzhgorodiin hlbti-ryhmille tarkoitettua yhteisökeskusta, jossa nämä voivat tavata toisiaan. Se toimi kahden vuoden ajan hyvin, mutta turvallisuusuhkien vuoksi se toimii nyt salaisessa osoitteessa.

Hyvin organisoitu äärioikeisto

Uzghorodissa tapahtuneen hyökkäyksen tekijäksi arvellaan äärioikeistolaista Karpatska Sich -ryhmää. Se on vain yksi monista. Äärioikeistolaiset, valkoista ylivaltaa kannattavat ja uusnatsistiset ryhmittymät ovat aktivoituneet Ukrainassa etenkin vuodesta 2014 alkaen. Tuolloin rajut mielenosoitukset johtivat hallituksen vaihtumiseen, Venäjä liitti Ukrainaan kuuluvan Krimin itseensä ja Ukrainan itäosissa syttyi separatistien, Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien joukkojen välinen sisällissota.

Äärioikeistolaisia kansallismielisiä ryhmittymiä oli mukana mielenosoituksissa sekä separatistien vastaisissa taisteluissa. Niitä on sittemmin sulautettu armeijaan. Nykyisin maassa toimii monia ryhmiä, jotka hyökkäilevät vähemmistöjä, vasemmistolaisia aktivisteja ja naisten oikeuksien puolustajia vastaan, häiritsevät julkisia tilaisuuksia ja järjestävät omia propagandatapahtumia.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan viimeisen runsaan vuoden aikana Ukrainassa on ollut yli 30 samantyyppistä hyökkäystä kuin Kovalia ja hänen tovereitaan vastaan. Useimpia tapauksia ei viedä oikeuteen. Viime keväänä ja kesänä esimerkiksi romanivähemmistön asuttamille leireille hyökättiin useita kertoja. Ainakin yksi romani on tapettu.

Kovalin mukaan äärioikeiston nousu on ollut silmin nähtävää viimeisten kolmen vuoden aikana.

”Nämä ryhmät ovat hyvin organisoituneita ja rahoitettuja. Joku pystyy kuljettamaan 100 hengen ryhmää kaupungista toiseen ja varustamaan ne”, hän toteaa.

Poliisi ja viranomaiset ovat reagoineet tapahtumiin laimeasti. Esimerkiksi Kiovan kaupunki on päästänyt valkoista ylivaltaa korostavan C14-ryhmän sekä muita ryhmiä kaduilleen partioimaan.

Asiantuntijoiden mukaan Ukrainassa koetaan eräänlaista kiitollisuudenvelkaa äärioikeistolle vuoden 2014 tapahtumien takia. Lisäksi maassa on ensi vuonna presidentinvaalit, eikä istuva presidentti Petro Porošenko uskalla ryhtyä liian koviin toimiin äärioikeistoa vastaan.

EU:n pitäisi esittää kysymyksiä

Koval on ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kampanjakasvo. Järjestöllä on parhaillaan meneillään Kirjeitä vapaudelle -kampanja, jossa tavalliset ihmiset lähettävät viranomaisille vetoomuksia vaarassa olevien ihmisten puolesta. Kovalin tapauksessa Ukrainan sisäministeriltä vaaditaan ihmisoikeuspuolustajien suojelua äärioikeistolta.

Koval pitää vetoomuksia tärkeänä. Hän toivoo, että valtiotkin ryhtyisivät kyselemään, mitä Ukrainassa on meneillään. EU:n ja Ukrainan vuonna 2017 solmiman assosiaatiosopimuksen yhteydessä tehty strategiasuunnitelma sisältää esimerkiksi velvoitteen tukea ihmisoikeuspuolustajia, hän muistuttaa.

”EU:n olisi hyvä kysyä, miten tässä on edetty. Hallitus ei todellisuudessa suojele ihmisoikeuspuolustajia vaan paremminkin suojelee äärioikeistoryhmiä.”

Kaikesta huolimatta Koval näkee Ukrainassa myös myönteistä kehitystä.

”Vallankumouksen jälkeen kansalaisyhteiskunta on aktivoitunut ja saanut paljon uusia jäseniä – kuten minut. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät ihmisoikeuksien puolustamisen tärkeyden. Joudumme taistelemaan, mutta yhteiskunta on muuttumassa”, hän uskoo.