Näkökulmat Terveys

Tuberkuloosi tappaa yhtä paljon kuin korona – Paremman rokotteen kehittämistä estää lääketeollisuuden ja tutkijoiden kiinnostuksen vähäisyys

Tuberkuloosiin on olemassa rokote, jonka teho kuitenkin hiipuu vuosien mittaan ja joka ei tehoa aikuisiin. Koronarokotteiden kehittämisvauhti kuitenkin näyttää, mihin pystytään, kun poliittinen tahto ja lääketeollisuuden kiinnostus yhtyvät runsaan rahoituksen muodossa, kirjoittaa tutkija Andreas Kupz.
Nainen rokottaa vauvaa.
Vauva sai tuberkuloosirokotteen Madagaskarilla vuonna 2012. (Kuva: CDC Global / CC BY 2.0)

(IPS) -- Heinäkuussa tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisestä tuberkuloosirokotuksesta. Kolmentoista vuoden kehittelyn jälkeen syntynyttä calmetterokotetta käytetään yhä, eikä muita tuberkuloosirokotteita ole käytössä.

Rokotteesta huolimatta tuberkuloosiin kuolee joka vuosi 1,5–2 miljoonaa ihmistä eli jotakuinkin yhtä paljon kuin koronaan on vuodessa kuollut. Arvioidaan, että viimeisen 200 vuoden aikana tuberkuloosi on tappanut yli miljardi ihmistä eli enemmän kuin mikään muu tartuntatauti.

Tuberkuloositartuntoja on noin kymmenen miljoonaa vuodessa, ja arvellaan jopa kahden miljardin oireettoman ihmisen kantavan tautia tietämättään. Oireettomat taudinkantajat eivät tartuta muita, mutta noin kymmenellä prosentilla uinuva tauti aktivoituu.

Riskialueilla tuberkuloosirokote annetaan vauvoille pian syntymän jälkeen. Rokotus pelastaa joka vuosi tuhansia lapsia, mutta vuosien mittaan sen teho hiipuu, eikä rokote muutenkaan anna suojaa aikuisille. Tuberkuloosin selättämiseksi olisi kehitettävä rokote, joka estää tartunnat myös aikuisilta.

Tuberkuloosin selättämiseksi olisi kehitettävä rokote, joka estää tartunnat myös aikuisilta.

Kehitystyö on kuitenkin ollut etenkin koronarokotteeseen verrattuna hyvin hidasta. Vain viitisentoista lääkettä on päässyt kliinisiin kokeisiin asti, eikä yksikään niistä ole osoittautunut käytössä olevaa calmetterokotetta paremmaksi.

Hitautta selittää lääketeollisuuden ja tutkijoiden kiinnostuksen vähäisyys. Tuberkuloosin tutkimus ja rokotekehittely ovat logistisesti haastavia yrityksille, ja tutkijoiden hankaluutena on rahoituksen hankkiminen.

On vaikea valita urakseen tuberkuloosin tutkimus, sillä kilpailu valtion ja hyväntekeväisyysjärjestöjen rahoista on ankaraa ja tuberkuloosi on ennen muuta kehitysmaiden vitsaus.

Koronarokotteiden kehittämisvauhti näyttää, mihin pystytään, kun poliittinen tahto ja lääketeollisuuden kiinnostus yhtyvät runsaan rahoituksen muodossa.

Vaikka tuberkuloosi näyttääkin teollisuusmaissa voitetulta, se on yhä maailmanlaajuinen uhka. Tuberkuloosibakteerin vastustuskyky calmetterokotetta vastaan kasvaa, ja lääkkeitä hylkivän tuberkuloosin erittäin kallis hoito voi kestää jopa kaksi vuotta.

Kirjoittaja on James Cook Universityn vanhempi tutkija.

Terveys tiedepolitiikkaterveyssairaus/lääkintä Suomen IPS

Lue myös

Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Nainen nukkuu malariaverkon alla.

Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Koronavirus yhdistettynä huonoon terveydenhuoltoon voi johtaa siihen, että esimerkiksi malariatapaukset lisääntyvät. Hinnan maksavat kaikki. ”Nyt, kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä”, sanoo mikrobiologian professori Yap Boum.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.