Uutiset Ilmastopolitiikka

Selvitys: Suomen ilmastorahoitus ottaa takapakkia

Suomen ilmastorahoituksen määrä on laskenut, seuranta vaikeutunut ja painopisteet muuttuneet, kritisoi Kepa.
Jäälohkareita Grönlannissa
Kepa moittii Suomen ilmastorahoitusta. Kuva Grönlannista. (Kuva: Mark Garten / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomen ilmastorahoituksen painopisteissä on tapahtunut kahdessa vuodessa merkittävä murros, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Järjestön maanantaina julkaistun katsauksen (pdf) mukaan ilmastorahoituksen leikkausten lisäksi painotukset ovat muuttuneet lahjamuotoisesta avusta sijoitusten suuntaan, ja myös seuranta on aiempaa vaikeampaa.

”Samaan aikaan, kun rahoituksen määrää ja laatua tulisi lisätä huomattavasti, on Suomessa menty vastakkaiseen suuntaan”, järjestön tiedotteessa todetaan.

Suomi rahoitti vuonna 2015 kehitysmaiden ilmastotoimia 115 miljoonalla eurolla. Viime vuonna summa laski lähes kaksi kolmasosaa 43 miljoonaan euroon. Kehitysapuleikkausten lisäksi rahoituksen vapaapudotusta selittää päätös ohjata EU:n päästöhuutokauppatulot pois kehitys- ja ilmastorahoituksesta, selvityksessä kerrotaan.

Selvityksen mukaan Suomi on myös alkanut painottaa ilmastorahoituksessa aiempaa enemmän sijoituksia, mikä vähentää lahjamuotoisen tuen osuutta. Suomi on muun muassa perustanut Maailmanpankin yksityistä sektoria tukevan rahaston International Finance Corporationin kanssa yhteisen rahaston, johon Suomi sijoitti 114 miljoonaa euroa. Ulkoministeriö kertoi asiasta aiemmin lokakuussa.

Ilmastorahoitusta myös ohjataan aiempaa vahvemmin ilmastonmuutoksen hillintään, sillä se houkuttelee investointimuotoista tukea helpommin. Kaikkein köyhimmät maat kuitenkin kaipaavat tukea etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, Kepa muistuttaa. Suomi on kyllä ilmoittanut olevansa vähiten kehittyneitä maita tukevien rahastojen vakituinen tukija, mutta viime vuonna niille ei maksettu lainkaan tukea, selvityksessä kerrotaan.

Kepa kritisoi Suomea myös siitä, että ilmastorahoituksen tasoa on aiempaa vaikeampi seurata. Talousarvioesityksissä puhutaan ilmastorahoituksen sijasta ”ilmastokestävyyttä edistävästä yhteistyöstä”. Pahimmassa tapauksessa se antaa harhaanjohtavan kuvan Suomen ilmastorahoituksesta, järjestö moittii.

Teollisuusmaat lupasivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 maksaa kehitysmaille ilmastorahoitusta. Tarkoituksena on päästä sadan miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä. Kepan selvityksen mukaan summa on kasvussa, mutta laadussa on yhä parantamisen varaan, sillä esimerkiksi vähiten kehittyneet maat saavat varoista yhä liian pienen osan.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos Suomi Kepa

Lue myös

Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutosindeksin kolmella ensimmäisellä sijalla ei ole yhtään maata.
(Kuva:
smilla4
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)
Auringonlasku Norfolkissa Pohjanmeren rannalla
Pohjanmeri on yksi Euroopan maakaasuvarannoista. Tutkijoiden mukaan maakaasustakin pitää kuitenkin luopua.
(Kuva:
Colin
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkijat: Euroopan luovuttava pikaisesti maakaasusta – nykymenoon varaa enää yhdeksän vuotta

Maakaasua pidetään öljyä ja hiiltä ympäristöystävällisempänä, mutta mikäli kasvihuonekaasupäästöjä todella halutaan vähentää, on senkin käyttö lopetettava kokonaan ja pian, käy ilmi uudesta tutkimuksesta.
Hurrikaani Irman aiheuttamia tuhoja Britannian Neitsytsaarilla syyskuussa 2017
Ilmastovakuutuksesta toivotaan helpotusta äärimmäisten sääilmiöiden kurittamien ihmisten elämään. Kuvassa hurrikaani Irman tuhoja syyskuussa Britannian Neitsytsaarilla.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Ilmastovakuutuksesta toivotaan apua äärimmäisten sääilmiöiden uhreille

Uuden ilmastovakuutusaloitteen tavoitteena on tarjota vakuutus 400 miljoonalle ihmiselle vuoteen 2020 mennessä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä se ei kuitenkaan poista, muistuttavat skeptikot.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.