Saadaanko Putin vastaamaan oikeuteen sotarikoksista? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Saadaanko Putin vastaamaan oikeuteen sotarikoksista?

Ei ole todennäköistä, että ketään saataisiin vastuuseen Ukrainan sodassa tehdyistä sotarikoksista. Suurvallat ovat jo aiemmin rapauttaneet kansainvälistä oikeusjärjestelmää. On kyseenalaista, kuinka tehokkaasti järjestelmä pystyy saamaan sotarikollisia vastuuseen teoistaan, kirjoittaa ghanalaistaustainen freelance-toimittaja Linus Atarah.

Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.

Kuva: Teija Laakso.

YK:n pääsihteeri António Guterres on vaatinut perusteellista tutkintaa Ukrainassa epäillyistä sotarikoksista.

”Tuen täysin Kansainvälistä rikostuomioistuinta ja vetoan Venäjän federaatioon, jotta se suostuisi yhteistyöhön tuomioistuimen kanssa. Mutta kun puhumme sotarikoksista, emme voi unohtaa, että sota itse on kaikkein pahin rikos”, Guterres totesi vierailtuaan huhtikuun lopulla Ukrainassa.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan sodassa oli 13. toukokuuta mennessä kuollut ainakin 3 573 ja haavoittunut 3 760 siviiliä. Nämä luvut koskevat vahvistettuja, dokumentoituja uhreja, mutta todelliset lukemat ovat todennäköisesti huomattavasti suuremmat. Lisäksi sodassa epäillään tuhotun tarkoituksella siviilikohteita kuten sairaaloita.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä Karim Khan on jo avannut tutkinnan Ukrainan tilanteesta. Khanin mukaan hänen alustava tutkimuksensa antoi perusteet epäillä, että Ukraina sodassa on syyllistytty sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Ukrainasta uutisoidaan jatkuvasti kauhistuttavista teoista, kuten Butšan kaupungista löydetyistä joukkohaudoista, joihin oli haudattu satoja siviilejä. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että presidentti Vladimir Putin ja muut Venäjän johtajat saataisiin ikinä oikeuden eteen.

Venäjä ei ole ratifioinut Rooman perussääntöä, jolla Kansainvälinen rikostuomioistuin perustettiin vuonna 1998. Lisäksi Venäjä on yksi YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta, joten se voi veto-oikeudellaan estää turvallisuusneuvostoa ohjaamasta Ukrainan sotaa koskevia asioita ICC:n käsiteltäväksi.

Syytökset Venäjän tekemistä sotarikoksista Ukrainassa ovat myös synnyttäneet hysteerisen kuoron Yhdysvalloissa. Presidentti Joe Biden syytti Putinia julkisesti sotarikolliseksi, ja Yhdysvaltain senaatti hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman, jossa kehotetaan ICC:tä tutkimaan Venäjän asevoimien tekemiä sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Suuttumuksesta huolimatta Yhdysvalloilla ei ole tässä suhteessa varaa moraaliseen ylemmyyteen. Republikaanisenaattori Lindsey Graham julisti voitokkaasti, että kyse on tuomiovallan asianmukaisesta käytöstä ja että juuri tätä varten Kansainvälinen rikostuomioistuin luotiin.

Grahamilta unohtui kuitenkin eräs pieni detalji: Venäjän tavoin myöskään Yhdysvallat ei ole ratifioinut Rooman perussääntöä. Kyse on tietoisesta päätöksestä, jonka tarkoitus on välttää joutuminen syytettyjen penkille, mikäli Yhdysvaltain joukot syyllistyisivät sotarikoksiin.

Yhdysvaltain kriitikot ovat toistuvasti huomauttaneet, että Yhdysvallat on syyllistynyt sotarikoksiin hyökätessään Irakiin vuonna 2003 ja Afganistaniin vuonna 2001, ja että tämän vuoksi Yhdysvallat ei voi uskottavasti vaatia ketään muuta syytettäväksi sotarikoksista.

Paitsi että Yhdysvallat on kieltäytynyt ratifioimasta Rooman perussääntöä, sen muukin toiminta suhteessa ICC:hen osoittaa selvästi, että maa on halunnut turvata asemansa niin, ettei sitä voitaisi ikinä haastaa mihinkään sotarikostuomioistuimeen.

Yhdysvallat kyllä allekirjoitti Rooman perussäännön vuonna 2000 (kuten Venäjäkin), mutta maan kongressi ei suostunut ratifioimaan sitä. Presidentti George W. Bush meni vielä pidemmälle ja hyväksyi lain, joka antaa Yhdysvalloille oikeuden käyttää jopa sotilasvoimaa vapauttaakseen Yhdysvaltain kansalaisia, mikäli näitä oltaisiin syyttämässä sotarikoksista. Ihmisoikeusaktivistit kutsuivat lakia ”Haagin hyökkäyslaiksi”.

Lisäksi Yhdysvallat on painostanut sata muuta maata solmimaan kanssaan kahdenväliset immuniteettisopimukset. Sopimukset estävät näitä maita luovuttamasta Yhdysvaltain kansalaisia Kansainväliseen rikostuomioistuimeen.

Tasapuolisuuden nimissä on todettava, että Yhdysvallat ei ole suinkaan yksin heikentänyt kansainvälistä oikeutta. Kolme viidestä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvästä jäsenmaasta (Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina) on kieltäytynyt ratifioimasta Rooman perussääntöä. Kiina ei ole alun perinkään allekirjoittanut sitä.

Myös Israel on toistuvasti torjunut vaatimukset siitä, että YK:n pitäisi saada tutkia Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla epäiltyjä sotarikoksia.

Kysymys kuuluukin: onko kansainvälisellä oikeusjärjestelmällä tarvittavaa legitimiteettiä, jotta se voisi toimia tarkoituksensa mukaisesti? Vaikuttaa siltä, että suurvaltojen toiminta ICC:n heikentämiseksi tarjoaa potentiaalisille sotarikollisille Vapaudu vankilasta -kortin. On myös selvää, että kansainvälistä oikeusjärjestelmää tulisi uudistaa ja vahvistaa.

Tämän tehtävän edessä kansainvälisen yhteisön kannattaisi muistaa Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynneissä pääsyyttäjänä toimineen Robert H. Jacksonin sanat:

”Mikäli tietyt sopimusten vastaiset teot katsotaan rikoksiksi, ne ovat rikoksia yhtä lailla Yhdysvaltain kuin Saksan tekeminä, emmekä ole valmiit asettamaan muita vastaan sellaisia rikollista toimintaa koskevia sääntöjä, joita emme olisi valmiit hyväksymään käytettäväksi myös itseämme vastaan.”

Kommentit

Lähettänyt Annika (ei varmistettu) 16.5.2022 - 12:45

Todella hyvä ja ajankohtainen kirjoitus, kiitos tästä!

Lisää uusi kommentti