Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistoista tehdään tutkimus

Oulun yliopisto ja SKS haluavat tietää, miten kehitysyhteistyön kenttätyöläiset itse ovat kokeneet työnsä mielekkyyden.
Suomen kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) vuonna 2015 Myanmarissa. (Kuva: Ulkoministeriö / Joonas Lehtipuu / CC BY-NC-ND 2.0)

Oulun yliopisto on aloittanut tutkimushankkeen, jossa tutkitaan suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia omasta työstään ja sen mielekkyydestä.

Oulun yliopiston dosentin Markku Hokkasen johtama hanke poikkeaa aiemmista kehitysyhteistyötutkimuksista, sillä keskipisteenä ovat käytännön kehitysyhteistyöntekijät, joilta kerätään osana hanketta muistitietoa kehitysyhteistyöstä.

Tarkoituksena on kehitysavun koetun merkityksen lisäksi pureutua suomalaisen globaalikansalaisuuden kokemuksiin Samalla haastetaan pohtimaan kotimaassa, millainen on suomalaisen kehitysyhteistyön menneisyys ja onko sillä tulevaisuutta, yliopisto kertoo.

Muistitiedon keruuprojekti aloitettiin helmikuun alussa yhteistyössä Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) sekä ulkoministeriön kanssa. Siihen toivotaan kehitysyhteistyöntekijöiden muistoja esimerkiksi siitä, miksi he ovat työhön lähteneet ja miten kokemus vieraista kulttuureista, suomalaisuudesta ja kehitysyhteistyöstä muuttui työn seurauksena.

Tietoa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden tarinoista kerätään elokuun loppuun asti. Tarinoita voi lähettää SKS:n verkkosivujen kautta, sähköpostitse tai postitse.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyötiede Suomi

Lue myös

Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia.
(Kuva:
reynermedia
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Hallituksen talousarvioesitys: Kehitysyhteistyöhön hiukan ennakoitua enemmän

Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön on luvassa kymmenisen miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeriö esitti.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.