Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistoista tehdään tutkimus

Oulun yliopisto ja SKS haluavat tietää, miten kehitysyhteistyön kenttätyöläiset itse ovat kokeneet työnsä mielekkyyden.
Suomen kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) vuonna 2015 Myanmarissa. (Kuva: Ulkoministeriö / Joonas Lehtipuu / CC BY-NC-ND 2.0)

Oulun yliopisto on aloittanut tutkimushankkeen, jossa tutkitaan suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia omasta työstään ja sen mielekkyydestä.

Oulun yliopiston dosentin Markku Hokkasen johtama hanke poikkeaa aiemmista kehitysyhteistyötutkimuksista, sillä keskipisteenä ovat käytännön kehitysyhteistyöntekijät, joilta kerätään osana hanketta muistitietoa kehitysyhteistyöstä.

Tarkoituksena on kehitysavun koetun merkityksen lisäksi pureutua suomalaisen globaalikansalaisuuden kokemuksiin Samalla haastetaan pohtimaan kotimaassa, millainen on suomalaisen kehitysyhteistyön menneisyys ja onko sillä tulevaisuutta, yliopisto kertoo.

Muistitiedon keruuprojekti aloitettiin helmikuun alussa yhteistyössä Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) sekä ulkoministeriön kanssa. Siihen toivotaan kehitysyhteistyöntekijöiden muistoja esimerkiksi siitä, miksi he ovat työhön lähteneet ja miten kokemus vieraista kulttuureista, suomalaisuudesta ja kehitysyhteistyöstä muuttui työn seurauksena.

Tietoa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden tarinoista kerätään elokuun loppuun asti. Tarinoita voi lähettää SKS:n verkkosivujen kautta, sähköpostitse tai postitse.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyötiede Suomi

Lue myös

Suomen lippu

Ennuste: Suomen kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus laskee taas – ”kuin lehmän häntä”

Julkisen talouden suunnitelman mukaan lähivuosina Suomen bruttokansantulosta enää 0,37 prosenttia menee kehitysyhteistyöhön. Tavoite on 0,7.
Sakset

Kepa joutuu sulkemaan loputkin kehitysmaatoimistonsa leikkausten vuoksi

Ulkoministeriö on leikannut kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan rahoitusta entisestään. Järjestö joutuu sulkemaan maatoimistonsa Tansaniassa ja Mosambikissa.
Pakolaisleirin asumuksia aavikolla

Suomelta 67 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitoon

Suomi myöntää humanitaarista apua muun muassa Syyriaan, Jemeniin ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Oranssi kukka ruohikossa

Suomen edistystä kestävässä kehityksessä voi seurata pian verkossa

Tilastokeskus aikoo koota kestävän kehityksen tavoitteiden seurantamittarit avoimelle verkkosivustolle.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.