Yhtiövallan kasvu kalvaa demokratiaa

Liike-elämän ote maailman asioista on vahvistunut niin YK-järjestelmässä kuin rahoitusalallakin. Vilske yritysten ja valtioiden välisissä "pyöröovissa" heikentää demokraattista päätöksentekoa, arvostelijat varoittavat.

Kesäkuussa Riossa pidetty YK:n kestävän kehityksen huippukokous antoi raikuvat aplodit Kansainvälisen kauppakamarin Louise Kantrowille, joka ilmoitti, että "liike-elämä ottaa johdon" ilmastonmuutos- ja kehitysneuvotteluissa.

Kansalaisjärjestöjen mukaan lausunto osoitti, miten vahva ote ylikansallisilla yrityksillä on demokraattisiksi oletetuista neuvotteluprosesseista.

Liike-elämän edustajat hallitsevat tiettyjä YK-keskusteluja ja eräitä YK-järjestöjä. Yrityksille on annettu etuoikeutettu neuvonantajarooli ja YK-virkailijat tanssivat yksityisen sektorin pillin mukaan. Lisäksi YK-järjestöjen taloudellinen riippuvuus yksityisestä sektorista kasvaa, ympäristöjärjestö Maan ystävät lataa.

Shell siellä ja Shell täällä

Esimerkiksi brittiläis-hollantilainen öljyjätti Shell oli Riossa edustettuna lukuisissa yritysmaailman lobbausryhmissä. Shellin näkemyksiä kuultiin ainakin kauppakamarien, öljyteollisuuden ympäristöjärjestön, YK:n Global Compact -verkoston, yritysten kestävän kehityksen neuvoston ja päästökauppayhdistyksen tilaisuuksissa.

Maan ystävien kampanjakoordinaattori Paul de Clerck muistuttaa, että tekoja Shelliltä on nähty vähemmän. "YK julkisti yli vuosi sitten raportin Shellin aiheuttamista ympäristötuhoista Nigerian Ogonimaassa, mutta odotamme yhä yhtiöltä suunnitelmaa sotkun pudistamisesta."

YK ehdotti alkajaisiksi miljardin dollarin rahaston perustamista puhdistustyötä varten. De Clerckin mukaan Shell ei ole toistaiseksi sitoutunut mihinkään.

"Shellin kaltaisia yhtiöitä ei voida päästää johtamaan kestävän kehityksen prosesseja. Saastuttavien yritysten ei pidä olla laatimassa lakeja, vaan noudattaa niitä", Maan ystävien johtaja Nnimmo Bassey painottaa.

Pyöröovi käy tiuhaan

Yritysten vaikutus ei kasva pelkästään YK:ssa. Kansalaisjärjestöjen mukaan valtioiden ja liike-elämän yhteistyö tiivistyy, kun väkeä liikkuu edestakaisin niiden välisissä "pyöröovissa".

Esimerkiksi Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi on joutunut Euroopan unionin oikeusasiamiehen syyniin taustojensa vuoksi. Draghin jäsenyyden huippupankkiirien niin sanotussa 30:n ryhmässä epäillään olevan ristiriidassa EKP:n riippumattomuuden kanssa.

Moni korkea-arvoinen EU-päättäjä siirtyy yritysmaailman lobbariksi ja päinvastoin. "Merkittävien eturistiriitojen riski on suuri, ja se heikentää demokraattista, yleistä etua edistävää päätöksentekoa", Olivier Hoedeman Corporate Europe Observatory -järjestöstä arvioi.

Valtiot kärvistelevät

Saksalaisen Max Planck -instituutin yhteiskuntatutkimuksen johtaja Wolfgang Streeck on huolestunut finanssilaitosten vallan kasvusta, joka on johtanut "finanssikapitalismin kaksinvaltaan".

Streeckin mukaan Euroopan demokraattiset valtiot kärvistelevät Goldman Sachsin kaltaisten laitosten hallitsemien sääntelemättömien finanssimarkkinoiden otteessa. Samaan aikaan monet valtion laitokset on miehitetty samojen finanssilaitosten entisillä johtajilla.

Tyyppiesimerkki on Italian vaaleilla valitsematon pääministeri Mario Monti, joka toimi Goldman Sachsin neuvonantaja 2005-2011.

Arvostelijat näkevät liki absurdina sen, että sijoituspankit, joilla on keskeinen rooli Euroopan valtioiden velkojina, kehittelevät samaan aikaan keinottelumalleja samoja valtioita vastaan.