Hautala: Kehitysrahoituksen valvonta on pitkälti kunnossa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Hautala: Kehitysrahoituksen valvonta on pitkälti kunnossa

Kehitysrahoituksen valvonnan välineitä ovat myös avun avoimuus ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen, sanoo kehitysministeri Heidi Hautala. 

"Mielestäni kehitysrahoituksen valvonta ovat pitkälti kunnossa. Edellytän kuitenkin jatkossa, että saan aiemmin tiedon epäillyistä väärinkäytöksistä ja käynnissä olevista selvityksistä", sanoi kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala ulkoministeriön keskiviikkona järjestämässä tilaisuudessa.

Tilaisuus järjestettiin viime päivinä julkisuuteen nousseiden kehitysyhteistyön väärinkäytöksistä kertovien uutisten vuoksi.

Helsingin Sanomissa esitettiin tiistaina, että vuosittain väärinkäytöksiä tulee ilma 10 miljoonaa euroa. Hautala pitää kuitenkin lukua arviona, joka on tehty laskentakaavan avulla. Konkreettisesti vuodelta 2011 on 16 todettua tai epäiltyä väärinkäytöstä, jotka koskevat yhteensä 415 000 euroa. Summasta osa on saatu takaisin ja 65 000 euroa on takaisin perinnässä, Hautala sanoo.

Perinnässä olevasta summasta Hautalalla ei ollut tarkempaa tietoa sen enempää kuin tilaisuudessa olleilla ministeriön työntekijöilläkään. "Loppujen lopuksi kyse on pienistä summista", kuittasi Hautala ja tyytyi luettelemaan hänelle tuodusta paperista vuosien 2010-12 yleisimpiä väärinkäytösten tapaustyyppejä. Luettelossa oli mukana muun muassa kavallukset, kuittiväärennökset ja arvioitua suuremmiksi nousseet kulut.

Avoimuuteen panostetaan jatkossa

Suomi antaa kehitysapua vuosittain noin 1,1 miljardia euroa, ja sen käyttöä valvotaan hankehallinnon seurannan sekä sisäisten tarkastusten ja ulkopuolisen evaluointien kautta. Hautalan mukaan nykyiset valvonnan periaatteet luonnollisestikin koskevat myös Kepan hallinnoitavaksi siirtyviä ministeriön viestintä- ja kehityskasvatustukia sekä konferenssi- ja hankevalmistelumatkatukia.

Tällä hetkellä iso johtoteema on Hautalan mukaan avun avoimuus valvonnan välineenä ja myös kohdemaiden kansalaisyhteiskunnissa. Esimerkiksi kännykkäteknologian avulla kehitysmaissa olevat kumppanit voivat raportoida, jos raha ei tule perille, sanoo Hautala.

SASKilta rahaa vienyt taloudenhoitaja yhä kateissa

Suomalaisten ammattiliittojen kehitysyhteistyöjärjestö SASK toivottaa mediassa käydyn keskustelun tervetulleeksi.

"Kehitysyhteistyöjärjestöjen hanketoiminta on suurelta osin suomalaisten verovaroin kustantamaa. Kun käytetään kaikkien yhteistä omaisuutta, pitää tilinpidon ja toiminnan olla läpinäkyvää ja huolella tarkastettua", järjestön toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo.

SASK on myös itse joutunut selvittelemään rahankäyttöä hankkeissaan. Edellisellä ohjelmakaudella 2010-11 ilmeni yksi väärinkäytös, joka koskee 29 000 euroa.

"Taloudellista menetystä suurempi tappio on kutenkin luottamuksen menetys, joka tässä tapauksessa johti hankeyhteistyön päättymiseen," Ronkainen arvioi.

Tekstiä muokattu 17. joulukuuta SASKin osalta.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia