Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Eduskuntatalo

Suomi sijoittuu kolmanneksi tuoreessa vertailussa, jossa mitataan rikkaiden maiden sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen. Kuva: Lauri Rantala / CC BY 2.0.

Suomi on tuoreen tutkimuksen mukaan maailman kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija. Yläpuolelle nousevat vain Tanska sekä Ruotsi.

Tutkimuksen julkaisee vuosittain yhdysvaltalainen Center for Global Development -ajatushautomo (CGD). Sen tarkoituksena on mitata sitoutumista kehitykseen eli sitä, miten rikkaiden maiden politiikka vaikuttaa kehitysmaihin. Mukana vertailussa on 27 avunantajamaata.

”Hyvä kehityspolitiikka on paljon muutakin kuin ulkomaanapua. Vaikka apu on tärkeää, rikkaiden maiden päättäjien pitää arvioida kaikki tavat, joilla heidän valintansa aina pakolaispolitiikasta tekijänoikeuksiin auttavat tai hidastavat kehitysmaita”, sanoo CGD:n johtaja Masood Ahmed tiedotteessa.

Selvityksessä arvioidaan kehitysavun lisäksi rahoitusta, teknologiaa, ympäristöä, kauppaa, turvallisuutta ja siirtolaisuutta sekä sitä, miten näiden alojen politiikka vaikuttaa köyhiin maihin. Esimerkiksi rahoituksessa seurataan investointeja ja rahoituksen läpinäkyvyyttä, kaupassa muun muassa maataloustukia ja tariffeja ja turvallisuudessa osallistumista rauhanturvaoperaatioihin sekä asevientiä.

Ruotsi saa raportissa kiitosta erityisesti kehitysavusta sekä ympäristö- ja siirtolaispolitiikastaan. Suomi puolestaan pärjää erityisen hyvin turvallisuus- ja rahoituskategorioissa. Suomi osallistuu ahkerasti rauhanturvaoperaatioihin ja ottaa esimerkiksi kansainvälisissä investointisopimuksissa huomioon myös kumppanien politiikan tavoitteet sekä kestävän kehityksen, raportissa kiitellään. Suomella on myös suhteellisen alhaiset maataloustuet.

Huonoimmin Suomi pärjää siirtolaispolitiikassa, jossa se on vasta sijalla 14. Suomella on maailman parhaisiin kuuluva kotouttamispolitiikka, mutta se voisi olla yleisesti ottaen avoimempi siirtolaisia kohtaan sekä ottaa enemmän vastaan pakolaisia. Rahoitusasioissa Suomi voisi kertoa avoimemmin esimerkiksi yritysten omistuksesta, raportissa summataan.

Vielä vuoden 2016 indeksissä Suomi oli ykkössijalla mutta putosi viime vuonna kolmanneksi.

Tämän vuoden indeksissä huonoimmin pärjäävät Etelä-Korea, Kreikka ja Puola.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia