Uutiset Ilmastopolitiikka

Selvitys: Suomen ilmastorahoitus ottaa takapakkia

Suomen ilmastorahoituksen määrä on laskenut, seuranta vaikeutunut ja painopisteet muuttuneet, kritisoi Kepa.
Jäälohkareita Grönlannissa
Kepa moittii Suomen ilmastorahoitusta. Kuva Grönlannista. (Kuva: Mark Garten / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomen ilmastorahoituksen painopisteissä on tapahtunut kahdessa vuodessa merkittävä murros, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Järjestön maanantaina julkaistun katsauksen (pdf) mukaan ilmastorahoituksen leikkausten lisäksi painotukset ovat muuttuneet lahjamuotoisesta avusta sijoitusten suuntaan, ja myös seuranta on aiempaa vaikeampaa.

”Samaan aikaan, kun rahoituksen määrää ja laatua tulisi lisätä huomattavasti, on Suomessa menty vastakkaiseen suuntaan”, järjestön tiedotteessa todetaan.

Suomi rahoitti vuonna 2015 kehitysmaiden ilmastotoimia 115 miljoonalla eurolla. Viime vuonna summa laski lähes kaksi kolmasosaa 43 miljoonaan euroon. Kehitysapuleikkausten lisäksi rahoituksen vapaapudotusta selittää päätös ohjata EU:n päästöhuutokauppatulot pois kehitys- ja ilmastorahoituksesta, selvityksessä kerrotaan.

Selvityksen mukaan Suomi on myös alkanut painottaa ilmastorahoituksessa aiempaa enemmän sijoituksia, mikä vähentää lahjamuotoisen tuen osuutta. Suomi on muun muassa perustanut Maailmanpankin yksityistä sektoria tukevan rahaston International Finance Corporationin kanssa yhteisen rahaston, johon Suomi sijoitti 114 miljoonaa euroa. Ulkoministeriö kertoi asiasta aiemmin lokakuussa.

Ilmastorahoitusta myös ohjataan aiempaa vahvemmin ilmastonmuutoksen hillintään, sillä se houkuttelee investointimuotoista tukea helpommin. Kaikkein köyhimmät maat kuitenkin kaipaavat tukea etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, Kepa muistuttaa. Suomi on kyllä ilmoittanut olevansa vähiten kehittyneitä maita tukevien rahastojen vakituinen tukija, mutta viime vuonna niille ei maksettu lainkaan tukea, selvityksessä kerrotaan.

Kepa kritisoi Suomea myös siitä, että ilmastorahoituksen tasoa on aiempaa vaikeampi seurata. Talousarvioesityksissä puhutaan ilmastorahoituksen sijasta ”ilmastokestävyyttä edistävästä yhteistyöstä”. Pahimmassa tapauksessa se antaa harhaanjohtavan kuvan Suomen ilmastorahoituksesta, järjestö moittii.

Teollisuusmaat lupasivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 maksaa kehitysmaille ilmastorahoitusta. Tarkoituksena on päästä sadan miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä. Kepan selvityksen mukaan summa on kasvussa, mutta laadussa on yhä parantamisen varaan, sillä esimerkiksi vähiten kehittyneet maat saavat varoista yhä liian pienen osan.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos Suomi Kepa

Lue myös

Myrskypilviä New Yorkin yllä
New York on viime vuosina kärsinyt muun muassa myrskyistä. Nyt kaupungi haastaa öljy-yhtiöt oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta.
(Kuva:
Lisa Bettany
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

New York haastaa öljy-yhtiöt oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta

Kaupunki aikoo myös vetää eläkevaransa yhtiöistä, jotka ovat tekemisissä fossiilisten polttoaineiden kanssa.
Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim
Maailmapankki ilmoitti tällä viikolla luopuvansa öljyn ja kaasun etsintä- ja poraushankkeiden rahoittamisesta. Kuvassa pankin pääjohtaja Jim Yong Kim.
(Kuva:
Simone D. McCourtie
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutosindeksin kolmella ensimmäisellä sijalla ei ole yhtään maata.
(Kuva:
smilla4
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.