Näkökulmat Tasa-arvo

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata. (Kuva: Kristin Palitza / IPS)

(IPS) -- Maan omistaminen tuo valtaa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Afrikassa naisten maanomistus on vähäistä ja vielä niukempaa on sitä koskeva tieto. Jotta tilannetta voitaisiin kohentaa, tarvitaan sukupuolieroteltua dataa.

Vaikka Afrikan pienviljelijöistä on YK:n mukaan 80 prosenttia naisia, heillä on harvoin omistusoikeus maahan, ja palstat ovat keskimäärin pienempiä kuin miehillä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että kun naisten maanomistusoikeutta vahvistetaan, lasten ravitsemus ja tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet paranevat.

Maaomaisuuden ohella myös tieto on valtaa, ja sitäkin on naisten osalta heikosti tarjolla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä julkaistu raportti kuvaa tilannetta. Sukupuolten tasa-arvoa koskevan tavoitteen sarakkeessa on naisten maanomistuksen kohdalla enimmäkseen merkintä ”Ei tietoa”.

Ilman dataa ei pystytä seuraamaan eikä suunnittelemaan tavoitteiden toteutumista.

Tieto maksaa

Kun Ruandassa alettiin sukupuolierotella pankkilainojen saantia koskevia tietoja, naisten havaittiin olevan todella heikoilla. Asiaan tartuttiin, ja heidän osuutensa kaksinkertaistui neljässä vuodessa.

YK:n säätiön perustama Data2X-sivusto kertoo, että maailman maista lähes 80 prosenttia kirjaa sukupuolen kuolleisuutta, työvoimaa ja koulutusta koskeviin tilastoihin. Alle kolmannes maista tekee samoin epävirallisia työmarkkinoita, yrittäjyyttä ja palkatonta työtä tilastoidessaan tai kerää tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tietojen puuttuminen antaa yhteiskunnasta epätäydellisen kuvan ja vaikeuttaa vääristymien korjaamista.

Kyse on myös rahasta: sukupuolierotellun datan kokoaminen vaatii investointeja. YK:n tilasto-osaston kysely vuodelta 2012 kertoo, että 126 vastanneesta maasta vain 13 prosenttia oli budjetoinut rahaa sukupuolieroteltuun tilastointiin, noin puolet maista käytti siihen satunnaisia varoja ja loput ei mitään.

Pieniä edistysaskeleita on otettu. YK:n Edge-hanke kartoittaa tietoa tasa-arvon tueksi, ja Gatesin säätiö antoi vuonna 2016 noin 66 miljoonaa euroa sukupuolierotellun datan kokoamiseen.

Kuka omistaa ja mitä?

Sukupuolten eriarvoisuuden tasaaminen vaatii tietoa siitä, mitä naiset omistavat. Kehitysmaiden maaseudulla yleinen perinteisen tapaoikeuden mukainen maanomistus on naisten osalta hämärän peitossa. Heille voidaan antaa palstoja viljeltäviksi, mutta siitä ei tehdä papereita.

Kun kyläläisten viljelemät maat äkkiä yksityistetään tai niiden omistaminen virallistetaan, naiset putoavat kuvasta. Itsenäistymisen jälkeen esimerkiksi Keniassa, Ugandassa ja Zimbabwessa ryhdyttiin rekisteröimään maaomaisuuksia. Koska naisten osuuksista ei ollut papereita, maat kirjattiin yleensä perheenpään eli miehen nimiin.

Se antoi miehelle oikeuden käyttää, myydä ja hallita maita, ja naiset menettivät nekin oikeudet, joita heillä oli aiemmin ollut.

Tietojen kokoaminen naisten ja tyttöjen asemasta ei auta pelkästään kehitystavoitteiden seurannassa, se kertoo myös, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat tasa-arvon toteutumiseen.

Kirjoittaja on Kanadassa toimivan Kansainvälisen kehitystutkimuskeskuksen (IDCR) tutkija.

Tasa-arvo gendertiede Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.