Uutiset

EU:n tiukka pakolaispolitiikka sai sapiskaa vaalipaneelissa

Perussuomalaisten viljelemä politiikka on vaikeuttanut pakolaiskeskustelua Suomessa, vaaliehdokkaat arvioivat.
(Kuva: Sakari Liuskari / Kehys ry.)

Suomen Pakolaisavun ja Kehys ry:n järjestämässä eurovaalipaneelissa nousi EU:n tiukka pakolaispolitiikka keskustelun kantavaksi teemaksi.

"EU harjoittaa aktiivista push back -politiikkaa, jolla halutaan estää ihmisiä tulemasta alueelle, vaikka turvapaikan hakeminen on kansainvälisten sopimusten mukainen ihmisoikeus", kommentoi vasemmistoliiton Li Andersson.

Osa ehdokkaista oli huolissaan siitä, että liian tiukka järjestelmä ylläpitää myös siirtolaisille hengenvaarallista rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja salakuljetuksia.

"Valitettavasti järjestelmä Euroopassa on niin tiukka, että ihmiset joutuvat turvautumaan salakuljettajiin. Nykyisillä käytännöillä luomme ikään kuin pohjan tälle businekselle", Andersson jatkoi.

Erityisesti Välimerellä hukkuneet pakolaiset herättivät paneelissa huolta. IOM:n laskelmien mukaan 700 ihmistä hukkui merellä viime vuonna ja tuorein tragedia tapahtui vastikään toukokuussa.

"Jokainen haaksirikkoutunut vene kertoo koko järjestelmän haaksirikosta. Siksi meidän pitää uudistaa sitä", vaati keskustan Mikael Pentikäinen.

Lisää laillisia väyliä Eurooppaan

Järjestelmän korjaamiseksi tarvittaisiin valtaosan mielestä laillisten väylien, kuten YK:n kiintiöpakolaismäärien kasvattamista ja humanitaarisen viisumin käyttöönottoa.

"Vaikka kiintiöissä on paljon kritisoitavaa, näkisin sen yhtenä keinona, sillä EU:n vastuunkanto maailman pakolaisista on vaatimatonta", kommentoi Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).

Tällä hetkellä neljätoista EU-maata vastaanottaa YK:n kautta yhteensä noin 4 000 kiintiöpakolaista vuosittain. Maailman yli 45 miljoonaan pakolaiseen suhteutettuna määrä on häviävän pieni.

Vaikka kiintiöjärjestelmää kritisoitiin hitaaksi ja kömpelöksi, muistutti kristillisdemokraatteja edustanut Andrei Nahkala, että se takaa turvapaikan usein kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

Ehdokkaat kannattivat yksimielisesti humanitaarisen viisumin käyttöönottoa, mikä mahdollistaisi laillisen maahantulon humanitaarisin perustein, vaikkeivat tavallisen viisumin edellytykset täyttyisi.

"Suomessa puuttuu poliittinen paine pakolaisasioiden edistämiseksi"

Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparta ihmetteli tilaisuudessa, miksi esimerkiksi humanitaarinen viisumi ei ole edennyt, vaikka ehdokkaat, myös hallituspuolueiden jäsenet, kannattavat sitä.

Vasemmistoliiton Li Andersson totesi, etteivät pakolaiskysymykset ole olleet minkään puolueen agendalla ykkösenä, sillä poliittinen paine puuttuu.

"Lisäksi perussuomalaiset ovat omalla politiikallaan luoneet sellaista ilmapiiriä, että asiallisen keskustelun käyminen on muuttunut yhä vaikeammaksi", hän jatkoi.

Andersson oli huolissaan siitä, että poliittinen retoriikka on muuttunut entistä huonompaan suuntaan. Keskustelua herätti erityisesti Maassa maan tavalla -puheen lisääntyminen Sdp:n entisen puheenjohtaja Jutta Urpilaisen kannustamana.

"Olisi epärehellistä sanoa, etteikö perussuomalaisten valtava nousu olisi vaikuttanut. Tällaiset retoriset avaukset kuvastavat sitä, että olemme itse olleet vähän hukassa", kommentoi Nasima Razmyar Sdp:stä.

Andrei Nahkala (Kd) huomioi, että myös kunnissa tarvittaisiin asennemuutosta.

"Kaikkea ei voi täysin pistää perussuomalaisten piikkin. Kunnissa on ollut hyvin vähän halukkuutta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja kyllä niissä on useimmiten ihan muut puolueet vastuullisia. "

pakolaisetpolitiikka Suomi Kehys rySuomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt Halfdan (ei varmistettu) 16.5.2014 - 15:45

Populistiset puolueet saavat jalansijaa Euroopassa juuri tällaisten naiivien kannanottojen vuoksi. Jos Eurooppa helpottaa köyhyyspakolaisten maahantuloa, ongelma vain laajenee. On pikemminkin ryhdistäydyttävä toimimaan laitonta maahanmuuttoa vastaan. Tanskassa Danske folkepartista on tulossa EU vaaleissa suurin puolue, koska 80% kansasta haluaa kiristyksiä maahanmuuttoon. Mikä muu kuin oma asia saa pakolaisavut ja vihreät puolueet ajamaan rajojen avaamista. Tanskassa kaikki EU-vaalien kärkiehdokkaat katsovat, että hyvinvointiturismista on tullut EU:n suurimpia haasteita. Missä periferiassa te elätte? Ettekö seuraa Euroopan mediaa? Onko kielitaidossa mahdollisesti puutteita? Ei laiton maahanmuutto muutu toisenlaiseksi nimikettä vaihtamalla. Ongelmallista se on, kutsutaanpa sitä paperittomaksi tai jaetaanpa vaikka humanitaarisia viisumeja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat